Eurokriisin ratkaisut: Saksan laiva kääntyy viimein?

Julkaistu:

Euroalueen velkakriisin ratkaisemisessa on tehty parissa viikossa merkittäviä ratkaisuja. Niiden keskiössä on Saksa, jonka tiukka kanta alkaa viimein hiljalleen murtua. Jos Saksakin kääntää kurssiaan, jääkö Suomi euroalueen viimeiseksi vastarannan kiiskeksi?


Eurokriisin ratkaisemisessa on otettu lyhyessä ajassa huomattavia edistysaskelia. Niihin kuuluvat Euroopan keskuspankin EKP:n päätös aloittaa kriisimaiden valtionvelkakirjojen ostot sekä Saksan perustuslakituomioistuimen myöntyminen Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamiseen.

Euroalue on vihdoin saanut kriisin hoitamiseen aidosti tulivoimaisen arsenaalin, mikä on kohottanut myös markkinoiden uskoa tilanteen paranemiseen.

Päätökset syntyivät Saksan liittokanslerin Angela Merkelin siunauksella. Ilman hänen siunaustaan päätökset olisivat olleet mahdottomia. Merkel tuntuu kallistuneen tiukalta linjaltaan euroalueen yhteisvastuun rajalliseen kasvattamiseen, kunhan sitä edeltävät poliittiset uudistukset.

– Tilanteen muodostama pakko on johtanut Merkelin tähän, ja hänen oli tehtävä näin. Kriisin etenemisen logiikka puskee tähän suuntaan, ja Merkel olisi jäänyt muuten aika yksin, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.

Merkel vastaan
Bundesbank


Saksassa oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat kannattaneet ratkaisulinjaa jo pidempään, mutta Merkelin kristillisdemokraatit ovat olleet sitä vastaan. Nyt rautarouva käänsi kelkkansa kulkua ratkaisevasti ja päätti vastustaa Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmannia sallimalla EKP:n rahatykin avaamisen.

– En tiedä, onko tämä Merkeliltä bismarckilaista reaalipolitiikkaa vai onko hänellä uusi visio ratkaisusta. EKP:n päätös on joka tapauksessa kriisin tähän mennessä suurin käännekohta. Se joko toimii tai sitten ei, Aunesluoma sanoo.

Myös Merkelin puheet viittaavat mielen muuttumiseen. Niissä painottuu aiempaa enemmän Eurooppa, Saksan sijaan. Mielenmuutos ei ole tullut täytenä yllätyksenä, vaan se on kypsynyt pitkän ajan kuluessa.

– Mielen muuttuminen ei ole kovinkaan yllättävää, kun katsoo, mitä Merkel on sanonut kriisin aikana, Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela sanoo.

– Merkel on asettanut selkeän marssijärjestyksen yhteisvastuun kasvattamiselle: ensin pitää saada valvonta ja päätöksenteko riittävän tehokkaiksi, sitten voidaan ottaa askeleita yhteisvastuun lisäämisen suuntaan. Tässä mennään vielä aika alkuvaiheessa, hän sanoo.

Saksan laiva
kääntyy


Marssijärjestyksen noudattaminen on ollut myös sitä, että Saksa on ajanut kriisimaille voimakasta leikkauspolitiikkaa, josta sillä itsellään on hyviä muistoja 1990-luvulta. Nyt kun leikkauksia on saatu tehdyksi runsain mitoin, on Saksa ehkä vihdoin valmis kasvattamaan yhteisvastuutakin.

– Laiva kääntyy vähäsen. Kriisistä ei päästä ulos ilman jonkinlaista yhteisvastuumekanismia. Täysin tiukalla linjalla se on mahdotonta, Aunesluoma sanoo.

– Voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että Saksa on kääntynyt hieman yhteisvastuun suuntaan, Jokela komppaa.

Hänen mukaansa yhteisvastuun lisääminen voisi hyödyttää pitkällä aikavälillä myös vahvoja talouksia, sillä se auttaisi pitämään niidenkin korkotasot kohtuullisina, kun korot joskus lähtevät joka tapauksessa nousuun.

Merkelin suostumukselle ratkaisevaa oli se, että ratkaisuissa mennään EKP:n ja EVM:n reittiä. Setelipainon suoraan käyttämiseen Saksa ei suostu, sillä inflaatiopelko elää maan menneisyyden vuoksi yhä hyvin vahvana.

Jääkö
Suomi yksin?


Suomi on liittoutunut eurokriisissä Pohjois-Euroopan vahvojen talouksien kanssa. Liittolaisista kantaansa on muuttamassa nyt myös Hollanti. Maan euromyönteiset liberaali- ja työväenpuolueet ottivat vaalivoiton euroskeptisten voimien jäädessä alakynteen. Miltä Suomen kanta näyttää uudessa valossa?

– Suomen hallituksen nykylinjan kanssa tämä on ristiriidassa. Jos Suomi pysyy sillä linjalla kuin millä se on tässä koko ajan ollut, se jää kyllä yksin, Juhana Aunesluoma sanoo.

Hänen mukaansa Suomen johdon reaktiot komission puheenjohtajan José Manuel Barroson pankkivalvonta- ja liittovaltiopuheisiin olivat kuitenkin varovaisen myötäileviä.

Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen tajuavat, että tilanne on muuttumassa, ja se voi heijastua Suomenkin kantoihin, Aunesluoma sanoo.

Juha Jokela on samaa mieltä. Hänen mukaansa Suomi seurailee Saksan uutta linjaa kohti syvempää yhteisvastuullisuutta sekä poliittista ja taloudellista unionia.

– Suomen hallitukselle voi olla ihan politiikkansa mukaista, että otetaan pieniä askelia yhteisen valvonnan ja pelisääntöjen suuntaan. Tämä ei ole suuri ongelma Suomelle, Jokela sanoo.

Edessä vielä
monta pulmaa


Vaikka Saksan pitkään odotettu pehmeneminen on vihdoin alkanut, on kriisin ratkaisun tiellä vielä monta estettä. Kanta on muuttunut hitaasti, ja yhteisvastuullisuuden vastustus on Saksassa yhä kovaa.

Esimerkiksi Kreikan kolmannen hätärahoituspaketin myyminen Saksan parlamentille eli liittopäiville olisi luultavasti mahdotonta, etenkin kun Saksassa järjestetään ensi vuonna liittopäivävaalit.

Suursijoittaja George Soros vaati muun muassa Der Spiegelissä julkaistussa laajassa esseessään voimakkaasti Saksaa valitsemaan yhteisvastuun ja eurosta eroamisen välillä. Nyt kantaa on otettu, muttei vielä ratkaisevan paljon.

– Kyse on nyt siitä, kuinka pitkälle Saksa kääntyy, Aunesluoma sanoo.

Ratkaisevaksi kysymykseksi saattavat nousta euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat eli eurobondit. 

– Totuuden hetki tulee sitten, kun joudutaan päättämään eurobondeihin menemisestä. Niistä tulee kova vääntö, Aunesluoma sanoo.

Juha Jokelan mukaan Saksa saattaisi pehmentyä tässäkin seikassa.

– Vaikka Merkel onkin sanonut eurobondien tulevan vain hänen kuolleen ruumiinsa ylitse, uskon, että Saksa voi harkita eurobondeja, kun poliittinen unioni on ensin riittävän vahva, Jokela sanoo.

Paljon on siis kiinni Angela Merkelistä, ja hän saattaa lopulta taipua jälleen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    3. 3

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    4. 4

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää