Nordean Laine-Tolonen: 125 vuoden laina-aika ei sovi Suomeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

125 vuoden asuntolaina – "Ei tunnu kovin luontevalta"

Monissa maissa on totuttu lyhentämään asuntolainoja pitkään ja hartaasti, parhaimmillaan yli sadan vuoden ajan. Talouskriisin keskellä pankeilla on kuitenkin paineita periä lainoja takaisin nopeammin. Tämä koskee myös lyhyiden asuntolainojen Suomea. Lisäaikaa ei vastaisuudessa enää välttämättä saakaan yhtä helposti kuin nykyisin. Lue, millaisia suunnitelmia pankeilla on niiden varalle, jotka pyytävät vastaisuudessa pidempiä laina-aikoja.

11.10.2012 6:01 | Päivitetty 16.10.2012 14:11

Lyhennysvapaat asuntolainat ovat yleistyneet naapurimaa Ruotsissa.

Tilastojen mukaan lyhennysvapaat asuntolainat ovat nostaneet keskimääräisen asunto-osaketta varten otetun lainan lyhennysajan naapurimaassa peräti 125 vuoteen, maan asuntolainaviranomaiset kertovat raportissaan (pdf).

Ruotsin rahoitusmarkkinoita valvovan Finansinspektionenin mukaan varsinkin suurissa kaupungeissa jo merkittävä osa lainoista on lyhennysvapaita.

Finansinspektionenin vuonna 2011 tekemän kyselyn mukaan jopa 34 prosenttia asuntolainoista ei lyhennetä suurissa kaupungeissa. Koko maassa luku on 19 prosenttia.

Nordean henkilöasiakas- ja markkinointijohtajan Riikka Laine-Tolosen mukaan Ruotsin tyylinen 125 vuoden laina-aika asuntolainoissa ei sopisi Suomeen.

– Ei se kovin luontevalta tunnu, kun mietitään suomalaista asiakasta ja Suomen markkinaa, Laine-Tolonen sanoo Taloussanomille.

Laine-Tolosen mukaan suomalaiset lainanottajat lähtevät siitä, että laina maksetaan laina-ajan kuluessa ja että sen jälkeen asunto on oma. Ruotsissa kulttuuri on erilainen.

Muualla Pohjoismaissa eli Norjassa ja Tanskassa ollaan lähempänä ruotsalaista tyyliä lainan takaisinmaksussa tai oikeammin takaisinmaksamattomuudessa. Tanskassa jopa yli puolet lainoista on lyhennysvapaita.

Laina-aika kasvanutmyös täällä

Laine-Tolonen myöntää, että Suomessakin laina-ajat ovat pidentyneet tuntuvasti siitä, mitä ne olivat esimerkiksi 1980-luvulla. Siinä mielessä Suomi on lähentynyt muita Pohjoismaita.

– Nordeassa keskimääräinen uuden asuntolainan lainasopimus tehdään noin 20 vuodeksi. Asiakkaat kuitenkin tekevät lainaansa muutoksia, eli vaihtavat esimerkiksi isompaan kotiin, joten käytännössä lainan pituus on keskimäärin noin seitsemän vuotta.

Lainsäädäntö ei estäisi lyhennysvapaita lainoja Suomessakaan, todetaan Suomen Pankin tänä vuonna julkaistussa pohjoismaisessa vertailussa (pdf). Suomessa niitä ei kuitenkaan tiettävästi juuri käytetä.

Pitkä laina voisikasvattaa marginaalia

Nordean Laine-Tolosen mukaan pankkeihin kohdistuva uusi sääntely ja vakavaraisuusvaatimukset aiheuttavat paineita asuntolainojen pituudelle.

– Meillä on paineita pysyä enintään nykytasolla. Asuntolainojen jälleenrahoitus on pankeille sitä kalliimpaa, mitä pidempi on laina-aika. Tuskin olemme menossa pidempiin laina-aikoihin, hän sanoo.

Jatkossa laina-ajan pituus voisi näkyä myös lainamarginaalissa – ainakin osittain. Pidemmästä lainasta voi joutua ehkä maksamaan isompaa marginaalia.

– Marginaaliin vaikuttavat toki monet eri tekijät. Yksi elementti on lainan jälleenrahoituskustannus, joka riippuu osaksi lainan maturiteetista. Marginaali on aina kuitenkin asiakaskohtainen ja riippuu myös takaisinmaksukyvystä, kokonaisasiakkuudesta ja vakuudesta, Laine-Tolonen luettelee eri tekijöitä.

Lyhennysvapausherättää myös kritiikkiä

Ruotsissa lyhennysvapaat lainat ovat myös herättäneet kritiikkiä, koska lainojen riskit asuntojen hintojen laskiessa ovat tulleet esille.

Tanskassa keskuspankki on nostanut asian esille ja myös Ruotsissa esimerkiksi Swedbankin toimitusjohtaja Michael Wolf ehdotti kesällä, että Ruotsiin pitäisi laatia laki suurten asuntolainojen lyhennysvaateesta.

Wolfin mukaan itsesäätely markkinoilla ei toimi. Kollegat muissa pankeissa eivät kuitenkaan ole olleet samaa mieltä, eikä ehdotus ole purrut poliitikoihinkaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?