Wahlroos suomii hyvinvointivaltiota ja demokratiaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Wahlroos sättii demokratiaa: "Melko tehoton ja kallis"

Räväköistä lausunnoistaan tunnettu finanssihai paljastaa pitävänsä päiväkirjaa ja menettäneensä rahaa sijoitushuijari Bernie Madoffin takia.

16.4.2012 14:00 | Päivitetty 16.4.2012 14:28

Vakuutusyhtiö Sammon, pankkikonserni Nordean ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos arvostelee tuoreessa kirjassaan ylenmääräistä demokratiaa ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Tänään maanantaina julkaistussa Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle -kirjassaan kauppatieteiden tohtori Wahlroos valottaa tarkemmin yhteiskunnallista ajatteluaan.

Varsinaisia jymy-yllätyksiä kirja ei sisällä. Moni mielipide on jo entuudestaan tuttu niille, jotka ovat tutustuneet Wahlroosin ajatteluun: hyvinvointivaltio kaipaa remonttia, kilpailu tekee hyvää ja markkinat ovat tie totuuteen.

Kiinnostavaa keskustelua kirja kuitenkin varmasti ruokkii. Wahlroosin kirjan perusajatus kun on tunteita nostattava: globalisaatio ja kansallisvaltioiden häviäminen ovat avanneet poliittisen vallankäytön kilpailulle. Tästä seuraa, että demokratian pidäkkeettömän etenemisen aika voi olla ohi.

Demokratia on enemmistön tyranniaa

Wahlroosin mukaan Kiinan tapaisten valtioiden taloudellinen voimistuminen todistaa, ettei demokratia välttämättä olekaan sellainen välttämättömyys kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa on tapana uskotella.

– Tuoreet tiedot eivät - - näytä kovin hyvin tukevan sitä hellimäämme ajatusta, että vaurautta luovat parhaiten vapaa yritteliäisyys ja markkinatalous ja että niiden oikeutuksen ja tuen on puolestaan nojattava julkisten asioiden demokraattiseen hallintaan. Koko ajatus voi olla vaarassa, Wahlroos kirjoittaa.

Åminnen kartanonherran mukaan yhteiskunnissa käydäänkin kaikilla tasoilla jatkuvaa kamppailua kolmen hallintomuodon välillä. Nämä muodot ovat: demokratia, markkinat ja hierarkia.

Wahlroos näkee ongelmia niissä kaikissa. Demokratian ongelmana on enemmistön tyrannia, Wahlroos kirjoittaa. Pieni enemmistö saa helposti runnottua läpi asioita, jotka parantavat enemmistön asioita marginaalisesti, mutta aiheuttavat suurta vahinkoa vähemmistöille.

– Markkinoilla vähemmistöjen jäsenet saavat valita vapaasti myös muun kuin kansanäänestyksessä voittaneen vaihtoehdon.

Mallia rapakontakaa

Wahlroosille mieluisassa optimitilanteessa markkinat allokoisivat suurimman osan bisnes- ja finanssiresursseista sekä saisivat nykyistä suuremman roolin paikallishallinnossa. Demokratialla kun on "taipumus paisuttaa julkista sektoria".

– Markkinoihin verrattuna demokratia on kuitenkin usein melko tehoton ja/tai kallis. On siis järkevää vaatia, että sitä pitäisi soveltaa säästeliäästi.

Demokratiaa puolestaan sovellettaisiin Wahlroosin ihannetilanteessa valtiotasolla. Toimeenpanovalta kuitenkin annettaisiin vahvalle johtajalle, jota valvoisi parlamentti.

– Jos tämä kuulostaa eurooppalaisen korvissa liian yhdysvaltalaiselta, se on tarkoituskin.

Wahlroosin mukaan valtioilla ei oikeastaan ole vaihtoehtoja. Vapaa liikkuvuus panee valtiot kilpailemaan ihmisistä ja pääomista.

– Alistamalla demokratian kilpailulle palautamme hallintoon valinnanvapauden ja ojennamme ihmiskunnalle takaisin ne vapaudet, jotka autoritaariset hallitukset, sota ja sosialismi siltä 1900-luvulla veivät.

– Ei ole perustavampaa oikeutta – ei ihmisille eikä pääomalle – kuin oikeus äänestää jaloillaan: jättää taakseen sorto – olipa se Stalinin kaltaista veren tahrimaa kauhua tai vain populistisen enemmistön arkista tyranniaa.

Maddoff kirpaisi

Julkisuuden kautta piirtynyttä kuvaa Wahlroosista Markkinat ja demokratia ei juuri muuta. Kiinnostavia anekdootteja kirja kuitenkin sisältää.

Näihin kuuluu muun muassa kappale, joka käsittelee Wall Streetin legendaarista varainhoitajaa, pyramidihuijariksi paljastunutta Bernie Madoffia. Wahlroos kertoo, että Maddoffin asema oli niin vahva, että myös hän koki tappioita kuprun paljastuttua.

– Hänellä oli ollut niin mahtava rahastoimperiumi ja niin vankka omaisuudenhoitajan kannatus, että melkein kaikki johonkin riskirahastojen rahastoon sijoittaneet, minä mukaan lukien, menettivät rahaa Bernie Madoffin takia. 

Tyyliltään kirja on ehtaa Wahlroosia. Kärkevistä ja tuohtumusta herättäneistä lausunnoistaan tunnetun tohtorin kynä on eittämättä terävä. Ivan kohteeksi joutuvat niin populistipoliitikot, skandaalijournalistit kuin "George Sorosin kaltaiset" sijoittajatkin.

Kirjansa esipuheessa Walhroos paljastaa pitäneensä jo pitkään päiväkirjaa. Sitä ei valitettavasti tulla julkaisemaan "vielä moneen vuoteen".

Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle. Suomentanut Matti Kinnunen. 400 sivua. Otava 2012.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?