Suomelta miljardien eurojen "piilotuki" pankeille

Julkaistu:

Analyysi
Suuret pankit saavat epäsuoraa rahoitustukea kotivaltioiltaan, koska ne ovat liian suuria kaatumaan. Tuki tarjoaa pankeille saumat spekuloida, Finance Watch -järjestön nokkamies Thierry Philipponnat sanoo. Taloussanomien arvion mukaan esimerkiksi Nordean rahoitustuki on vuosittain kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankin lähes 300 miljoonaa euroa.


Suomalaispankit saavat valtiolta vuosittain useita miljardeja euroja piilopankkitukea alempina rahoituskuluina. Esimerkiksi Nordean vuotuinen rahoitustuki on Taloussanomien arvion mukaan kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankin lähes 300 miljoonaa euroa.

Luottoluokittajat laskevat pankkien luottoluokituksiin mukaan oletuksen siitä, että valtio pääomittaa pankit hädän hetkellä. Oletus parantaa pankkien luottoluokituksia useilla pykälillä, mikä puolestaan alentaa suurien pankkien rahoituskuluja ja helpottaa niiden voitontavoittelua.

– Kun pankki on liian suuri kaatumaan, sillä on valtion implisiittinen tuki. Sen vuoksi pankille rahaa lainaavat instituutiot ja ihmiset antavat sille rahaa halvemmalla kuin ne antaisivat ilman pankkitukea. Kun pankki saa rahaa halvemmalla kuin se muuten saisi, sillä on vaikutus pankkien toimintaan, Finance Watch -kansalaisjärjestön pääsihteeri Thierry Philipponnat kertoo Taloussanomien haastattelussa Brysselissä.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi pankki on, sitä suurempi on sen rahoitustuki. Mitä suurempi rahoitustuki on, sitä enemmän pankki spekuloi eikä rahoita reaalitaloutta, yli 20 vuotta investointipankkiirina toiminut Philipponnat sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talletukset ja tase vaikuttavat
tuen suuruuteen


Pankkien rahoitustukea ovat käsitelleet useat eri tahot viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiasta ovat kirjoittaneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Bank of Englandin johtokunnassa rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksistä vastaava johtaja Andrew Haldane ja viimeisimpänä Finance Watch, kun se luovutti lausuntonsa Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen pankkityöryhmälle.

Terveempää taloutta ja parempaa hallintoa tukevan Finance Watchin mukaan pankkien rahoitustuki on äärimmäisen tärkeää. Joskus tuki on jopa isompi kuin pankkien vuotuinen tulos ennen veroja. Järjestön mukaan tuen suuruuteen vaikuttaa pankkien taseen koko.

Myös pankkeihin tehtyjen talletusten määrä vaikuttaa rahoitustuen suuruuteen. Mitä enemmän pankissa on talletuksia, sitä vähemmän sen pitää hankkia rahoitusta markkinoilta. Jos markkinarahoituksen määrä on pieni, maksetaan sille vähemmän korkoja ja rahoitustuki pienenee.

Rahoitustuki on suhteellisesti suurempi Suomessa kuin muualla euroalueella, jos vertaillaan talletusten ja taseen suhdetta. Suomen Pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivilla pankeilla talletusten ja taseen suhde oli elokuussa 0,26, kun euroalueen pankkien keskiarvo oli 0,51. Vertailu on suuntaa-antava. Se on esimerkiksi sisältää vain euroalueelta Suomen rahalaitoksiin tehdyt talletukset.

Suomalaispankeilla
jättituki


Pankkien rahoitustuen suuruudesta on tehty useita eri laskelmia. Yhden tarjoaa brittiläinen ajatushautomo New Economics Foundation (NEF). NEF:n mukaan brittipankki Barclaysin rahoitustuki oli 11,8 miljardia euroa ja saksalaispankkien Deutsche Bankin ja Commerzbankin 3,9 ja 13,3 miljardia euroa vuonna 2010.

NEF:n laskelmissa on vertailtu pankkien rahoituskuluja ilman oletusta valtion tuesta ja tukioletuksen kanssa sekä suhteutettu ne pankkien taseisiin. Tuki korottaa pankkien luottoluokitusta usealla pykälällä, mikä pienentää niiden rahoituskustannuksia.

Esimerkiksi Aktia Pankille luottoluokitusyhtiö Moody’s tulkitsee, että valtion oletettu tuki vastaa kahden pykälän nostoa pankin vakuudettoman varainhankinnan luottoluokituksessa. Aktian oma luottoluokitus olisi Baa2. Koska Suomen valtio tulisi luultavasti Aktian hätiin sen rahoitusjärjestelmän kannalta tärkeän roolin vuoksi, pankin luottoluokitus on Moody’sin mukaan A3.

Taloussanomat teki NEF:n laskelmien pohjalta omat laskelmansa suomalaispankkien piilotuesta. Laskelmissa verrattiin NEF:n arvioita Barclaysin ja saksalaispankkien rahoitustuesta pankkien taseisiin. Suhdelukujen keskiarvon avulla Taloussanomat laski suomalaispankkien oletetun rahoitustuen vuonna 2010. Laskelmat eivät ole virallisia laskelmia eikä niitä voi pitää kokonaisvaltaisena arviona rahoitustuesta. Niiden avulla on tarkoitus havainnollistaa suomalaispankkien saaman piilotuen suuruus.

Laskelmien mukaan esimerkiksi Aktia Pankin rahoitustuki oli vuonna 79 miljoonaa euroa, Pohjola Pankin 288 miljoonaa euroa ja Nordea Pankki Suomen 2 288 miljoonaa euroa. Aktia ja Pohjola Pankeilla luvut olisivat suurempia, jos huomioon otettaisiin koko pankkiryhmät.

”Rahoitustuki ei
katoa kokonaan”


Finance Watchin Thierry Philipponnat’n mukaan suurten pankkien rahoitustuki vääristää pankkien välistä kilpailua. Suuret pankit hyötyvät pankkituesta ja auttavat niitä laajentumaan yhteiskunnan kannalta haitallisille alueille.

Finance Watch on kritisoinut viranomaisten työtä pankkikriisin hoitamiseksi. Järjestön mukaan monet viranomaistoimet itse asiassa kasvattavat pankkien piilotukea ja vääristävät kilpailua entisestään. Esimerkiksi Basel III -säännöstössä suurien pankkien lisäpääomavaade kasvattaa piilotukea, koska siinä rajataan piilopankkituki entistä selvemmin suurille pankeille.

Lisäksi EU:n pankkiunioni saa kritiikkiä Philipponnat’lta.

– Jos pankkiunioni olisi toiminnassa ilman pankkien kriisinratkaisumekanismia, ongelmasta on tehty vain pahempi, hän sanoo.

Finance Watchin nokkamiehen mukaan Erkki Liikasen työryhmän analyysi Euroopan pankkisektorin uudistustarpeesta on ”laadultaan erittäin hyvä”. Philipponnat kritisoi työryhmän raporttia siitä, että siinä ei menty riittävän pitkälle mahdollisissa ehdotuksissa pankkisektorin rakenteiden uudistamiseksi.

Philipponnat kiittelee kuitenkin esitystä siitä, että pankkien kaupankäyntitoiminnot rajattaisiin tietyissä tapauksissa vähittäispankkitoiminnasta erilliseen tytäryhtiöön. Tällöin pankkitoiminnan rahoitustuki voitaisiin poistaa esimerkiksi johdannaiskaupalta.

– Minulla ei ole illuusioita, rahoitustuki ei kokonaan katoa. Näkemyksemme mukaan jäljelle jäävän rahoitustuen pitäisi mennä pankkitoimintoihin, joista on hyötyä yhteiskunnalle, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    2. 2

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    5. 5

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    6. 6

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    7. 7

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    8. 8

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    9. 9

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    10. 10

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    2. 2

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    5. 5

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    6. 6

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    7. 7

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    8. 8

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    9. 9

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    10. 10

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    8. 8

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    9. 9

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää