– Tässä on nyt selvä elinkeinointressi ja pyrkimys pitää kustannukset mahdollisimman korkealla, sanoo ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Myös Helsingin yliopiston lehtori Juha Vehviläinen on hämmästynyt kuullessaan Kaupin ja Paunan näkemyksistä.
– Pidän erittäin epätodennäköisenä, että asuntolainojen korot nousisivat yli 10 prosentin. Se ei ole millään tavalla vahva skenaario, joskaan ei mahdoton, Vehviläinen täsmentää.
Suomalaisia asuntovelallisia on euroaikana hellitty matalalla korkotasolla. Asuntolainojen yleisin viitekorko, kahdentoista kuukauden euribor, on viidessä vuodessa laskenut yli 70 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna laskua on kertynyt 43 prosenttia. Tällä hetkellä vuoden euribor on 1,22 prosenttia, mikä alittaa selvästi inflaatiotason. Keväällä Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi markkinakorkojen pysyvän alhaisina ainakin vuoteen 2014.
Nykyinen tilanne tekeekin pankeille selvästi hallaa, ja kallistunut varainhankinta sekä pankkien välinen kilpailu kiristävät tunnelmia entisestään.
Talouskriisi vaikuttaamyös korkoihin
Euroopan taloustilanteen epävarmuus tekee Vehviläisen mukaan myös korkokehityksen arvioinnin vaikeaksi.
– Vain jonkinlainen erittäin poikkeuksellinen tilanne voisi nostaa korkotasoa rajusti. Spekulatiivisesti ajateltuna pankkien välisen luottamuksen katoaminen ja pankkijärjestelmän horjuminen voisi olla tällainen tilanne, mutta kovin todennäköinen se ei ole, Vehviläinen kertoo.
Kreikan vaalitulos voi vaikuttaa euron kautta myös korkotasoon, mutta vaikutuksia on Vehviläisen mukaan mahdoton ennustaa.
Lehdon mukaan velkakriisi heijastuu korkoihin ennen kaikkea pankeille asetettujen vakavaraisuusvaatimusten vuoksi, sillä ne nostavat pankkien kustannuksia.
– Niin dramaattisia vaikutuksia sillä ei silti ole, että asuntolainojen korot nousisivat kymmeneen prosenttiin, Lehto sanoo.
