Britannian yksityinen junaliikenne teki matkustajan elämästä hankalaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksityistäminen ei sovi junaliikenteeseen

Britannian junaliikenne on kelpo esimerkki siitä, miten monopolin yksityistämisessä käy. Hinnat nousevat eikä palvelu parane, mutta lakituvat sentään työllistyvät.

31.8.2012 7:05 | Päivitetty 30.8.2012 15:45

Meiltä Lontooseen on viisi kilometriä lyhyempi matka kuin Riihimäeltä Helsinkiin. Junalippu maksaa kolmanneksen enemmän sekä yksittäisenä päivälippuna että vuosikorttinakin. Ensi vuonna lipun hinta nousee taas kerran kuusi prosenttia.

Vertailin netissä myös junalippujen hintoja Helsingin ja Oulun sekä Lontoon ja Glasgow´n välillä. Nyt, kun jokainen itseään kunnioittava liikenneyhtiö on siirtynyt halpalentomalliseen liikkuvaan lippuhinnoitteluun, jouduin etsimään jos jonkinlaisia matkustusvaihtoehtoja – tänään, huomenna ensi viikolla, jouluna...

Lopputulos oli aina sama. Lontoo–Glasgow maksoi punnissa vähän enemmän kuin Helsinki–Riihimäki euroissa. Kolmanneksen hintaero siis.

Britannian elintaso on sama kuin Suomenkin. Palkat ja hinnatkin ovat keskimäärin samaa tasoa. Kaupoissa on täällä vähän Suomea halvempaa, mutta asuminen on ainakin isoissa kaupungeissa kalliimpaa. Junien kalleuteen ei näyttäisi olevan mitään perustetta.

Tai siis tietenkin on. Täällä ajetaan yksityisillä junilla.

Junakilpailua ei ole eikä tule

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana junalippujen hinnat ovat Britanniassa nousseet tasaisesti kaksi kertaa nopeammin kuin inflaatio. Britannian junat ovat olleet ykstyisiä jo vuodesta 1997. Aluksi radatkin yksityistettiin, mutta ne jouduttiin kansallistamaan uudelleen, kun yksityinen omistaja laiminlöi niiden ylläpidon.

Junaliikenteessä sen sijaan kilpaillaan niin tosissaan, että oman lusikkansa soppaan saavat pian pistää myös juristit. Lontoon ja Glasgow´n välistä liikennettä 15 vuotta hoitanut Virgin Trains pillastui, kun se uudella kilpailukierroksella menetti sopimuksensa First Groupille.

First Group voitti, koska se tarjosi valtiolle sopimuksesta miljardi puntaa enemmän kuin Virgin. Selvä peli siis.

Virgin kuitenkin väittää, etteivät First Groupin laskelmat perustu reaalimaailmaan. Matkustajamäärien perusteella se ei voi takoa riittävästi rahaa tuon ylimääräisen miljardin maksamiseen.

Matkustajajärjestöt ja työntekijäliitot arvelevat, että First Group aikoo nostaa hintoja, heikentää palveluja ja vähentää työntekijöitä. Se on linjallaan ainoa junayhtiö, joten Glasgow´n matkaajat eivät suinkaan pääse vertaamaan sen hintoja, aikatauluja ja kahvikärryjä kilpailijoiden tarjontaan.

Britannian liikenneministeriö kilpailutti alueellisen ja määräaikaisen monopolin. Monopoli se on silti. Jos menen junalla, menen Virginillä, tulevaisuudessa Firstillä.

Jos lennän, voin valita ainakin viiden suoraan lentävän lentoyhtiön välillä. Se on kilpailua.

Junaliikenteessä sellaista kilpailua, jossa loppuasiakas valitsee palvelun tarjoajan, ei ole helppo järjestää. Vaikka samaa linjaa ajaisikin usemman yhtiön juna, ne kaikki eivät saa sitä parasta mahdollista lähtöaikaa. Yhteen junaan voi lisätä vaunuja, mutta monta junaa ei voi ajaa samaan aikaan.

Kilpailuttamisen kuopat

Virginin ja Firstin tapaus osoittaa taas yhden kilpailuttamisen sudenkuopan. Onko valtion intresseissä ihan oikeasti antaa linja eniten tarjoavan hoidettavaksi? Jos matkustajia halutaan siirtää maanteiltä juniin, eikö silloin pitäisi pikemminkin asettaa kaikille sama ratamaksu ja kysyä hinnoittelu-, aikataulu- ja kapasiteettisuunnitelmien perään?

Toinen junakilpailuttamisen sudenkuoppa on tuttu jo entuudestaan. Kun liikennöintisopimukset tehdään 15 vuodeksi, junayhtiöillä ei ole intressejä investoida uuteen kalustoon, jonka joutuu sopimuksen menettäessään dumppaamaan polkuhinnalla jonnekin. Tätä pitemmät sopimukset puolestaan vain pidentäisivät tilapäistä monopolia.

Jos ja kun junaliikennöitsijä saa monopolin, miten ihmeessä sitä valvotaan? Ainakaan brittiläinen hintavalvoja ei ole onnistunut estämään junalippujen huikeaa kallistumista.

Yksityiset junayhtiöt kehuskelevat täällä mielellään matkustajamäärien kasvulla. Nämä tilastot näyttävät kyllä komeilta, mutta ainakin Lontoossa kaupungin ruuhkamaksut olivat se tekijä mikä karkotti yksityisautoilijat juniin. Junien palveluilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Suomi pohtii parhaillaan junaliikenteen avaamista kilpailulle. Tavaraliikenne ei ole enää VR:n monopoli. Pääkaupunkiseudun raideliikenteestä järjestettäneen tarjouskilpailu, kun VR:n sopimus loppuu vuonna 2017.

Oikean kilpailun ja kilpailuttamisen välillä on kuitenkin iso ero. Kilpailu laskee hintoja ja parantaa palveluita. Kilpailuttaminen parantaa varmasti vain konsulttien ja juristien työllisyyttä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?