Miten Suomesta tuli asuntovelkaisen luvattu maa?

Suomessa asuntovelallisen korkolasku on selvästi eurooppalaisia veljiään huokeampi. Suomalaiset maksavat noin puolitoista prosenttiyksikköä matalampaa korkoa asuntolainastaan kuin eurokansalainen keskimäärin. Kuinka tilanteeseen on päädytty?

21.10.2012 6:07 | Päivitetty 19.10.2012 17:30

Suomessa asuntovelallisen korkokulut ovat monia eurooppalaisia valuuttatovereitaan alhaisemmat. Asuntolainojen keskikorko on selvästi alle euroalueen keskiarvon.

Syynä on se, että euroalueella alle puolet asuntoluotoista sidotaan lyhyeen vaihtuvaan markkinakorkoon. Pankkien tarjoamat pidemmät korot ovat olleet ja jatkavat yleisimpinä asuntolainakorkoina, vaikka pientä muutosta lyhyempiin korkoihin on ollut nähtävissä.

Suomen Pankin tilasto näyttää, että globaalin finanssikriisin iskiessä vuonna 2008 turvallisempien prime-korkojen suosio nousi myös Suomessa. Elokuun lopulla 2008 euribor-korkoihin oli sidottuna 55 prosenttia suomalaisten rahalaitosten asuntolainakannasta. Tilanne on muuttunut varsin nopeasti.

Suomessa pankkien omiin prime-korkoihin oli elokuun lopulla sidottu vain 15 prosenttia asuntolainoista, kun euribor-koroissa oli kiinni lähes neljä viidesosaa lainakannasta, 78 prosenttia.

Laskevat euribor-korot ovat houkutelleet lainanottajia halvoilla lainakuluilla. Euriboriin sidottujen lainojen määrä on saavuttanut nyt vuoden 2005 huipputason. Asuntolainakannan keskikorko oli lokakuussa 1,97 prosenttia.

Lainakanta on nyt suurempi kuin koskaan, ja keskikorko ennätysalhaalla. Minkälaisia seikkoja kehityksen taustalta löytyy?

1. Markkinoidennopea kehitys

Asuntolainamarkkinat ovat hyvin erilaisia eri maissa. Suomessa lyhyet markkinakorot ovat niiden edullisen hinnan takia vakiintuneet yleisimmiksi viitekoroiksi.

Korkosääntelyn lakattua 1980-luvun lopulla edullinen korkotaso hullaannutti kansalaiset, mikä osaltaan johti markkinoiden ylikuumentumiseen. Lyhyet korot ovat lamasta huolimatta jääneet vallitsevaksi käytännöksi.

– Markkinakorot ovat olleet tuotevalikoimassa reilut kaksi vuosikymmentä ja pidempi korkotrendi on ollut laskeva. Suomalaiset ovat toimineet rationaalisesti. On ymmärrettävää, että lainan sitominen euribor-korkoon on ollut suosittua, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen toteaa.

Samanlaista 1980-luvun kaltaista lainakäytännön murrosta ei monissa muissa Euroopan talouksissa nähty. Muualla länsimaissa korkosääntelyä purettiin hiljalleen jo vuosikymmeniä aiemmin, ja Ruotsissa jo 10 vuotta ennen Suomea.

2. Kulttuurija perinne

– Asiaan liittyy myös kulttuurikysymyksiä. Kysymys on perinteestä, tuotevalikoimasta ja siitä minkä tyylinen asuntolaina ylipäänsä on. Esimerkiksi Saksassa korkoympäristö on ollut pidemmän aikaa samanlainen, toisin kuin Suomessa, Heiskanen jatkaa.

Asuntomarkkinat ovat monissa muissa maissa siten "vanhemmat". Laina-ajat ovat olleet pitkiä jo kauan eikä lyhyisiin markkinakorkoihin ja oman asunnon unelmaan olla innostuttu samaan tapaan kuin Suomessa, missä markkinat ovat verraten nuoret.

Suomessa 1980-luvun merkittävä muutos oli laina-ajan vapautuminen reilusti aiempaa pidemmäksi. Säännöstellyn koron aikaan Suomessa sai lainan maksimissaan noin kymmeneksi vuodeksi.

Monissa muissa maissa lainat ovat olleet usein paljon joustavampia. Perinteisesti lainaa on saatettu ottaa jopa eliniäksi, ja lyhennysvapaat kuukaudet ovat olleet yleinen käytäntö.

3. "Asuntolainastasisäänheittotuote"

Suomen Hypo-pankin varatoimitusjohtajan Ari Paunan mukaan yksi syy Euroopan halvimpiin asuntolainoihin on pankkien kilpailu asiakkaista. Suomessa pankeilla on ollut varaa ja halua antaa halpaa lainaa asiakaskunnan kasvattamiseksi.

– Suomessa lyhyitä ja halpoja korkoja on suositeltu. Pankit ovat käyttäneet asuntolainoja asiakkaiden sisäänheittotuotteena, Pauna vakuuttaa.

Paunan mukaan asuntolainojen marginaalit ovat olleet Suomessa matalammalla tasolla kuin muualla Euroopassa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustejohtaja Eero Lehto toteaa lisäksi, etteivät kaikki pankit Euroopassa yksinkertaisesti tarjoa euribor-korkoja viitekoroiksi, kuten Suomessa on ollut tapana.

– Euroopassa ei tarjota lyhyitä korkoja yhtä hanakasti kuin Suomessa. Pankit ovat voineet tarkoituksella rajoittaa lainojen korkojen sitomista euriboreihin, joiden tuottonäkymät ovat varsin matalia, Lehto toteaa.

4. Pankeilla onmennyt verraten hyvin

Suomessa pankkien vakavaraisuus ja sijoitukset ovat olleet hyvällä tolalla. Tästä kertoo muun muassa se, että suomalaisten pankkien saatavat Euroopan kriisimaista ovat käytännössä nollassa verrattuna monien muiden euroalueen pankkien riskisaataviin.

Lainakorkojen tuotosta on ollut varaa nipistää suuremman markkinaosuuden toivossa. Lyhyitä markkinakorkoja on ehdoteltu kilvan ja marginaaleja on rukattu alas. Ääni kellossa on kuitenkin muuttumassa.

Pankkiunionisuunnitelmat, uusi sääntely ja vakavaraisuusvaatimukset painavat nyt taustalla, kun asiakas istuu pankkikonttoriin keskustelemaan asuntolainan ottamisesta. Pankit haluavat ja tarvitsevat enemmän tuottoa lainaamastaan rahasta.

– Pankeissa kerätään puskuria kun sääntely lisääntyy, uudistukset tuovat lisäkustannuksia pankeille. Suomessa ei tosin tarvittaisi samanlaisia turvapuskureita kuin monissa heikoissa eurooppalaisissa pankeissa, Lehto sanoo.

Mikäli suunnitelmat Euroopan pankkien yhteisestä talletussuojasta toteutuvat, puskurin kartuttaminen on perusteltua. Asuntolainaa hakevat huomaavat kehityksen jo nyt kohonneina marginaaleina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?