Asiantuntija EU-kriisistä: Berliini, Pariisi ja Bryssel elävät eri ajassa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija EU-kriisistä: Berliini, Pariisi ja Bryssel elävät eri ajassa

EU:n kriisiä pidetään päätöksenteon kriisinä eikä vain pankkikriisinä. Onko näin? Palkansaajajärjestöjen EU-toimiston johtaja Marianne Muona kertoo Taloussanomille, että kriisistä syntyy ajanpuutteen vaikutelma.

11.9.2012 10:26 | Päivitetty 11.9.2012 12:54

– Teitä ulos eurokriisistä on kyllä, mutta kysymys on toimijoiden – valtioiden, pankkien, muiden sijoittajien, ihmisten – intressien yhteensovittamisesta, mikä voi näyttäytyä päätöksenteon kriisinä, Palkansaajajärjestöjen EU-toimiston johtaja Marianne Muona sanoo.

Tämä on Muonan mukaan ironista, sillä poliittinen päätöksenteko on aina intressien yhteensovittamista.

– Kriisi syntyy ajanpuutteen vaikutelmasta. Kolme keskeisintä keskusta – Berliini, Pariisi ja Bryssel – tuntuvat myös elävän eri ajassa: Ranskan johdolla keskustellaan vuoden 2011 hengessä yhteisvastuusta, EU:n komission sisällä sorvataan päivänpolttavia pankkiunionin yksityiskohtia ja Saksa haluaa suunnata katseen jo kauas kriisin taa kohti poliittista unionia, hän pohtii.

Jotain voidaantehdä nopeastikin

– Pankkiunioni, pankkivalvonta ja talletussuoja ovat tarpeellisia askeleita, joita kautta pankkijärjestelmän toiminta voidaan varmistaa tilanteessa kuin tilanteessa, hän uskoo.

Euroopan keskuspankilla on käytössään teoriassa rajoittamattomat käteisvarat. Pankkiunionin perustan valamisen jälkeen on keskitettävä ajatukset uuden kasvun luomiseen.  

Onko europarlamenttioikea parlamentti?

– Europarlamentti on kansalaisten suoraan valitsema ja se osallistuu täysivaltaisesti lähes kaikkeen EU:n lainsäädännön laatimiseen, Muona muistuttaa.

– Tässä suhteessa se on tärkeä osa EU:ta demokraattiselta kannalta. Sen sijaan ulkopolitiikassa ja talouspolitiikassa, missä politiikka eivät niinkään tapahdu lainsäätämisen kautta, parlamentin valta on erittäin rajoitettu, hän sanoo.

Esimerkiksi EU:n talouspolitiikan koordinaatio on ottanut askeleita kohti kansallisen budjettivallan rajoittamista, mutta europarlamentin merkitys on ollut pieni.

Työmarkkinaosapuolilla on myös oma roolinsa EU:n legitimiteetin kannalta. Työmarkkinaosapuolten kannalta erittäin tärkeä kysymys on kolmikantamallin vahvistaminen talous- ja työllisyyskoordinaatiossa, sillä koordinaation puitteissa käsiteltävät aiheet, mm. palkanmuodostus, ovat sopimusautonomian piirissä.

Kriisivuosina demokratian kannalta  haastavin suuren linjan kehitys on Muonan mukaan ollut euroryhmän ja erityisesti euroalueen suurimpien maiden merkittävä vahvistuminen suhteessa komissioon ja parlamenttiin. Tämä on tarkoittanut tavanomaisten, perussopimukseen kirjattujen menettelyjen ja vallanjaon jäämistä sivurooliin eurokriisin hoidossa.

– Pankkiunionin luomisen yhteydessä täytyy pitää huolta siitä, että instituutioiden välinen tasapaino noudattaa kaksikamarista logiikkaa ja komissio säilyy lainsäädäntö- ja toimenpide-ehdotusten vahvana valmistelijana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?