Nojatuolissa voi piillä myrkyllinen yllätys

Julkaistu:

Tiedätkö, millaisilla kemikaaleilla nurkassa nököttävästä sohvasta ja nojatuolista on tehty kosteutta, liekkejä ja likaa kestävä? Eivät viranomaisetkaan. Viattoman näköiseen huonekaluun on voitu lisätä palonsuoja-, pintakäsittely- ja homeenestoaineita, joiden turvallisuudesta ei ole varmuutta. Kun yksi kemikaali todetaan vaaralliseksi, tilalle tulee monta uutta.


Muutama vuosi sitten ihottumaa aiheuttaneet myrkkysohvat saivat lainsäätäjät liikkeelle, mutta istuintemme kemikaalisisältö on edelleen pitkälti arvoitus.  

Allergisia oireita aiheuttaneissa sohvissa ihoa ärsytti dimetyylifumaraatti, jonka pitoisuudelle kuluttajien käyttöön tulevissa tuotteissa on sittemmin asetettu enimmäispitoisuus. Yhdiste kuuluu niin kutsuttuihin biosideihin eli kemikaaleihin tai pieneliöihin, joiden tehtävänä on torjua hometta. Euroopan unioni on kiristämässä edelleen biosidien käyttöä koskevaa lainsäädäntöä, mutta sen vaikutuksia saadaan odottaa vielä vuosia.

– Varmasti ollaan siellä vuodessa 2020 ennen kuin alkaa olla tilanne, että markkinoilla olisi vain hyväksyttyjä tehoaineita, ryhmäpäällikkö Paula Haapasola Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista arvioi.

Valmistajat hakevat hyväksyntää biosidivalmisteilleen ja niiden tehoaineille, ja EU tutkii mahdolliset terveys- ja ympäristövaikutukset. Aikaa hakemusten jättämiselle on syyskuuhun 2016 asti. Tuotteisiin tulee myös biosidien käytöstä kertovia merkintöjä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ei voi kuin
kysellä


Hakemusten jättämiseen on annettu aikaa, sillä se on edessä valtavalla määrällä valmistajia. Ympäristöministeriön ylitarkastajan Eeva Nurmen mukaan erilaisia säilöntäaineita käytetään lähes kaikissa ympärillämme olevissa tuotteissa.

– Yksi ongelma tässä säätelyssä on se, että tällä hetkellä emme faktisesti tiedä, mitä kaikkia tehoaineita näissä tuotteissa käytetään, Nurmi sanoo.

Huolestuneen kuluttajan keinot välttää turhaa kemikaalikuormitusta ovat vähäiset. Nurmen mukaan kuluttajan on melko mahdotonta tietää varmasti, onko kaupan nojatuolissa käytetty oireita aiheuttavia käsittelyaineita.

– Mitä kuluttaja voi tehdä, on kysyä, kysyä ja kysyä. Mitä enemmän kuluttajat kysyvät ja ovat tietoisia, sitä enemmän se menee yrityksiin, kun tulee painetta ottaa selvää ja antaa tietoa.

Myrkky pysyy
ja kertyy


Palonestoaineiden käyttö huonekaluissa on herättänyt kiivasta vastustusta Yhdysvalloissa, missä sitä vaaditaan lailla. Chicago Tribune -lehden juuri julkaiseman juttusarjan mukaan aineiden hyöty palamisen hidastamisessa on vähintään kyseenalainen.

Kemikaaleja vapautuu huonekaluista hiljalleen ja siirtyy huonepölyn mukana elimistöön. Monet palonestoaineet ovat myrkyllisiä hermostolle ja häiritsevät immuunijärjestelmää ja hormonitoimintaa. Yhdisteet kertyvät elimistöön, ja siksi niille on vaikea määrittää turvallista pitoisuutta. Äidin verenkierrosta kemikaalit siirtyvät istukan kautta sikiöön ja imetyksen aikana lapseen.

Yhdisteet kulkeutuvat myös ympäristöön. Suomen ympäristökeskus on löytänyt palonestoaineiden jäämiä muun muassa kaloista ja vesistöjen sedimenteistä.

Liekkien torjunnassa käytetään laajaa kirjoa erilaisia yhdisteitä. Vaarallisimpina niistä pidetään bromattuja palonestoaineita. Kahden bromatun palonestoaineen käyttö on jo kielletty maailmanlaajuisesti, ja EU:ssa sääntely on globaalia tiukempaa. Eurooppalaisten altistuminen kielletyille kemikaaleille jatkuu siitä huolimatta. Vanhoista huonekaluista ja autonistuimista yhdisteitä voi vapautua kymmeniä vuosia, ja lisää kantautuu unionin ulkopuolelta tuodusta tavarasta.

Huonekaluista on peräisin vain osa kemikaaleista, joille altistumme. Palonestoaineita käytetään huonekalujen lisäksi esimerkiksi elektroniikassa, kodintekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa.

Huomio maahan
ja materiaaliin


Arktiselta alueelta kerätyistä näytteistä nähdään, että palonsuoja-aineiden käyttö on lisääntynyt maailmalla. Yhdysvalloissa ja Britanniassa myytäviltä huonekaluilta vaaditaan palonkestävyyttä, mutta Suomessa tilanne on parempi. Huonekalujen käsittely palonsuoja-aineilla on valmistajalle ylimääräinen kustannus, joten siihen ei ryhdytä kovin helposti.

– En ole vielä törmännyt kotimaisiin kalusteisiin, joissa on palosuojaus. Sama koskee muita Pohjoismaita, Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Timo Seppälä sanoo.

Jos huonekalukaupassa haluaa karttaa palonsuoja-aineita, suomalaisen suosimisen ohella kannattaa kiinnittää huomiota materiaaleihin. Paloturvalliseksi mainostetun tuotteen turvallisuus voi johtua joko kemikaaleista tai luontaisesti huonosti syttyvistä materiaaleista. Näitä ovat villa ja useat muut luonnonmateriaalit.

Lähes varmaa palonsuoja-aineiden käyttö sen sijaan on saksalaista styroksia sisältävissä säkkituoleissa ja muissa tuotteissa, sillä Saksassa käytännössä kaikki styroksi palosuojataan.

Nahassa, kumissa,
paperissa…


Homeen- ja palonestoaineiden lisäksi materiaaleihin suditaan likaa hylkiviä aineita ja muita pinnoitteita. Vielä 2000-luvun alkupuoliskolla kangas tai nahka saatiin likaa hylkiväksi niin kutsutuilla PFOS-yhdisteillä. Myrkyllisten aineiden tiedetään kertyvän eliöiden veren proteiineihin ja ympäristöön, jossa se ei hajoa lainkaan.

Euroopassa PFOS-yhdisteitä ei enää käytetä liantorjunnassa, mutta Seppälän mukaan yhdistettä kantautuu eurooppalaisiin kuluttajiin etenkin Aasiasta tuotavien tekstiilien päällysteissä. Kemikaalia on käytetty myös mattojen, paperin, kumin ja muovin valmistuksessa, joten sen välttäminen on hankalaa.

– Ei meillä oikeastaan ole käsitystä, että miten isosta asiasta tässä on kysymys. Tiedetään, että jostain niitä tulee, koska esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden lietteistä ja kaloista aina löytyy niitä.

Kiellä yksi,
ilmestyy toinen


Aineiden jäämiä mitataan ympäristöstä, mutta niiden tarkkaa lähdettä ei aina tunneta. Tieto kemikaalien käytöstä ei välttämättä kulje edes tuotantoketjussa materiaalin valmistajalta sille, joka lopullisen tuotteen rakentaa.

– Prosessi on sellainen, että kun joku aine havaitaan haitalliseksi, menee 15 vuotta ennen kuin se kielletään. Uusia tulee, eikä niitä tunneta, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan on todennäköistä, että uudet aineet ovat vähemmän haitallisia kuin vanhat. Kemikaalien yhteisvaikutukset ovat kuitenkin tuntemattomat. Yhdisteitä tutkitaan yleensä yksittäin, vaikka niiden tiedettäisiin vaikuttavan samaan elimeen tai elintoimintoon. Seppälä pitääkin järkevänä välttää ylimääräistä altistumista kemikaaleille.

– Väkisinkin tulee mieleen, että vara on viisautta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Ex-mainosmies: Kaikki keinot sallittuja

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    9. 9

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää