Suomelta miljardien eurojen "piilotuki" pankeille

Julkaistu:

Analyysi
Suuret pankit saavat epäsuoraa rahoitustukea kotivaltioiltaan, koska ne ovat liian suuria kaatumaan. Tuki tarjoaa pankeille saumat spekuloida, Finance Watch -järjestön nokkamies Thierry Philipponnat sanoo. Taloussanomien arvion mukaan esimerkiksi Nordean rahoitustuki on vuosittain kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankin lähes 300 miljoonaa euroa.


Suomalaispankit saavat valtiolta vuosittain useita miljardeja euroja piilopankkitukea alempina rahoituskuluina. Esimerkiksi Nordean vuotuinen rahoitustuki on Taloussanomien arvion mukaan kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankin lähes 300 miljoonaa euroa.

Luottoluokittajat laskevat pankkien luottoluokituksiin mukaan oletuksen siitä, että valtio pääomittaa pankit hädän hetkellä. Oletus parantaa pankkien luottoluokituksia useilla pykälillä, mikä puolestaan alentaa suurien pankkien rahoituskuluja ja helpottaa niiden voitontavoittelua.

– Kun pankki on liian suuri kaatumaan, sillä on valtion implisiittinen tuki. Sen vuoksi pankille rahaa lainaavat instituutiot ja ihmiset antavat sille rahaa halvemmalla kuin ne antaisivat ilman pankkitukea. Kun pankki saa rahaa halvemmalla kuin se muuten saisi, sillä on vaikutus pankkien toimintaan, Finance Watch -kansalaisjärjestön pääsihteeri Thierry Philipponnat kertoo Taloussanomien haastattelussa Brysselissä.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi pankki on, sitä suurempi on sen rahoitustuki. Mitä suurempi rahoitustuki on, sitä enemmän pankki spekuloi eikä rahoita reaalitaloutta, yli 20 vuotta investointipankkiirina toiminut Philipponnat sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Talletukset ja tase vaikuttavat
tuen suuruuteen


Pankkien rahoitustukea ovat käsitelleet useat eri tahot viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiasta ovat kirjoittaneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Bank of Englandin johtokunnassa rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksistä vastaava johtaja Andrew Haldane ja viimeisimpänä Finance Watch, kun se luovutti lausuntonsa Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen pankkityöryhmälle.

Terveempää taloutta ja parempaa hallintoa tukevan Finance Watchin mukaan pankkien rahoitustuki on äärimmäisen tärkeää. Joskus tuki on jopa isompi kuin pankkien vuotuinen tulos ennen veroja. Järjestön mukaan tuen suuruuteen vaikuttaa pankkien taseen koko.

Myös pankkeihin tehtyjen talletusten määrä vaikuttaa rahoitustuen suuruuteen. Mitä enemmän pankissa on talletuksia, sitä vähemmän sen pitää hankkia rahoitusta markkinoilta. Jos markkinarahoituksen määrä on pieni, maksetaan sille vähemmän korkoja ja rahoitustuki pienenee.

Rahoitustuki on suhteellisesti suurempi Suomessa kuin muualla euroalueella, jos vertaillaan talletusten ja taseen suhdetta. Suomen Pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivilla pankeilla talletusten ja taseen suhde oli elokuussa 0,26, kun euroalueen pankkien keskiarvo oli 0,51. Vertailu on suuntaa-antava. Se on esimerkiksi sisältää vain euroalueelta Suomen rahalaitoksiin tehdyt talletukset.

Suomalaispankeilla
jättituki


Pankkien rahoitustuen suuruudesta on tehty useita eri laskelmia. Yhden tarjoaa brittiläinen ajatushautomo New Economics Foundation (NEF). NEF:n mukaan brittipankki Barclaysin rahoitustuki oli 11,8 miljardia euroa ja saksalaispankkien Deutsche Bankin ja Commerzbankin 3,9 ja 13,3 miljardia euroa vuonna 2010.

NEF:n laskelmissa on vertailtu pankkien rahoituskuluja ilman oletusta valtion tuesta ja tukioletuksen kanssa sekä suhteutettu ne pankkien taseisiin. Tuki korottaa pankkien luottoluokitusta usealla pykälällä, mikä pienentää niiden rahoituskustannuksia.

Esimerkiksi Aktia Pankille luottoluokitusyhtiö Moody’s tulkitsee, että valtion oletettu tuki vastaa kahden pykälän nostoa pankin vakuudettoman varainhankinnan luottoluokituksessa. Aktian oma luottoluokitus olisi Baa2. Koska Suomen valtio tulisi luultavasti Aktian hätiin sen rahoitusjärjestelmän kannalta tärkeän roolin vuoksi, pankin luottoluokitus on Moody’sin mukaan A3.

Taloussanomat teki NEF:n laskelmien pohjalta omat laskelmansa suomalaispankkien piilotuesta. Laskelmissa verrattiin NEF:n arvioita Barclaysin ja saksalaispankkien rahoitustuesta pankkien taseisiin. Suhdelukujen keskiarvon avulla Taloussanomat laski suomalaispankkien oletetun rahoitustuen vuonna 2010. Laskelmat eivät ole virallisia laskelmia eikä niitä voi pitää kokonaisvaltaisena arviona rahoitustuesta. Niiden avulla on tarkoitus havainnollistaa suomalaispankkien saaman piilotuen suuruus.

Laskelmien mukaan esimerkiksi Aktia Pankin rahoitustuki oli vuonna 79 miljoonaa euroa, Pohjola Pankin 288 miljoonaa euroa ja Nordea Pankki Suomen 2 288 miljoonaa euroa. Aktia ja Pohjola Pankeilla luvut olisivat suurempia, jos huomioon otettaisiin koko pankkiryhmät.

”Rahoitustuki ei
katoa kokonaan”


Finance Watchin Thierry Philipponnat’n mukaan suurten pankkien rahoitustuki vääristää pankkien välistä kilpailua. Suuret pankit hyötyvät pankkituesta ja auttavat niitä laajentumaan yhteiskunnan kannalta haitallisille alueille.

Finance Watch on kritisoinut viranomaisten työtä pankkikriisin hoitamiseksi. Järjestön mukaan monet viranomaistoimet itse asiassa kasvattavat pankkien piilotukea ja vääristävät kilpailua entisestään. Esimerkiksi Basel III -säännöstössä suurien pankkien lisäpääomavaade kasvattaa piilotukea, koska siinä rajataan piilopankkituki entistä selvemmin suurille pankeille.

Lisäksi EU:n pankkiunioni saa kritiikkiä Philipponnat’lta.

– Jos pankkiunioni olisi toiminnassa ilman pankkien kriisinratkaisumekanismia, ongelmasta on tehty vain pahempi, hän sanoo.

Finance Watchin nokkamiehen mukaan Erkki Liikasen työryhmän analyysi Euroopan pankkisektorin uudistustarpeesta on ”laadultaan erittäin hyvä”. Philipponnat kritisoi työryhmän raporttia siitä, että siinä ei menty riittävän pitkälle mahdollisissa ehdotuksissa pankkisektorin rakenteiden uudistamiseksi.

Philipponnat kiittelee kuitenkin esitystä siitä, että pankkien kaupankäyntitoiminnot rajattaisiin tietyissä tapauksissa vähittäispankkitoiminnasta erilliseen tytäryhtiöön. Tällöin pankkitoiminnan rahoitustuki voitaisiin poistaa esimerkiksi johdannaiskaupalta.

– Minulla ei ole illuusioita, rahoitustuki ei kokonaan katoa. Näkemyksemme mukaan jäljelle jäävän rahoitustuen pitäisi mennä pankkitoimintoihin, joista on hyötyä yhteiskunnalle, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    3. 3

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    6. 6

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää