Pankkisäätely uhkaa pk-yritysten rahoitusta

Julkaistu:

Uusien tiukkojen Basel III -pankkisääntöjen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Siirtymäaika kestää vuoteen 2019 asti, mutta säätelyn vaatimukset pankkien vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen alkavat vaikuttaa markkinoilla paljon aiemmin. Pk-yritykset saattavat olla uuden pankkisäätelyn sijaiskärsijöitä.


Eurokriisi on nostanut keskeiseksi huolenaiheeksi eurooppalaispankit ja lisännyt pelkoa niiden kaatumisesta. Pankkikriisin uhan alla pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusasema on haluttu saada vankalle pohjalle, minkä takia pankkisektorille on sorvattu kansainvälistä Basel III -sopimusta.

Basel III:n on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta. Vaikka sopimuksen tuomat yhtenäiset vaatimukset pankkien taloudelliselle turvallisuudelle ovat tarpeelliset, sopimuksella on kauaskantoisia seurauksia.

Pahimmillaan Basel III:n laineet voivat lyödä Suomen pk-yrityssektorin yli.

Säätely tiukentaa
pk-yritysten rahoitusta


Vielä tällä haavaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille riittää rahaa, sanovat Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Timo Lindholm. Tilanne voi kuitenkin muuttua.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Pankkien säätely tiukentaa aivan varmasti pk-yritysten rahoitusta, ja se näkyy jo muualla Euroopassa selvemmin kuin Suomessa, Timo Lindholm sanoo Taloussanomille.

– Säätely tekee pankeille houkuttelevammaksi tehdä likvidejä sijoituksia esimerkiksi joukkovelkakirjoihin kuin rahoittaa yrityksiä.

Samaa varoittelee Pienyrittäjien Jyrkiäinen.

– Yritysten rahansaanti tulee vaikeutumaan nimenomaan niin, että rahan hinta nousee ja reaalivakuuksia vaaditaan entistä enemmän, Jyrkiäinen sanoo.

Yritysten väliset
marginaalierot revähtävät


Nordean Suomen suuryrityspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Olli-Petteri Lehtinen muistuttaa, että Basel III:n tuoman säätelyn yksityiskohdat on lopullisesti päättämättä. Tämän vuoksi pankkisäätelyn vaikutuksissa puhutaan näkymistä, ei tästä päivästä.

Pankit ovat kuitenkin alkaneet jo varautua uusien pääoma- ja likviditeettivaatimusten aiheuttamiin kustannuksiin.

– Pankit ovat vähentäneet väkeä ja etsivät kustannustehokkaampia tapoja toimia, Lehtinen sanoo.

Pelkkä kustannusten leikkaus ei riitä, vaan pitkällä aikavälillä pankit siirtävät lisäkustannuksia asiakashintoihin. Lehtisen mukaan tällä tulee olemaan vaikutuksensa yritysrahoitukseen.

– Jos yksinkertaistaa, niin halvan rahan ja ohuiden marginaalien aika on ohi. Hyväriskiset yhtiöt ja hankkeet saavat edelleen kohtuullisen edullisesti rahaa, suurempiriskisillä yrityksillä hinnat ovat erilaiset kuin ennen.

Lehtisen mukaan tulevaisuudessa eri yritysten väliset marginaalierot voivat olla neljä prosenttiyksikköä.

Nykyisin Suomen rahalaitosten uusien euroalueelle myönnettyjen yrityslainojen korkoerot ovat alle yhden prosenttiyksikön. Luvut perustuvat Suomen Pankin tilastoihin, ja niissä pieniksi lainoiksi on laskettu enintään miljoonan euron lainat ja suuriksi lainoiksi yli miljoonan euron lainat. Huhtikuussa alle miljoonan euron yrityslainojen keskikorko oli 2,85 prosenttia ja yli miljoonan euron lainoissa 2,05 prosenttiyksikköä.

Pk-yritykset jatkossakin
pankkirahoituksen varassa


Suomessa poikkeuksellisen suuri osa yritysten rahoituksesta on tehty pankkien kautta, Nordean Lehtinen sanoo. Tämä muuttuu.

– Markkinoilla on nähty, että yritykset hakevat suoraa rahoitusta aiempaa enemmän, Lehtinen sanoo. Suuryritykset hakevatkin rahoituksensa yhä enemmän laskemalla liikkeelle yrityslainojaan. Pk-yrityksillä ei ole tähän juuri mahdollisuutta.

– Iso joukko pieniä yrityksiä on jatkossakin pankkirahoituksen varassa, ja sinänsä näkymä on, että heikompaan suuntaan mennään, Suomen Yrittäjien Timo Lindholm arvelee.

Pk-yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat heikot, koska Basel III -säädökset heikentävät pankkien luotonantokykyä. Lisäksi pankkien varainhankinnan kustannukset nousevat, mikä kallistaa myös yritysten lainarahaa.

Viranomaiset ovat heränneet ongelmaan. Suomen Pankki ja myös Kari Stadighin johtaman työryhmän Pääomamarkkinat ja kasvu -raportti ovat nostaneet esiin yritysten rahoituspohjan monipuolistamisen. Toimet käsittävät muun muassa pääomasijoitusten verohelpotukset ja yrityslistautumisen helpottamisen.

Sinänsä toimet ovat oikeansuuntaisia ja niitä tarvitaan, mutta pk-sektorin rahoitusta monipuolistamisella ei turvata, Timo Lindholm sanoo.

– Monipuolistaminen ei helposti auta pieniä mikro- tai vähän suurempia yrityksiä. Ne ovat jatkossakin aika pitkälti pankkirahoituksen varassa, ei niiden tilanne oleellisesti muuttu.

Pienyrittäjien Harri Jyrkiäinen nostaa esiin Finnveran suhdannerahastot. Hän kuitenkin arvioi, että Finnveran varat eivät riitä pk-yrityssektorin tarpeisiin.

– Monella kasvuyrityksellä haaste tulee siitä, että kun yritystoiminta kasvaa ja kehittyy, sitä kautta myös ulkoisen pääoman tarve muuttuu entistä tärkeämmäksi.

"Hyvin paljon kiinni
pankkien vakavaraisuudesta"


Nordean Olli-Petteri Lehtinen sanoo, että puhuttaessa Basel III:sen vaikutuksista pk-sektorin rahoitukseen ollaan oikeilla jäljillä. Hänen mukaansa asiaa on kuitenkin turha liioitella.

– On tietysti niin, että säätely asettaa pankeille lisävaatimuksia ja yritysten pitää etsiä muita rahoituskanavia. Asiaa ei pidä kuitenkaan ylidramatisoida.

Lehtisen mukaan suuremman riskin pitääkin näkyä suurempana lainan hintana. Kun pankeilta vaaditaan suurempia pääomia riskipitoisten yritysten rahoittamiseksi, on oikein, että näiltä yrityksiltä vaaditaan korkeampia marginaaleja.

Yrittäjien Timo Lindholm kuitenkin muistuttaa, että on riski kansantalouden näkökulmasta, jos investointirahaa on aiempaa vähemmän.

– Kyllä tämä on hyvin paljon kiinni pankkien vakavaraisuudesta ja sitä kautta pankkien mahdollisuudesta saada varainhankintaa. Haluaisin, että suomalaispankit pysyisivät jatkossakin keskimääräistä parempina, että ne olisivat ikään kuin etujoukoissa oman varainhankinnan saatavuudessa ja pystyisivät kartuttamaan omia pääomiaan, Lindholm sanoo.

Näillä eväillä Suomessa olisi mahdollista välttää pahimmat vaihtoehdot, jos eurokriisi laajenee Suomeen. Vielä Lindholm ei kuitenkaan usko luottolamaan.

– Suomessa luottolaman riski alkaa tulla päälle vasta sitten, jos eurooppalainen pankkisysteemi Suomen ulkopuolella alkaa mennä laajemmin polvilleen. Sitä Suomikaan ei pääse karkuun.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    7. 7

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    8. 8

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää