Uusi kirja ruotii eläintehotalouden kipukohtia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tätä lihateollisuus ei halua sinun tietävän

Suomalaisten teurastamoiden puutteista tiedetään varsin vähän, koska niitä ei raportoida. Sähköpaimenta käytetään varsin reippaasti. Kivuliaita toimenpiteitä tehdään edelleen porsaille ja vasikoille. Muun muassa nämä asiat käyvät selville tänään julkaistavasta kirjasta.

4.10.2012 6:03 | Päivitetty 4.10.2012 8:09

Avoimuuden puute vaivaa lihateollisuutta, erityisesti broilerituotantoa, taloustoimittaja Elina Lappalainen kuvaa kirjassaan Syötäväksi kasvatetut. Broileritiloille pääsy oli erittäin vaikeaa ja kuvaamista yritettiin voimakkaasti rajoittaa.

Kirjoittaja ei myöskään päässyt sikaloihin, edes niille, jotka osallistuivat Pro Agrian tutkimushankkeeseen. Vaikeaa pääsy oli myös teurastamoihin. Atrialle pääsy jumitti pitkään, ja onnistui vasta kuvaamista rajoittamalla. Yhtiö yritti myös vaikuttaa tekstin julkaisuun. HKScan ei antanut lupa kuvata broilereiden teurastusvaihetta, eli paikkaa, jossa "hunajamarinoidut broilerisuikaleemme syntyvät" aivan lainsäädännön ja valvonnan mukaisesti, Lappalainen kirjoittaa.

Lappalaisen kirja kuvaa tehotuotantoa kauhistelematta ja kaunistelematta, ja antaa myös tunnustusta tuottajille ja elintarvikeyhtiöille, jotka ovat silti avoimempia kuin muualla maailmassa.

Kirjan mukaan suomalaiset siat voivat selvästi paremmin kuin Keski-Euroopan vertailuaineiston siat.

Kivunlievityksen vapaaehtoisuusiso hyvinvointiongelma

Kanataloudessa ongelmana on muun muassa kukkopoikien tappaminen, koska puolet kaikista linnuista syntyy turhaan. Munien myynnissä ongelmana on markkinointinimien kirjavuus ja se, ettei elintarvikkeista saa munien alkuperätietoa.

Broilerien suurimpana ongelmana on pidetty nopean kasvun aiheuttamia jalkavaivoja ja sydänsairauksia. Suomalaisten teurastamoiden mukaan jalkaongelmia esiintyy vain noin puolella prosentilla linnuista, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen vähän.

Karjuporsaiden kastrointiongelma parani Lappalaisen mukaan osittain, kun suuret lihatalot ohjeistivat tuottajansa käyttämään kipulääkitystä, mutta se ei pakollista. Sikaloissa emakoiden pitäminen ajoittain liikkumisen estävissä häkeissä on myös ongelma. Lisäksi 80 prosenttia tuottajista nupouttaa vasikat, puolet ilman kivunlievitystä. Lehmistä 60 prosenttia elää talvikauden kytkettyinä parteen.

Teurastamoiden virheidenseuranta puutteellista

Teurastamoiden virheistä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole valtakunnallisesti koottua tietoa. Ei tiedetä, kuinka monien sikojen epäillään joutuneen kalttaukseen ilman kunnollista tainnutusta tai käytetäänkö sähköpiiskaa liikaa.

Sillä teurastamolla, jolla Lappalainen vieraili, sähköpiiskan käyttö näytti "turhankin tiheältä". Kirjan perusteella ei voi ottaa kantaa, onko tapa yleinen myös muualla. Kyseinen tapaus oli Paimiossa, joka teurastaa muun muassa HKScanin tilauksesta pihvikarjaa Lihatukku Harri Tammiselle.

Vuonna 2010 Suomessa teurastettiin runsaat 26 000 nautaa, joista lähes kaksituhatta hylättiin kokonaan sairauden tai huonon kunnon takia. Lihasioista hylättiin puoli prosenttia, eli prosentteina vähän mutta lukumääräisesti paljon, lähes 12 000 eläintä.

– Jos niillä on niin huonot elinolosuhteet, että ne eivät lopulta kelpaa elintarvikkeisiin, niiden elämä on paitsi kurja myös turha, Lappalainen suree.

Kuvitusta ja tietoja kerättiin tiloilta ja teurastamoista, jotka ylipäänsä päästivät toimittajan sisään.

Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut. Miten ruokasi eli elämänsä. 347 sivua. Atena 2012.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?