Keskitetty pankkivalvonta on yhtä huono ratkaisu kuin hajautettukin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Keskittämisen ihana illuusio

Keskitetty EU-pankkivalvonta ei johda sen parempaan valvontaan kuin hajautettukaan.

4.7.2012 7:00 | Päivitetty 29.6.2012 14:09

Illuusio keskittämisen ylivoimasta elää ja voi hyvin. Liiankin hyvin. Se kertoo, että maailman muutos on jäänyt monilta havaitsematta.

Esimerkiksi keskitetystä eurooppalaisesta pankkivalvonnasta puhutaan ikään kuin se ratkaisisi automaattisesti finanssijärjestelmän ongelmat. Kuitenkin on ihan mahdollista, että valvonnan keskittäminen jopa huonontaa tilannetta.

Euroalueella on ollut vuosien ajan keskuspankki, jonka tehtäviin on kuulunut muun muassa rahoitusjärjestelmän vakaus ja valvonta.

Keskuspankilla olisi pitänyt olla paras näkemys sekä valtioiden velkaantumisesta että rahoitusjärjestelmän tilasta.  Kuitenkin pelkkään inflaatiotavoitteeseen tuijottava EKP on ollut täysin pihalla sekä kansantalouden, julkisen talouden että rahoitusjärjestelmän tilasta. EKP:n täydellinen epäonnistuminen tukee huonosti ajatusta, että keskuspankkiin rakennettava uusi pankkivalvonta muuttaisi jotenkin tilannetta.

Etenkin kun käytännössä esimerkiksi Kreikan ja Espanjan pankkien tilaa valvoisivat todennäköisesti samat kreikkalaiset ja espanjalaiset keskuspankkiirit, jotka ovat sulkeneet silmänsä tähänkin asti. Ja loppuarvion tekisivät samat stressitestaajat, jotka vain vähän aikaa sitten pitivät eurooppalaisten pankkien tilaa yleisesti ottaen kohtuullisena.

Suuruus ei takaa voittoa

Keskittämisen ja suuruuden ihannointi johtuu pitkän teollisuushistorian muokkaamasta maailmankuvasta. Raskaita investointeja vaativassa teräs- tai metsäteollisuudessa suuruus on perinteisesti ollut edellytys menestymiselle.

Globaali kilpailu, ict-teknologia ja palveluiden lisääntyminen ovat muuttaneet kilpailua merkittävästi. Suuri koko on toki edelleen etu monissa asioissa, mutta sen merkitys on pienentynyt. Internet-aikana pieni yritys pystyy myymään tuotteitaan toiselle puolelle maapalloa ja vastaamaan vielä etähuollostakin.

Vanhassa maailmassa suomalaisyritys tarvitsi enemmän lihaksia Ruotsiin menoon kuin nyt Aasian liiketoiminnan käynnistämiseen.

Oivalluskyky, asiakkaan ymmärtäminen ja nopeus ovat aseita, joilla pieni yritys voi nujertaa suuren jätin. Esimerkiksi Nokian vaikeudet eivät johdu siitä, että yritys olisi liian pieni.

Nykyinen Nokia laittaa pelkästään tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhtä paljon rahaa kuin sen liikevaihto oli vuonna 1995, jolloin yhtiö oli dynaamisimmassa vedossa.

Suuret rahat eivät kuitenkaan auta, jos yritys on byrokraattinen, kankea ja ylimielinen.

Lisää ideoiden kilpailua

Viime vuosituhannen ideologiat hallitsevat poliittista ajattelua maailman muutoksesta huolimatta. Siksi poliittinen eliitti tuottaa koko ajan vanhoja ratkaisuja uusiin ongelmiin.

Keskitetty pankkivalvonta tuottaa tuskin minkäänlaista helpotusta finanssimaailman ongelmiin. Paljon parempi olisi keskittyä kilpailun lisäämiseen ja markkinamekanismien parantamiseen.

Tämä voisi tarkoittaa jättimäisten pankkien pilkkomista ja pankkikonkurssien sallimista. Nyt liian suuret pankit voivat toimia täysin vastuuttomasti, kun ne luottavat, että valtiot pelastavat ne.

Kaikkein järjettömintä on se, että pelastajiksi joutuvat muiden valtioiden kansalaiset. Teksasilainen veronmaksaja ei suostuisi ikinä pelastamaan ylivelkaantunutta Kaliforniaa tai sen pankkeja ilman, että pelastaja saisi vastineeksi omistusta.

Eurooppalainen yhteistyö on monessa mielessä järkevää. Päätöksenteon keskittäminen johtaa kuitenkin ideoiden vähenemiseen aikana, jolloin Eurooppa tarvitsisi enemmän ideoita. Homogeenisen Euroopan sijaan kaipaisimme lisää ideoiden kilpailua.

Sama sokea keskittämisusko näkyy myös kuntafuusiokeskustelussa. Yhdistyminen on kuntatalouksien kunnostamisessa vain yksi väline, joka kannattaa varmasti käyttää monissa kunnissa.

Pelkkä yhdistyminen tuskin ratkaisee kuitenkaan yhdenkään kunnan ongelmia ja joissain kunnissa se voi lisätä ongelmia.

Esimerkiksi Helsingin ja Espoon yhdistäminen painaisi enemmän jarrua kuin kaasua. Paljon tärkeämpää olisi etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja ja kovempaa kilpailua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?