Suomen pankit oletettua hauraammassa kunnossa

Julkaistu:

Suomen pankkisektori on euroalueen heikoin. Tämä selviää, kun vertaa Suomen Pankin tilastoja suomalaispankkien kunnosta muiden euromaiden pankkisektoreihin. Vaikka tilastoihin liittyy monta muttaa, on suomalaispankkien tila kerrottua heikompi.


Suomen pankkisektori ei ole niin hyvässä kunnossa kuin viranomaiset antavat ymmärtää. Jos Suomen pankkisektorin vertailukohtana pitää muuta euroaluetta, käy ilmi, että keskeisillä tunnusmittareilla Suomen pankit ovat heikommassa kunnossa kuin pankit muualla euroalueella.

Suomen Pankin sivuilta löytyy tilastomateriaalia euroalueen rahalaitoksista. Tilastoista on jätetty ulkopuolelle eurojärjestelmä eli euroalueen keskuspankit.

Tilastoissa kunkin maan pankkisektoria käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Suomessa toimiviksi pankeiksi lasketaan tilastoissa kaikki Suomea kotipaikkanaan pitävät pankit, kuten esimerkiksi Nordea Suomi.

Näissä tilastoissa suomalaispankeilla ei ole syytä riemuun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Niukasti
pääomia


Kun vertailee euroalueen rahalaitosten tasetta, omia varoja, talletuksia ja antolainausta, käy ilmi, että Suomi sijoittuu viimeiseksi useimmilla mittareilla.

Helmikuun lopun lukujen mukaan Suomen pankkisektorilla on omia varoja suhteessa taseeseen 4,3 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 6,7 prosenttia. Suomi on vertailussa viimeinen. Päästäkseen euroalueen keskiarvoon pitäisi Suomen pankkisektorilla olla omia varoja 14,8 miljardia euroa enemmän.

Pankit toimivat niukoilla pääomilla myös muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Saksalaispankeilla on omia varoja suhteutettuna taseeseen 4,7 prosenttia. Belgialaispankeilla vastaava luku on 4,8 prosenttia.

Euroopan ”vahvojen maiden” pankkisektori vaikuttaa näin olevan muita maita niukemmin pääomitettu. Luvut valottavat kuitenkin Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin helmikuussa Helsingin Sanomille antamaa lausuntoa, jossa hän totesi Saksan pankkijärjestelmän olevan läpimätä.

Suuri tase
talletuksiin nähden


Suhteuttamalla suomalaispankeissa olevia talletuksia taseeseen voi sanoa, että Suomen pankkisektorilla on puolet vähemmän talletuksia kuin euroalueella keskimäärin. Talletusten ja taseen suhde on Suomessa 25,7 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 51,3 prosenttia.

Suomen jälkeen seuraavaksi pienin talletusten ja taseen suhde on finanssikeskuksena tunnetussa Maltassa sekä Hollannissa. Maltalla talletuksia on 35,5 prosenttia suhteessa taseeseen, Hollannissa 41,5 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Kreikassa vastaavat luvut ovat 54,3 ja 51,9 prosenttia.

Rahalaitosten taseella tarkoitetaan kaikkia niiden saamisia ja velkoja yhteensä.

Vähän
talletuksia


Vastaavia lukuja saa, kun vertaa pankkien antolainausta ja talletuksia. Euroalueen keskiarvo on 106,9 prosenttia, eli euroalueella annetaan lainaa hieman enemmän kuin mitä talletuksia on pankeissa. Suomessa antolainauksen ja talletusten suhde on 169,3 prosenttia.

Seuraavaksi vivutetuin luku löytyy Hollannista, jossa antolainauksen ja talletusten suhde on 124,9 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vastaavat luvut ovat 105,0 ja 110,6 prosenttia.

Jos luvut kääntää toisinpäin ja vertaa talletuksia antolainauksiin, on euroalueen keskiarvo 93,5 prosenttia ja Suomen pankkisektorin lukema 59,1 prosenttia. Jotta Suomi pääsisi euroalueen keskiarvoon, pitäisi Suomessa olla talletuksia 92,4 miljardia euroa enemmän.

Ei altistumista
kriisimaiden velkakirjoille


Suomen pankkisektori vaikuttaa olevan euroalueen heikoin. Kaikilla kolmella mittarilla taakse jäävät niin kriisimaat kuin euroalueen vakaat valtiotkin. Muutamia huomioita on kuitenkin syytä tehdä.

Suomen pankkisektori ei ole samalla tavalla altistunut ylivelkaantuneiden maiden lainapapereille kuin esimerkiksi Saksan, Ranskan tai kriisimaiden pankkisektorit. Tältä osin suomalaispankit ovat vakaammassa asemassa kuin monen muun maan pankit.

Lisäksi on syytä pitää mielessä, että esimerkiksi Kreikan pankkisektorin tilasta kertovat luvut voivat olla todellisuudessa tilastoarvoja heikompia.

Suomen pankkisektorin tase on puolestaan kasvanut suhteellisesti enemmän kuin useimmissa euromaissa viimeisen vuoden aikana. Samalla suomalaispankkien velat euroalueen ulkopuolelle ovat kasvaneet yli kolmekymmentä miljardia euroa, vaikka ovatkin laskeneet viimeisen kahden kuukauden aikana.

Taseen ja euroalueen ulkopuolisten velkojen kasvua voi selittää suomalaisen pankkisektorin asema osana pohjoismaista pankkisektoria.

Suomalaispankit, kuten Nordea ja Sampo Pankki, ovat osa pohjoismaisia pankkikonserneja, jotka toimivat euroalueen ulkopuolisissa Tanskassa ja Ruotsissa.

On myös muistettava, että Suomen Pankit tilastot ovat nimellislukuja, eli niitä ei ole painotettu millään tavoin. Esimerkiksi Finanssivalvonta laskee pankkien vakavaraisuutta riskipainotetuilla luvuilla.

Tilastoissa ei ole huomioitu myöskään sitä, että kaikki pankit eivät ole samanlaisia, vaan esimerkiksi pieni osuuspankki ja kansainvälisillä markkinoilla toimiva suuren konsernin emopankki ovat hyvin erilaisia keskenään. Suurten pankkien tasetta kasvattaa esimerkiksi niiden käymä johdannaiskauppa.

Rahoitustilanne
haavoittuvainen


Kaikesta huolimatta tilastot kertovat, että suomalaispankeilla ei mene niin hyvin kuin väitetään. Suomen pankkisektorin euroalueen ulkopuolisten velkojen ja antolainauksen suhde on lähes kolminkertainen verrattuna euroalueen keskiarvoon. Suomen pankkisektori vaikuttaisi siis olevan paitsi euroalueen heikoin myös muita euromaita haavoittuvaisempi euroalueen ulkopuolisille tapahtumille.

Tähän myös Suomen rahalaitosten valvontaviranomainen Finanssivalvonta (Fiva) puuttui huhtikuun alussa julkaisemassa raportissaan.

– Vaikka toimintaympäristön tilanne on parantunut, sen Suomen finanssisektorille aiheuttamat riskit ovat edelleen merkittäviä ja edellyttävät valvottavilta hyvää varautumista. Eurooppalaisen velkakriisin ratkaiseminen on edelleen olennainen tekijä myös suomalaisten toimijoiden riskiaseman kannalta. Eniten kriisi vaikuttaa pankkien varainhankinnan saatavuuteen, vakuutussektorin sijoitustuottoihin ja vakavaraisuuteen sekä talouskasvun mahdollisen heikkenemisen kautta laajasti koko finanssisektoriin, Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoi tiedotteessa.

Fiva myös sanoi Suomen pankkien vakavaraisuuden olevan hyvällä tasolla. Suomen Pankin tilastot eivät tue Fivan raporttia.

Suomen ja euroalueen rahalaitosten tunnuslukuja
Maa Tase (mrd. €) Omat varat (mrd. €) Talletukset (mrd. €) Antolainat (mrd. €) Velat euroalueen ulkopuolelle (mrd. €)
Euroalue 33721,8 2265,4 17287,9 18483,3 3839,1
Saksa 8526,0 401,0 4627,5 4858,1 790,1
Ranska 8471,8 496,4 3954,9 4372,4 820,0
Italia 4136,4 392,4 2219,5 2459,4 157,1
Espanja 3665,6 379,6 2307,1 2230,8 229,6
Hollanti 2456,5 116,8 1019,9 1376,1 527,3
Irlanti 1260,9 126,4 535,3 481,0 395,8
Belgia 1179,2 57,0 674,4 544,7 163,7
Luxemburg 1016,7 53,2 450,9 446,4 328,8
Itävalta 1003,6 90,9 549,4 609,9 84,2
Suomi 615,7 26,5 158,5 268,3 149,9
Portugali 583,3 43,0 347,9 325,8 68,7
Kreikka 490,3 44,9 254,7 322,3 61,5
Kypros 132,8 12,1 77,2 80,5 32,2
Slovakia 60,3 8,1 43,5 38,9 2,9
Slovenia 52,0 4,2 37,1 38,1 2,3
Malta 51,6 10,5 18,3 15,9 21,2
Viro 18,9 2,3 11,9 14,7 4
Maa Omat varat/ tase (%) Talletukset/ tase (%) Antolainaus/ talletukset (%) Talletukset/ antolainaus (%) Velat euroalueen ulkopuolelle/ antolainaus (%)
Euroalue 6,7 51,3 106,9 93,5 20,8
Saksa 4,7 54,3 105,0 95,3 16,3
Ranska 5,9 46,7 110,6 90,5 18,8
Italia 9,5 53,7 110,8 90,2 6,4
Espanja 10,4 62,9 96,7 103,4 10,3
Hollanti 4,8 41,5 134,9 74,1 38,3
Irlanti 10,0 42,5 89,9 111,3 82,3
Belgia 4,8 57,2 80,8 123,8 30,1
Luxemburg 5,2 44,3 99,0 101,0 73,7
Itävalta 9,1 54,7 111,0 90,1 13,8
Suomi 4,3 25,7 169,3 59,1 55,9
Portugali 7,4 59,6 93,6 106,8 21,1
Kreikka 9,2 51,9 126,5 79,0 19,1
Kypros 9,1 58,1 104,3 95,9 40,0
Slovakia 13,4 72,1 89,4 111,8 7,5
Slovenia 8,1 71,3 102,7 97,4 6,0
Malta 20,3 35,5 86,9 115,1 133,3
Viro 12,2 63,0 123,5 81,0 27,2
Lähde: Suomen Pankki


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    7. 7

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    8. 8

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää