Euroopan liittovaltio tarvitsisi veroja, yhteistä politiikkaa ja lisää hallintoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Otit vain pieniä askeleita ja olet liittovaltiossa

Euroopan liittovaltiota tarjotaan lääkkeenä eurokriisiin. Liittovaltiossa todennäköisesti antaisimme suuren osan veroistamme yhteiseen pottiin ja niiden käytöstä päättäisi yhteinen elin. Liittovaltio voisi johtaa osin luopumiseen itsenäisestä päätäntävallasta, puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Tätäkö tahdomme?

23.8.2012 6:01 | Päivitetty 22.8.2012 17:48

Velkakriisiä ratkoessaan Euroopan unionin EU:n päättäjät tekevät valtioiden yhteistyötä syventäviä sopimuksia ja yhä useampi arvioi, että liittovaltio on väistämätön.

Millainen Euroopan liittovaltio olisi?

– Kukaan ei tiedä, sanovat professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta ja johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta.

Täsmällistä määrittelyä tai näkemystä ei ole. Mallina voisi toimia 50 osavaltion Yhdysvallat tai 16 osavaltion Saksa.

– Taloudellisessa mielessä liittovaltio kiteytyy kysymykseen, kuinka suuri osa julkisesta taloudesta päätetään liittovaltion tasolla? Kiander sanoo.

Keskusvalta päättää yhäenemmän rahankäytöstä

Nyt eurooppalaiseen julkiseen talouteen menee prosentti alueen bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloissa liittovaltion budjetti on 25 prosenttia kokonaistuotannosta.

Kianderin mukaan yhteistyötä pyritään syventämään ilman suurta budjetin kasvatusta. Hän kuvaa eurobondeilla ja yhteisvastuun kasvattamisella pönkitettävää järjestelmää virtuaaliseksi taloudelliseksi liittovaltioksi, jossa jäsenvaltiot olisivat yhä tiukemmin unionin ohjauksessa.

Kiander on käsittänyt, että jäsenmaat vastaisuudessakin keräisivät verot ja käyttäisivät rahat, mutta komissiolla on yhä suurempi määräysvalta jäsenmaiden päätöksiin.

– Tiukennukset liittyisivät ennen kaikkea alijäämän ja velkaan, hän arvioi.

On todennäköistä, että budjetin tulot ja menot ja velan määrä hyväksyttäisiin Brysselissä. Kianderin mukaan se tarkoittaisi, että osa eduskunnan budjettivallasta siirtyisi unionille. Jos eduskunta ei saisi pidettyä alijäämää kurissa, komissio voisi vaatia, että kaikkia menoja leikataan tietty prosenttimäärä.

– Se siirtäisi valtaa keskusvallalle.

Aluepolitiikalla tuetaanheikosti menestyviä

Yleensä liittovaltio ei tarkoita pelkästään talousyhteistyötä. Kuisma ennakoi, että Euroopan liittovaltiossa yhteinen rahapotti ja keskushallinnon vastuut paisuvat selvästi.

Hän huomauttaa, että Yhdysvalloissa liittovaltion vastuulla on puolustus, ulkopolitiikka, rahoitustarkastus ja monet muut isot asiat. Sisärajojen poisto tarkoittaisi yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

– Osavaltioilla olisi todennäköisesti omat budjettinsa samoin kuin Saksan osavaltioilla, Kuisma arvioi.

Yhdysvalloissa osavaltioilla on samantyyppiset asiat kuin Suomessa kunnilla eli esimerkiksi koulut ja sosiaalipalvelut. Nämä saattaisivat Kuisman mukaan Euroopassakin jäädä jäsenvaltioille.

Aluepolitiikka Euroopan liittovaltiossa voisi vastata Suomen tähän saakka tekemään sisäistä aluepolitiikkaa.

”Masentava byrokratia”laajenee kaikkialle

Verovaroja täytyy hallinnoida ja valvoa, mutta Kuisma epäilee suuren hallinnon toimivuutta. Hän otaksuu, että ”sama masentava byrokratia”, joka nyt liittyy maataloustukien jakamiseen, laajenee muillekin elämän alueille.

– Valtavat byrokraattiset prosessit on hinta, joka keskittämisestä maksetaan.

Kuismasta tilanne näyttää kauhealta.

– Kulttuurierot ovat liian suuret. Se, mikä muualla on kansanurheilua ja hyvettä, on Pohjois-Euroopassa syntiä.

Kansanäänestystäliittovaltiosta ei ehkä tule

Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että havahdumme jonain päivänä elävämme liittovaltiossa. Askel askeleelta tehtävät päätökset, joita markkinoidaan teknisinä uudistuksina, vievät meitä siihen keittiön kautta.

– Kun uudistuksia tulee riittävästi, koko asetelma muuttuu sellaiseksi, jota äänestäjät eivät osanneetkaan odottaa, Kiander sanoo.

Jos liittovaltiosta tulee tavalla tai toisella totta, pitäisi miettiä, kuka päättää yhteisten rahojen käytöstä. Demokratian nimissä ehkä Euroopan parlamenttia vahvistettaisiin. Kianderin mielestä ministerineuvosto voisi säilyttää sananvaltansa. Hän lisää, että komission valmisteluvaltaakaan ei pidä aliarvioida.

– Suomen äänivalta olisi prosentti äänistä. Yksin emme saisi aikaan mitään, vaan meidän olisi liittouduttava, Kiander sanoo.

Venäjän vallan aikaanSuomi oli itsenäisempi

Kuisma huomauttaa, että Suomi on jo luopunut suuresta osasta itsenäisyyttä.

– Venäjän vallan aikana Suomen vapausaste ja itsemääräämisoikeus oli suurempi kuin nyt EU:ssa.

Autonominen asema Venäjän suurruhtinaskuntana 1800-luvulla tarkoitti, että Suomella oli oma parlamenttinsa ja keskushallintonsa, joka toimi keisarin sallimissa rajoissa. Kuisman mukaan verot kerättiin tuolloin joitakin korvauksia lukuunottamatta omiin tarpeisiin.

– Silloin ei tarvinnut vastata Venäjän ja Venäjän imperiumin muiden suurruhtinaskuntien veloista.

Vaikka nyt vastaamme muidenkin tekemisistä, Kuisma muistuttaa, että  olemme vapaaehtoisesti tässä tilanteessa.

– Voimme erota, kun haluamme. Siitä tuskin tulisi sotilaallista konfliktia.

Ratkeaako kriisiuusilla sopimuksilla?

Velkakriisin hoito näyttää soutamiselta kehnolla veneellä. Kun yksi vuoto tilkitään, toisaalta jo tursuaa. Kuisman mielestä tilanne on melkoinen umpisolmu.

– Pitäisi mennä kaksi askelta taaksepäin, jotta voisimme mennä yhden eteenpäin.

Hänestä ei tule hylätä yhteistyötä eikä Eurooppaa, mutta pitäisi tunnustaa tosiasiat.

– En näe mitään valoa onnettoman yhteistyön lisäämisessä, Kuisma sanoo.

Ongelman ydin ei ole sopimusten puute, vaan se, että kaikki eivät ole noudattaneet niitä. Kiander miettii, voidaanko tilanne ratkaista tekemällä uusia sopimuksia samojen kumppaneiden kanssa?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?