Kreikalla kaksi kohtalonkysymystä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kreikka tarvitsee lisää rahaa, kuka maksaa?

Kreikka ei selviä ilman uutta velkajärjestelyä ja lisärahaa Nordean Jan von Gerich ja investointipankki Nomura sanovat. Mistä rahat saadaan, kun IMF ja EKP kieltäytyvät ja yksityisen sektorin lypsäminen ei auta?

Kreikan terästeollisuuden työntekijät osoittivat mieltään hallituksen säästötoimia vastaan.

5.10.2012 16:09 | Päivitetty 5.10.2012 15:46

Kreikka on valunut pois julkisuuden piinapenkistä alkusyksyn aikana. Todellisuus ei ole kuitenkaan helpottanut.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että Kreikalla on edessään kaksi kohtalonkysymystä: mistä saada rahaa akuutisti ja miten painaa velkaantuneisuus kestävälle tasolle. Hänen mukaansa neuvottelut kysymysten ratkaisemiseksi voivat kaatua, mikä johtaisi Kreikan lähtöön eurosta.

Ensimmäinen ongelma on von Gerichin mukaan toista helpompi.

– Helpoin vaihtoehto olisi, että Euroopan keskuspankki (EKP) hyväksyy, että Kreikan valtio laskisi liikkeelle velkasitoumuksia.

Keskuspankin rooli olisi hyväksyä sitoumukset vakuutena keskuspankkirahoitukselle.

– EKP ei ole kovin innostunut tästä. Käytännössä eurojärjestelmän riskit Kreikasta kasvaisivat.

EKP toteutti vastaavan operaation kertaalleen elokuussa.

Velkajärjestelyselviö

Velkakestävyyden ratkaiseminen on kinkkisempi juttu. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Kreikan velkasuhteen pitäisi laskea alle 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä.

Nordean von Gerich pitää Kreikan uutta velkajärjestelyä selviönä. Joko se tapahtuu eurojärjestelmän sisäpuolella tai ulkopuolella, mutta helleenien velkoja on joka tapauksessa leikattava.

Velkajärjestelyn vaihtoehdot ovat kuitenkin suppeat. Investointipankki Nomuran tuoreen Kreikka-analyysin mukaan IMF on esittänyt, että Kreikka tarvitsee velkahelpotuksia, mutta IMF ei velkaleikkauksiin osallistu.

Myös EKP on vastahankaan. Keskuspankki ei halua järjestellä hallussaan olevia Kreikan velkoja uudelleen, koska sen katsotaan olevan valtioiden suoraa rahoittamista.

Korkojen leikkausei riitä

Sekä Nomuran että Nordean Jan von Gerichin mukaan vaihtoehdoksi jää myöntää Kreikalle lisää rahaa tavalla tai toisella. Yksi tapa olisi laskea Kreikalle myönnettyjen kahdenvälisten lainojen tai Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) myöntämän rahoituksen korkoja.

– Se ei yksin riittäisi, Nordean pääanalyytikko sanoo.

Korkojen leikkaaminen merkitsee tappioita lainoittajille, koska muiden maiden pitää maksaa omat korkokulut. ERVV:n lainoista ei puolestaan peritä enää marginaalia, ja korkojen alentaminen tekisi ERVV:n toiminnasta tappiollista. Nomuran mukaan ERVV-korkojen leikkaaminen voisi laskea Kreikan velkasuhdetta 16 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä.

Kreikka voisi myös tehdä lisäleikkauksia, mutta niiden onnistuminen nykyvalossa näyttää von Gerichin mukaan epätodennäköiseltä.

Maanantaina toimintansa aloittava Euroopan vakausmekanismi EVM voisi pääomittaa Kreikan pankit. Nomuran mukaan tämä leikkaisi Kreikan velkasuhteesta 11-16 prosenttiyksikköä. Ongelmana on, että Saksa, Hollanti ja Suomi julistivat syyskuussa, että EVM:ää ei käytetä pankkien vanhojen velkojen kattamiseen.

Yksityisen sektorin velat on puolestaan jo kertaalleen uudelleenjärjestelty, kynnys uuteen kierrokseen on suuri eikä velkataakka pienenisi riittävästi, von Gerich sanoo.

Onnistuvatkoneuvottelut?

Nomura arvelee julkisen sektorin leikkauksien onnistuvan, jos varsinaisia velkasummia ei leikata. Tällöin asia on helpompi perustella kansallisille parlamenteille.

Kreikan tilannetta heikentää myös Espanjan mahdollinen avunpyyntö. Mikäli Kreikan uusi lainapaketti ja Espanjalle myönnettävä tuki olisivat vastakkain, ei Nordean von Gerichin mukaan kukaan epäröisi valita Espanjaa.

Kreikan tilanne ratkeaa loppusyksyn tai alkutalven aikana. Von Gerich uskoo, että euromaat joutuvat pitämään erillisen kokouksen Kreikan tilanteen käsittelemiseksi.

– On huomattava riski, että neuvottelut kaatuvat jo tässä vaiheessa, kun huomataan, että jostain tarvitaan lisää rahaa.

Von Gerichin mukaan Kreikka voi olla velkajärjestelyn aikaan jo ulkona euroalueesta. Nomura ei päädy samaan lopputulokseen. Investointipankin mukaan muilla euromailla on Kreikka-asiassa pelissä maine, markkinoiden levottomuus ja jopa sotilaalliset riskit.

Nomura päättelee, että Kreikka saa lisää rahaa, velkaantuneisuus painuu kestävälle tasolle ja euromaiden Kreikka-lainoja leikataan. Päätöstä ei ole kuitenkaan luvassa ennen marraskuun loppua, investointipankki arvelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?