Suomen EU-jäsenmaksut jatkavat nousuaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi maksaa ennätyssuuren EU-maksun taas ensi vuonna

Suomen EU-budjetin nettomaksuissa saavutettiin viime vuonna uusi ennätys, eikä maksujen kasvulle näytä tulevan pistettä. Hallitus arvioi Suomen maksavan ensi vuonna EU:n yhteiseen budjettiin jo 776 miljoonaa euroa enemmän kuin saa. Komissio pyrkii kasvattamaan yhteistä budjettia entisestään.

21.9.2012 13:46 | Päivitetty 21.9.2012 13:44

Valtiovarainministeriö (VM) tiedotti perjantaina Suomen viime vuoden nettoasemasta EU:n budjettimaksuissa. Taloussanomat uutisoi elokuussa nettomaksujen yltäneen viime vuonna uuteen ennätykseensä.

Suomi maksoi EU-budjettiin 652 miljoonaa euroa enemmän, kuin sai tukina ja erilaisen rahoituksena takaisin. Lisäksi Suomi kantoi EU:lle tuloutettavia tulleja ja maksuja 192 miljoonan euron edestä. Esko Seppäsen logiikalla kokonaissumma on jopa enemmän kuin hän itse laski.

Suhteessa bruttokansantuloon, Suomi oli suurimpien maksajien listalla kolmantena yhdessä Saksan ja Tanskan kanssa. Enemmän yhteiseen kassaan maksoivat vain Italia ja Hollanti. Suurimmat nettosaajat olivat Unkari, Liettua ja Latvia. Suomi on ollut nettosaajana vain vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Suomen suhteellinen osuus 126,5 miljardin euron budjetista oli 1,75 prosenttia, ja Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus 1,1 prosenttia kokonaisbudjetista.

Ensi vuoden EU-maksut ovat hallituksen uuden budjettikatsauksen mukaan selvästi suuremmat. Suomen arvioidaan maksavan ensi vuonna 1 988 miljoonaa euroa EU -budjettiin, ja saavan takaisin tätä vuotta vähemmän, vain 1 212 miljoonaa euroa. Nettomaksun osuus nousisi siten ensi vuonna jo 776 miljoonaan euroon.

Iso-Britannian saamasta 4,1 miljardin euron maksuhelpotuksesta koituu ensi vuonna Suomelle jopa 106 miljoonan euron lasku, kun maksuhelpotuksista koitunut lasku oli Suomelle viime vuonna vain 87 miljoonaa euroa.

Seuraavaan budjettikehykseen 130 miljardia euroa lisää?

VM kertoo nykyisen budjettikehityksen kuuluvan monivuotiseen rahoituskehykseen, joka päättyy ensi vuonna. Vuoden 2014 ja sitä seuraavien vuosien yhteisen budjetin kehykset ovat parhaillaan valmistelussa, ja saapuvat Eurooppa-neuvoston pöydälle marraskuussa.

Suomen tavoitteena on, että EU-budjetti on jatkossakin noin yhden prosentin EU-alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa kertoo, että komissio on nyt esittämässä vuosien 2014-2020 budjettikehykseen 130 miljardia euroa aiempaa enemmän. Suomi ei onneksi ole komission toppuuttelussa yksin.

– Kyllä Suomen kannalla tukijoita on. Kymmenkunta maata haluavat leikata komission esitystä seuraavasta budjettikehyksestä. Komission ehdotuksesta todennäköisesti tullaan ainakin jonkin verran alaspäin, Liinamaa toteaa.

Liinamaa myöntää asetelman olevan pitkälti se, että nettomaksajat vastustavat budjetin kasvattamista ja nettosaajat puolestaan pitävät yhteisen budjetin kasvattamista tärkeänä.

Muiden maiden maksuhelpotukset ovat Suomessa hiertäneet budjettikeskusteluja. Suomi vastustaa tiukasti kaikenlaisia helpotuksia ja erityisjärjestelyjä. Liinamaan mukaan komission tavoitteena on luopua helpotuksista vähitellen.

– Nyt komissio ehdottaa nykymuotoisten maksuhelpotusten korvaamista yksinkertaisemmilla könttäsummakorvauksilla. Ajatuksena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja pidemmällä aikavälillä helpotuksista luopuminen.

Liinamaa muistuttaa, että marraskuun budjettikehysneuvotteluissa mahdollisesti käsiteltävät jäsenmaksuhelpotuksetkin vaativat taakseen yksimielisen päätöksen. Jäsenmaksusotkuja selvitellään siis luultavasti vielä pitkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?