Trendit muokkaavat ruokaa pitkäksi ajaksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Vaadi sitä ruokaa, mitä haluat

Kun puhut ruuasta, voit saada mitä haluat. Elintarvikkeiden tuottajat muokkaavat tuotteita trendien perusteella. Suuntaukset jättävät jälkensä: natriumglutamaatin käyttö ei ole kohun jälkeen palannut entiselleen. Ruuan hiilihydraatti-, rasva- ja proteiinipitoisuuksia pohditaan edelleen. Mutta mistä tietää, milloin ruokatrendi on kääntymässä?

7.9.2012 6:01 | Päivitetty 6.9.2012 17:46

Ruoka ja erilaiset ruokavaliot ovat muotia. Elintarvikkeiden valmistajat yrittävät seurata muutoksia ja pohtivat, mihin kannattaa tarttua ja mihin ei.

– Kuuntelemme kuluttajia ja pyrimme seuraamaan trendejä, sanoo Arlan viestintäpäällikkö Outi Fagerlund.

Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen kertoo, että Valio on vahvistanut kuluttajatutkimustaan viime vuosina. Yhtiö tarkkailee kuluttajien toiveita palautteen avulla. Myös median ja sosiaalisen median kautta kerätään näkemystä suuntauksista.

– Karppaus tuli voimakkaana ja se on pistänyt meidät pohtimaan asioita, Saarioisten tuotekehityksestä vastaava johtaja Mirja Lonka kertoo.

Natriumglutamaattiakartetaan edelleen

Merkittävimpien puheenaiheiden vuoksi tehdyt muutokset jäävät elämään senkin jälkeen, kun kohkaus asiasta on laantunut.

– Kaikista asioista jää jälkiä, jotka vaikuttavat tuotteisiin, Lonka sanoo.

Jokin aika sitten natriumglutamaatista puhuttiin paljon ja lisäaineet ovat olleet aika ajoin esiin pulpahtava kestoaihe. Saarioisten ruuissa ei Lonkan mukaan käytetä natriumglutamaattia ja noin 40 prosenttia tuotteista on lisäaineettomia.

Karppauksen yleistyminen on saanut tuottajat tarkkailemaan ruokien hiilihydraatti-, proteiini- ja rasvakoostumuksia. Luomu- ja lähiruuan suosion kasvu ja aitojen makujen perääminen ovat osaltaan kasvattaneet kotiruuan oloisten elintarvikkeiden suosiota.

Yksi perää aitoa makuatoinen kaipaa valkuaista

Maidonjalostajat ovat tuoneet markkinoille lisää rasvaista maitoa, jogurttia, smetanaa, voita ja muita tuotteita. Riitan Herkun toimitusjohtaja Marina Sabel kuvaa tilannetta toteamalla, että juuston valinnassa rasvaprosentti ei ole enää tärkein kriteeri.

– Enää ei tarvitse olla kevytjuustoa, vaan nyt sallitaan herkuttelu hyvillä juustoilla.

Lonka puhuu ”aidoista resepteistä”. Niissä käytetään voita ja kermaa, jos ne perinteisesti kuuluvat ruokaan.

Proteiinia kaipaaville on puolestaan kehitetty runsasproteiinisia jogurtti- hera- ja rahkavalmisteita. Tarjolla on jopa tavallista proteiinipitoisempaa täysjyväpastaa.

Sokeri ja vehnäjauhovoivat saada kyytiä

– Karppausbuumi opetti kiinnittämään huomiota hiilihydraatteihin. Uskon, että kyseessä on pidempiaikainen asia, Lonka sanoo.

Hänen mukaansa Saarioisten ruuista ei välttämättä ryhdytä karsimaan hiilihydraatteja, mutta niiden laatuun kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi sokerin käyttöä voidaan kyseenalaistaa ja valkoinen vehnäjauho saatetaan korvata vaikkapa kauralla tai jollain muulla terveellisemmällä vaihtoehdolla.

Vaikka gluteenittomuus on yksi leviävistä ruokatrendeistä, Saarioinen ei suunnittele merkittävää gluteenittomien tuotteiden määrän kasvattamista.

– Meille ei ole tullut suoria pyyntöjä tällaisten tuotteiden lisäämisestä, Lonka sanoo.

Gluteenia on Suomessa paljon käytettävissä viljoissa eli vehnässä, ohrassa, rukiissa ja kaurassa.

Kauppa päättää,mitä kuluttaja saa

Valion Kontunen muistuttaa, että kuluttajia on monenlaisia, eivätkä läheskään kaikki seuraa trendejä. Hänen mukaansa esimerkiksi kevyitä perusjuustoja, joissa on alle 17 prosenttia rasvaa, myydään tasaisesti.

Vaikka kulutusmaidon myynti on lisääntynyt ja rasvattoman vähentynyt, rasvatonta ja kevytmaitoa myydään edelleen ylivoimaisesti eniten.

Ruuan valmistajien suuri kysymys on, milloin reseptiä kannattaa muuttaa tai tuoda uusi tuote markkinoille.

– Toiveita pitää tulla usealta suunnalta, Arlan Fagerlund sanoo.

Kontusen mukaan uutuudella pitää näyttää olevan aidosti markkinoita. Lisäksi kauppa täytyy saada vakuutetuksi siitä, että tuotetta kannattaa ostaa hyllyille.

Uuden tuotteen saaminenkauppaan voi viedä vuodenSuuret tuottajat eivät pysty kovin ketterästi vastaamaan suuntauksiin, sillä tuotekehittely ja tuotannon aloittaminen vie aikansa.

Jos kyse ei ole vain reseptin muokkaamisesta, kauppaan saamiseen menee vähintään kuukausia. Lonka kertoo, että jos tuote on aivan uusi ja sitä varten rakentaa valmistuslinjat, puhutaan jopa puolentoista vuoden projekteista.

Pienet tuottajat ovat joustavampia.

– Olemme aika pieni talo ja pystymme melko nopeasti muuttamaan tuotantoamme, jos meillä on siihen intressi, Riitan Herkun Sabel sanoo.

Silti yhtiö ei lähde joka trendiin mukaan.

– Perusperiaatteinamme on kotimaisuus, hyvät raaka-aineet ja mahdollisuuksien mukaan lisäaineettomuus, Sabel sanoo.

Aina kuluttajateivät tykkääkään

Elintarvikevalmistajat kiistävät, että he hötkyilisivät liiaksikin eri ruokavalioiden perässä. Virhearvioinnit ovat silti osa elämää. Niin Valion kuin Arlankin edustajat kertovat harha-askelista, jotka koskevat jogurttien ja jäätelöiden makuja.

– On makuvaihtoehtoja, jotka eivät saa kannattajia ja poistuvat yhden sesongin jälkeen, Fagerlund sanoo.

Saarioinen tulkitsi luomutrendin alkaneen aivan liian aikaisin.

– Olimme jo 1990-luvun alussa aivan täpinöissämme ja toimme luomupizzaa, karjalanpiirakoita ja luomumajoneesisalaattia. Kokeilu loppui kuin kanan lento ja tuotteiden valmistus lopetettiin, Lonka kertoo.

Nyt Saarioinen yrittää luomulleen uutta tulemista. Karjalanpiirakat ovat jo kaupoissa ja ensi vuonna on tarkoitus tuoda muitakin luomuvalmisteita markkinoille, jos kysyntää riittää.

– Tämä on jatkuvaa tarkkailua ja pelaamista, Lonka lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?