Puu-Guggenheim – kaikkien hometalojen äiti?

Julkaistu:

Ajatus puurakenteisesta Guggenheim-museosta herättää ristiriitaisia mietteitä. Idean esiin tulo tuntuu paradoksaaliselta puuteollisuuden uutisten kanssa. Olisiko puu-Guggenheim todellinen piristysruiske alalle? Vai maailman suurin merenrantahometalo?


Suomalaisia metsäyhtiöitä on houkuteltu puurakenteisen Guggenheim-museon yhteistyökumppaneiksi. Sponsorisopimuksista ne eivät ole innostuneet.

Guggenheim-esitys on tulossa Helsingin kaupunginvaltuuston päätettäväksi lähiaikoina. Uusin juonenkäänne asiassa on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) halu rahoittaa museon arkkitehtuurikilpailua, jos museo rakennettaisiin puusta. Asiasta kertoi Yle Uutiset keskiviikkona.

– Meillä on samantyyppinen tulokulma kuin kilpailijoilla ilmeisesti, eli ei ole kiinnostusta sponsorointihankkeeseen, metsäyhtiö UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela sanoo.

Helsingin Sanomien mukaan samoin ovat todenneet Metsä Wood ja Stora Enso.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaikka metsäyhtiöt puhuvat kilpaa jatkojalostamisen ja uusien innovaatioiden puolesta, näkyvimmät toimet ovat olleet tehtaiden supistuksia. Viimeisin on UPM:n Kajaanin sahan ja Heinolan ja Aureskosken jatkojalostustehtaiden myynti tai alasajo.

Puuliiton puheenjohtajan Sakari Lepolan mukaan tilanteessa on ristiriitaa. Metsäkonserneissa paperi hallitsee, ja Lepolan mukaan mekaaninen puoli on edelleen "lapsipuolen" asemassa.

– Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että uutta metsäliiketoimintaa pitää synnyttää, mutta kyllä tässä herää kysymys, kannattaako mitään puuhankkeita aloittaa.

Myös puurakentamisen professori Pekka Heikkistä tilanne hämmentää.

– Kansalaisena ihmettelen, että puhutaan puurakentamisen noususta, mutta samalla tulee koko ajan näitä ikäviä uutisia.

"Outo ja
paradoksaalinen juttu"


Hieman yllättäen Heikkinen ei silti näe erityistä perustetta sille, että metsäyhtiöt avustaisivat museohanketta.

– Miksi puuteollisuuden pitäisi rahoittaa uutta taidemuseota? Eihän terästeollisuuttakaan vaadittu rahoittamaan Kiasmaa, Heikkinen tuhahtaa.

Esimerkiksi puurakentamisen puolesta puhunut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila uskoo toisaalta, että "lippulaivahanke" herättäisi huomiota globaalisti Suomea kohtaan metsäteollisuusmaana.

– Metsäteollisuudessa on menty vuosikymmen alakuloisesti. Kilpailukyky on heikentynyt Ruotsiinkin verrattuna, ja uutta yritystoimintaa tarvitaan Suomeenkin. Ei tämä saa olla pelkkää säästämistä ja leikkaamista.

– Minusta tämä on outo ja paradoksaalinen juttu, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo hänkin.

Merenrannassa
paljon riskejä


Rakennusliiton Harjuniemen mukaan suurin ongelma olisi silti sijainti. Puumuseo merenrannalla nostattaa karvat pystyyn. Kyse ei ole wau-efektistä.

– Meren rannassa iso puurakennus on melkoinen riski. Tässä ladataan suuria elinkaarikustannuksia rakennuksen ylläpidolle. Vähän ihmettelen TEM:n linjausta, vaikka muuten kannatan hanketta.

Harjuniemeä pelottavat myös Jätkäsaaren puurakenteiset kerrostalot.

– Erilaisina myötämateriaaleina puu sopii hyvin, mutta julkisivun ja perusteiden kanssa olisin aika varovainen. Oikeasti puu ja betoni eivät riitele keskenään, ja tällaisen talon suhteen miettisin terästä ja betonia, jotka kestävät aikaa.

Heikkinen on toista mieltä.

– Jo viidessä hallitusohjelmassa puurakentamisen kehittäminen on ollut mukana. Tämä (TEM:n tuki) olisi ilahduttava ja konkreettinen osoitus puurakentamisen merkityksestä Suomessa. Nyt annettaisiin vielä rahaa – eikö nyt kannattaisi toimia valtiovallan toiveen mukaisesti.

Harjuniemi ymmärtää, mikseivät metsäyhtiöt ole innostuneet puu-Guggenheimista.

– Kun metsäteollisuus on vaikeuksissa, sille halutaan löytää uusia markkinoita. Ne sysäisivät mielellään tämän (materiaaliriskin) rakennusteollisuuden harteille, jolla on muutenkin laatuongelmia.

Riittääkö suomalaisia
tekijöitä?


Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat uskovat, että riittävästi puurakentajia löytyisi kyllä kotimaasta. Puu-Guggenheimia ei sentään rakennettaisi vierastyövoimalla, vaikka konsepti on tuontitavaraa.

Vastaavanlaisesta hankkeesta ei toisaalta ole kokemuksia. Puurakentamisessa Suomen sanotaan olevan Keski-Eurooppaa jäljessä, vaikka kiriikin.

– Tekijöitä on tarpeeksi, eivät rakennukset ole jääneet ennenkään tekemättä tekijöiden puutteen takia. Musiikkitalonkin puuosat ovat suomalaisten kirvesmiesten tekemiä, Rakennusliiton Harjuniemi vakuuttaa.

– Puurakentamisessa on valtavat mahdollisuudet, loistavat raaka-aineet, ja osaamista on alalla. Ei meillä ole resursseja tehdä maailman upeinta teräs- tai lasirakennusta, mutta puurakennuksessa se olisi mahdollista, MTK:n Marttila sanoo.

Espanjan Sevillan Metropol Parasolin tapaista huutomerkkiä ei Heikkisen mielestä pidä Katajanokan rantaan haikailla.

– Eikö museossa ole tärkein sisältö, eikä ulkoasu. Sitä paitsi Suomessa on jo lukuisia hyviä esimerkkejä hienoista julkisista puurakennuksista. Aina ei kannattaisi huutaa apua ulkomailta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    5. 5

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    6. 6

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    7. 7

      Telian toimitusjohtaja: Kulujen vähentäminen ja kassavirran vahvistaminen tuottavat tulosta

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      Capman perustaa uuden pohjoismaisiin kiinteistöihin sijoittavan avoimen rahaston

    10. 10

      Telian käyttökate supistui odotetusti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää