EU-tovereille helpotuksia – Suomelle 2 miljardin lasku

Julkaistu: , Päivitetty:

Poliittinen kädenvääntö Euroopan unionin maksuista on helpottanut muun muassa Britannian ja Saksan taakkaa miljardeilla. Toisen säästö on kuitenkin toisen kulu – Suomi on maksanut EU-urallaan muiden maiden alennuksia yli kahdella miljardilla eurolla.


Suomelle on koitunut muiden EU-maiden maksuhelpotusten takia yli kahden miljardin euron lisämenot EU-jäsenyyden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön budjettineuvos Paavo Kytömäen Taloussanomille toimittamasta asiakirjasta.

Valtio on maksanut muiden maiden alennuksia yhteensä 2 010 miljoonaa euroa. Vuosien mittaan myös Suomen nettoasema, eli maksujen ja tulojen suhde on heikentynyt jatkuvasti. Viime vuonna nettomaksamisessa saavutettiin uusi ennätys.

– Jotkut ovat älynneet pyytää ja onnistuneet neuvottelemaan itselleen maksuhelpotuksia. Suomi muiden mukana on suostunut tällaiseen järjestelyyn, kommentoi pitkän linjan EU-asiantuntija, tohtori Esko Antola.

Antola muistuttaa, että Britannian pääministeri Margaret Thatcher tarpoi aikanaan EU-pöytään tiukkana ja totesi: "I want my money back!" (Haluan rahani takaisin!). Siitä lähtien Britannia on nauttinut merkittävää jäsenmaksuhelpotusta, muiden kustannuksella.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomen nettomaksajan asema on Antolan mukaan vahvistunut Suomen talouden vahvistumisen mukana. Vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:n jäseneksi maan talous oli vielä nousemassa laman kourista, ja nautti alkuvuodet nettotuloja EU:n jäsenmaksujärjestelmästä.

Valtiovarainministeriön budjettiosaston viime vuoden kevään asiakirjassa " Yhteenveto EU-budjetin tulojärjestelmään sisältyvistä maksualennuksista ja Suomen nettoasemasta vuosina 1995-2010" käydään yksityiskohtaisesti läpi Suomelle vuonna 2009 koituneita maksuhelpotuksista johtuvia lisämaksuja.

Muiden alennuksista
mehevä hintalappu


Vuonna 2009 EU:n 118 miljardin euron kokonaisbudjetista 103 miljardia tuli jäsenvaltioilta. Britannian maksuhelpotuksen määrä oli 5,7 miljardia euroa, josta Suomen maksettavaksi kertyi 95 miljoonaa euroa.

Osa maista onnistui myöhemmin neuvottelemaan itselleen alennuksen Britannian maksuhelpotuksen rahoittamisesta. Näihin maihin kuuluvat Vuonna 2000 Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi, joille myönnettiin 75 prosentin alennus "Britannia-lisästä" vuonna 2000. Tämänkin edun lasku osoitettiin muille jäsenmaille. Vuonna 2009 Suomi joutui maksamaan mainittujen maiden neuvottelemia helpotuksia 40 miljoonalla eurolla.

Myös arvonlisävero-pohjaiseen maksuun sisältyy alennus Saksalle, Hollannille, Itävallalle ja Ruotsille. Vuonna 2009 edunsaajat myös osallistuivat 2,7 miljardin euron alennuksen rahoitukseen, mutta ALV-helpotus kevensi Suomen rahapussia jälleen 40 miljoonalla eurolla.

Bruttokansantuotteeseen pohjaavassa maksussa on lisäksi könttäsumma-alennus Hollannille ja Ruotsille. Vuonna 2009 alennukset olivat 670 ja 165 miljoonaa euroa, joista Suomelle kertyi 13 miljoonaa euroa lisää maksettavaa.

Suomi maksoi muiden jäsenmaiden helpotuksien takia 188 miljoonaa euroa enemmän EU:n vuoden 2009 yhteiseen budjettiin. Kaiken kaikkiaan Suomen panos budjettiin oli EU-komission tilastojen mukaan 1,7 miljardia euroa, josta saatiin tukina takaisin yli 300 miljoonaa euroa vähemmän.

– Kyllä nämä suurilta summilta tuntuvat, vaikka ovatkin vain murto-osia valtioiden kokonaisbudjeteista, Antola sanoo.

EU:n budjetti on noin prosentin verran EU-maiden talouksien yhteenlasketusta budjetista.

Suomen panos kasvanut,
mutta jää selvästi muista


Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli Suomi maksaa maiden yhteiseen budjettiin enemmän kuin saa. Jäsenyytensä aikana vuosina 1995-2011 Suomi on valtiovarainministeriön asiakirjan mukaan maksanut jäsenmaksuja 2,6 miljardia euroa enemmän kuin vastaanottanut EU-tukia.

Suomen asema ei ole suotuisa, mutta verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin olemme kuitenkin selvinneet vähällä. Pelkästään vuosina 2000–2010 Ruotsin nettoasema painui jopa 10,3 miljardia euroa miinukselle.

Esimerkiksi vuonna 2000 Ruotsi oli nettomaksaja lähes 1,1 miljardilla eurolla, kun taas Suomi oli nettosaajana 275 miljoonalla eurolla.

Jäsenmaksujen jakautumisen perusteena on Antolan mukaan ollut yksinkertaisesti maiden maksukyky. Suurin nettomaksaja on luonnollisesti Saksa, jonka jälkeen suurimman panoksen yhteiseen budjettiin antavat Ranska ja Italia. Suurimpia nettosaajia ovat muun muassa Puola, Tsekki ja hieman yllättäen Espanja.

Ruotsin, Hollannin ja Itävallan suhteelliset maksuosuudet ovat olleet myös merkittäviä. Ei olekaan yllättävää, että maat pyrkivät vuosituhannen vaihteessa saamaan maksuhelpotuksia Britannian osuuden rahoitukseen, mistä koko maksuhelpotusvyyhti sai alkunsa.

– Monta vuotta on jo puhuttu siitä, että Britannian maksuhelpotuksille on pantava piste. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Tilanne on vaikea, Britannialla on kädessään omat korttinsa, Antola toteaa.

Hän viittaa Britannian mahdollisuuteen vetäytyä koko Euroopan unionista. Tätä korttia tuskin jätettäisiin heiluttamatta, jos EU-maat alkavat hanakasti tivaamaan maan maksuhelpotusten lopettamista.

Vaikka Suomi on jäänyt EU-kakussa maksajaksi, rahojen tuomat edut esimerkiksi Suomen vientiyrityksille saattavat hyvinkin nostaa maksujen todellisen vaikutuksen plusmerkkiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    3. 3

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    4. 4

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    10. 10

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää