Kuinka kauan Kiina jaksaa kasvaa?

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Monien arvioiden mukaan Kiina nousee pian maailman suurimmaksi taloudeksi. Maailmanpankki arvioi Kiinan ohittavan Yhdysvallat jo vuonna 2017. Talouskasvu Kiinassa on kuitenkin heikkenemään päin. Entä, jos Kiinalla on edessään riemuvoiton sijaan jättiromahdus?


Kiinan talous on porskuttanut huimaa vauhtia jo vuosikymmenien ajan. Huippuvuonna 2007 bruttokansantuote (bkt) kasvoi huikeat 14,2 prosenttia vuodessa.

Maailmanpankki ennustaa, että Kiinan talous saattaa kasvaa Yhdysvaltojen taloutta suuremmaksi jo vuonna 2017. Aiemmat ennusteet ovat povanneet hitaampaa nousua. Nyt ohituksen ennustetaan tapahtuvan muutaman vuoden päästä.

Arviot perustuvat Maailmanpankin ja Kiinan valtioneuvoston taloustutkimuskeskus DRC:n China 2030 -tutkimukseen. Ennuste katsoo maan talouden kasvavan noin kahdeksan prosentin vuosivauhtia vuosikymmenen loppuun asti.

Kasvuvauhti ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Menestystarinaa uhkaa moni tekijä. Viitteitä talouskasvun hiljenemisestä on jo nähtävissä. Kiinan keskuspankin kaksi koronlaskua kuukauden sisällä kertovat uudesta tilanteesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiinan pääministeri Wen Jiabao asetti maaliskuussa maalle 7,5 prosentin kasvutavoitteen kuluvalle vuodelle.

Tavoitteen mukainen talouskasvu olisi Kiinassa heikoin sitten vuoden 1990. Nyt tämäkin tavoite on jo asetettu kyseenalaiseksi.

Amerikkalainen aikakausilehti Foreign Policy listasi viime viikolla merkkejä Kiinan talouskasvun hidastumisesta. Lehden mukaan muun muassa paikallishallinnon velkataso ja sianlihan hintakehitys kertovat karua kieltään Kiinan vaikeuksista.

Tänä syksynä Kiinan johtoon arvellaan nousevan nykyinen varapresidentti Xi Jinping. Onko maa samalla siirtymässä yhä heikomman kasvun aikaan?

Elvytysvaraa ei ole
enää entiseen tapaan


Paikallishallinnon korkeaa velkatasoa pidetään yhtenä ongelmista. Ei oikeastaan edes tiedetä, kuinka raskaasti paikallishallinnot ovat velkaantuneet. Paikallisviranomaiset joutuvat nyt myymään kalliita ylellisyysautojaan.

Esimerkiksi Wenzhoun kaupunki aikoo huutokaupata 80 prosenttia ajoneuvoistaan, eli yhteensä 1 300 autoa tänä vuonna. Samankaltaisia kauppoja järjestetään ympäri maata.

– Paikallishallinnon velkatasosta on vaikea tehdä arvioita. Tuskin edes Pekingissä aina tiedetään tarkkoja lukuja. Paikallisviranomaiset ehkä pyrkivät pimittämään huonoa tilannetta, kertoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin Kiina-asiantuntija Juuso Kaaresvirta.

Kiina vastasi vuoden 2008 alkaneeseen finanssikriisiin massiivisella elvytyspaketilla. Lähes 600 miljardin dollarin elvytys piti Kiinan kasvun vauhdissa ja viranomaisten autot komeina. Nyt vastaavaan elvytykseen ei enää ole varaa.

– Valuuttavarannot ovat ulkomaisessa valuutassa, eikä niitä voi käyttää yhteiskunnan pyörittämiseen, Kaaresvirta muistuttaa.

Kiina voi kuitenkin käyttää varojaan muun muassa maan ulkopuolelta tulevien hyödykkeiden ostamiseen. 

Kulutuksen
kasvu taittunut


Kiinalaisten kulutustahti näyttää myös talouden hidastumisen merkkejä. Kesäisin perinteisesti korkealla ollut sähkönkulutus näyttää jäävän tänä vuonna vähäisemmäksi. Kiinalaiset yhtiöt ja kotitaloudet pyrkivät laskemaan kustannuksiaan vähentämällä sähkönkulutusta.

Kesää silmällä pitäen varatut hiilivarannot ovat osoittautuneet turhankin kookkaiksi. Hiiltä riittää poltettavaksi voimaloihin niin paljon, että sen hinta on tippunut kymmenen prosenttia vuodentakaisesta. 

– Monena vuotena sähkönkulutus on ollut niin korkealla, että siitä on ollut jopa pulaa, kertoo Kaaresvirta.

Kaaresvirta muistuttaa, että Kiina tuottaa itse lähes kaiken tarvitsemansa hiilen. Näin ollen hiilen kysynnän lasku ei juuri vaikuta suoraan maailmantalouden tilaan. Ympäristövaikutukset ovat sen sijaan globaaleja.

– Hiilen kulutuksen kasvun hidastuminen on hyvä asia maailman ympäristön kannalta.

Kiina käyttää pitkälti fossiilisia polttoaineita yhteiskuntansa pyörittämiseen. Raaka-aineiden rajallisuus ja ympäristön elinkelvottomuus saattavat tulevaisuudessa realisoitua ensimmäisenä juuri väkirikkaassa Kiinassa. Tässä on yksi maan tulevista haasteista. 

Myös sianlihan hintakehityksessä voidaan nähdä merkkejä talouden suunnasta. Vuonna 2007 kiinalaisten arvioitiin syövän noin 1,7 miljoonaa sikaa päivässä. Lihan hinta on noussut vuosittain jopa yli 50 prosenttia. Lihan hinta on kuitenkin romahtanut viime kuukausien aikana.

– Lihan hintakehitys voi liittyä tarjontasykleihin. Se ei välttämättä kerro talouden ja kysynnän hiljenemisestä, Kaaresvirta sanoo.

Kaaresvirran mukaan lihan hinta on noussut viime vuosina nopeasti, koska tarjonnassa on ollut ongelmia. Hänestä lihan hintakehityksestä ei voida vetää liian nopeita johtopäätöksiä talouden taantumisesta.

– Hintaan saattaa vaikuttaa se, että sikojen kasvatus on yleistynyt helppojen tuottojen toivossa. Tarjonnan lisääntyminen puolestaan laskee hintoja.

Kiinan valtio joutui kuitenkin hiljattain ostamaan suuria määriä sianlihaa vakauttaakseen hintakehitystä. Hinta oli vaarassa laskea niin alas, etteivät kasvattajat enää saaneet edes kohtuullista tuottoa.

Yhteiskunnalliset
levottomuudet katkaisisivat kasvun  


Kiinan on sanottu tarvitsevan ainakin seitsemän prosentin kasvua pitääkseen kansansa tyytyväisenä ja työn ääressä. On vaikea arvioida kuinka dramaattisia vaikutuksia heikommalla kasvulla todella olisi.

Kun vientituotteet eivät vedä entiseen tapaan, vaara työttömyyden kasvusta on todellinen. Siirtotyöläiset ovat olleet yksi kasvun tukijaloista. Siirtotyöläiset saattavat myös aiheuttaa suuria ongelmia, mikäli he lähtevät hanakammin vaatimaan yhä parempia palkkoja ja työoloja.

Palkat ovat nousseet. Tuotantokustannusten nousu vie tuotantoa yhä halvemman kustannustason maihin. Yhteiskunnalliset jännitteet ovat olemassa, mutta Kaaresvirta ei pidä uhkaa vielä ajankohtaisena.

– Talouskasvu ei ole vielä niin hidasta, että se lisäisi levottomuuksia. Mitään kovin akuuttia ei ole nähtävissä. Riskit ovat toki olemassa.

Kiinan suuri voimavara on sen valtaisa väestö. Samalla se on kuitenkin keskeinen uhka vakaudelle. Maan historiasta löytyy monia kapinoita ja kansannousuja. Kasvaessaan levottomuudet aiheuttaisivat uhkaisivat ehdottomasti Kiinan talouden riemuvoittoa.

– Kaikenlaisia mielenosoituksia on ollut yhä enemmän, mutta ne kohdistuvat kuitenkin ennen kaikkea yksittäisiin yrityksiin tai paikallishallintoon. Paikallistyytymättömyys ei vielä horjuta koko kansantaloutta, Kaaresvirta valottaa.

Viranomaisiin kannattaa myös suhtautua varauksella. On mahdollista, ettei monista paikallisista levottomuuksista ja tyytymättömyydestä ole tietoa, koska hallitus on pyrkinyt estämään levottomuuksien leviämistä rajoittamalla tiedonkulkua.

Kiina tulevaisuuden
mahtavin talous?


Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit pitää Kiinan nousua maailman suurimmaksi taloudeksi realistisena. Aikataulu on vain auki. Kuinka realistinen on Maailmanpankin arvio Kiinan noususta Yhdysvaltojen ohi jo vuonna 2017?

– Pidämme Kiinan nousua todennäköisenä, mutta se, minä vuonna maa ohittaa Yhdysvallat, on oikeastaan varsin yhdentekevää. Talousennusteet ovat tänä päivänä vaikeita. Jonain vuonna se tapahtuu, ehkä kymmenen vuoden sisällä, Kaaresvirta arvioi.

Myös talouslukuihin on aina suhtauduttava pienellä varauksella. Huonoina aikoina on ollut tapana kaunistella talouslukuja, varsinkin provinsseissa.

– On muistettava, että isossa maassa luotettavien tilastojen tuottamiseen liittyy omat hankaluutensa, Kaaresvirta kertoo.

Joskus tilastot ovat näyttäneet jopa liian maltillista kasvua. Vuonna 2005 tehty taloustarkastus osoitti Kiinan olevan noin Turkin kokoinen talous, mikä ylitti silloiset arviot. Kiina saattaakin olla jopa isompi talous kuin tilastot kertovat.

Kiinan talouden nousuun liittyvät myös suunnitelmat sen valuutan eli juanin vapauttamisesta. Kaaresvirran mukaan vapauttaminen voi olla lähempänä kuin luulemmekaan.

– Juanin kansainvälisen käytön vapauttaminen voi olla jo lähellä. Projekti on ollut vireillä jo 1990-luvulta asti, mutta lähivuosina saatetaan ottaa merkittäviä askelia suunnitelman toteuttamiseksi.

Entä olisiko juanista haastamaan Yhdysvaltain dollaria?

– Juanilla on ehdottomasti mahdollisuudet nousta suureksi ja merkittäväksi valuutaksi, mutta dollarin päihittäminen on ehkä sittenkin merkittävästi pidemmän aikavälin kehityskulku, Kaaresvirta toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Neljä kaistaa takseille, kolme eri yhtiötä, digitaaliset ilmoitustaulut – kartta kertoo, miltä taksiliikenteen vapautuminen Helsinki-Vantaalla näyttää

    3. 3

      BBC: Autojätti BMW haluaa selvyyttä brexitin ehtoihin ennen kesän loppua

    4. 4

      Taksiautoilijat uhoavat lopettavansa hommat, mutta luvuista paljastuikin yllätys

    5. 5

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    6. 6

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    7. 7

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    8. 8

      Suomalaisten velkataakka kasvaa: asuntovelkaa keskimäärin jo yli 98 000 euroa

    9. 9

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    10. 10

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Euroministerit vahvistivat: Kreikka pärjää nyt omillaan, Suomelle rahoja takaisin – ”Historian siipien havinaa”

    3. 3

      Neljä kaistaa takseille, kolme eri yhtiötä, digitaaliset ilmoitustaulut – kartta kertoo, miltä taksiliikenteen vapautuminen Helsinki-Vantaalla näyttää

    4. 4

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    5. 5

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    6. 6

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    7. 7

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    8. 8

      Nyt niitä saa: kotimainen mansikka ja peruna menevät kuin kuumille kiville – katso hintaesimerkit

    9. 9

      Intelin toimitusjohtaja erosi – syynä suhde alaisen kanssa

    10. 10

      Suomalaisten velkataakka kasvaa: asuntovelkaa keskimäärin jo yli 98 000 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    2. 2

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    3. 3

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    4. 4

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    5. 5

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    6. 6

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    7. 7

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    8. 8

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    9. 9

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    10. 10

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    11. Näytä lisää