Mahdoton tehtävä: taloyhtiö jossa ei tapella

Julkaistu:

Aiheuttako jatkuva riitely harmaita hiuksia taloyhtiössä? Kevään yhtiökokouksessa on mahdollisuus valita hallitukseen uuttakin väkeä. Hyvässä hallituksessa tarvitaan niin asiantuntijaa, tavista kuin kuuntelijaa.


Jyrääkö taloyhtiössäsi myyrä, jarruttaja, tiedon suoltaja tai joku muu vaikea tapaus? Taloussanomat listasi tammikuussa 10 tyyppiä, joita taloyhtiön hallitukseen ei kannata valita.

Mutta mistä tunnistaa hyvän tyypin? Yhtiökokouksessa vastassa on usein tuntemattomia kasvoja. Yhden kokouksen perusteella voi olla paha sanoa, kenestä on hoitamaan yhteisiä asioita.

Kiinteistöalan asiantuntijat kertoivat, millaista porukkaa taloyhtiön hallitukseen kannattaa havitella.

Joustava
käyttäytyjä


Yhteistyökyky on asiantuntemuksen ohella tärkeimpiä ominaisuuksia hallituksessa, uskoo Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:n puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen. HAI on Suomen Isännöintiliiton suurin paikallisyhdistys.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Tietynlaista joustavuutta täytyy olla. Aika vaikea tietysti asuntoyhtiön hallituksen on hoitaa asioita, jos hallitus ei tule toimeen keskenään.

Jotakin voi päätellä jo ensivaikutelmasta.

– Millä tavalla ihminen kokouksessa esiintyy ja lähestyy toisia ihmisiä? Jos yhtiökokouksessa esiintyminen on kovin aggressiivista, on todennäköistä, että aggressio jatkuu hallituksessakin, Savolainen sanoo.

Naapureihin voi tutustua paremmin yhteisissä tapahtumissa. Yhtiö voi järjestää vaikka keskustelutilaisuuden ennen varsinaista yhtiökokousta. Myös perinteiset pihatalkoot toimivat.

– Omassa taloyhtiössä olemme tutustuneet talkoissa. Olemme järjestäneet pikkujoulujakin, kertoo Savolainen kotiyhtiöstään, jossa on 29 huoneistoa.

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo, että hallitusehdokkaat voisivat ainakin pitää esittelypuheet.

– Itse kertoisin oman elämän historian lyhyesti, mitä teen nyt ja mistä olen tähän tullut. Ei tarvitse kertoa mitään elämänarvoja halki vaan ihan faktoja, kuten mitä asioita painottaisi yhtiössä, Heikkilä listaa.

Järkevä
rahankäyttäjä


Kenties yleisin riidanaihe taloyhtiöiden hallituksissa on raha. Siksi kannattaa selvittää, mikä on hallituksen jäsenten käsitys sopivasta rahankäytöstä.

– Usein riidat liittyvät kehityshankkeisiin, joihin tarvitaan rahaa, vastikkeen korotuksiin tai muihin kuvioihin, joissa mennään osakkeenomistajan kukkarolle, sanoo Reijo Savolainen.

Savolaisen mukaan pahinta on liika pihistely.

– Se on todennäköisimmin tuhon tien tulevaisuudessa, jos se johtaa siihen, että laiminlyödään kunnossapitoa ja talon pitkäjänteistä kehittämistä.

Jarruttelijoita on montaa sorttia.

– Usein tulee vastaan, että vanhemmat ihmiset eivät halua sitoutua laajamittaisiin perusparannuksiin. Ajatellaan, että kyllä tämä minun eliniän kestää. Toisaalta samoin voi olla nuorempienkin ihmisten kanssa, jos heillä on vaikka paljon velkaa.

Talouden ja
tekniikan tuntija


Onko yhtiöön tulossa isoja korjauksia? Mitä suurempia urakoita on edessä, sitä enemmän merkitystä on hallituksen jäsenten asiantuntemuksella.

– Jos on kehityshankkeita, niin hallituksessa olisi hyvä olla henkilöitä, jotka tuntevat kiinteistöjen korjausta ja rakentamista, Reijo Savolainen sanoo.

Jos tulevat hankkeet ovat hyvin suuria eikä asiantuntemusta löydy yhtiön sisältä, kannattaa Savolaisen mukaan harkita ulkopuolisten hallituksen jäsenten palkkaamista.

Vaikka asiantuntemus auttaa isoissa päätöksissä, se ei ole mikään ehdoton edellytys hallituksen jäseneltä.

Maalaisjärjelläkin pärjää, ja tarvittaessa apua saa esimerkiksi isännöitsijältä. Myös Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilän mukaan talouden ja tekniikan tuntemus on hyvästä, mutta ei välttämätöntä.

Tavallinen
pulliainen


Reijo Savolaisen mukaan asiantuntemuksen lisäksi hallitukseen pitäisi saada kattava edustus asukaskunnasta. Se tarkoittaa eri ikäisiä, eri taustaisia ihmisiä, miehiä ja naisia. Silloin kaikkien toiveet saadaan paremmin kuuluviin.

Asiantuntijoita ei yleensä edes ole tarjolla yhtiön kaikille hallituspaikoille. Harvaan taloyhtiön hallitukseen on tunkua ehdokkaista.

– Kyllähän se niin on, että siellä pärjää ihan tavallinen ihminen, ei sitä tarvitse pelätä. Akateemista loppututkintoa ei tarvita, sanoo Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha.

Inhan mukaan tärkeintä on kiinnostus ja innostus hoitaa yhteisiä asioita.

Innokas
perehtyjä


Hallituksen jäseniltä vaaditaan myös istumalihaksia. Pitää ehtiä kokouksiin ja jaksaa lukea paperit.

Isännöintiliiton selvityksen mukaan hallitustyö vie vuodessa noin 15 tuntia. Vastaajien mukaan hallituksilla oli vuodessa keskimäärin 4,8 kokousta. Yksi kokous kesti keskimäärin 1,8 tuntia ja valmistautumiseen käytettiin aikaa keskimäärin 1,3 tuntia.

– Ei siihen tarvita älytöntä määrää aikaa. Joskus voi tulla sellaisia hetkiä, että täytyy paneutua asioihin enemmän. Silloin pitää olla valmis ottamaan vastuuta siitä hommasta, sanoo liiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Kaikkien
kaveri


Hallituksen on osattava kuunnella kaikkia asukkaita, ei vain omaa tai kavereiden etua.

– Se on vaikeaa. Siellä tulee helposti klikkejä: hallituksen jäsen tuntee osan porukkaa ja heidän ajatuksensa, mutta sitten yhtiössä on  myös ihan toisin ajattelevia, Heikkilä sanoo.

Kun kaikkien mielipiteet otetaan mukaan keskusteluun, vältetään turhia kyräilyjä ja tilanteiden kärjistymisiä.

Sinnikäs
suunnittelija


Reijo Savolaisen mukaan taloyhtiötä kannattaa hoitaa suunnitelmallisesti. Jos esimerkiksi pihojen viihtyisyys on asukkaille hyvin tärkeä asia, voidaan vaikka istuttaa ruusuja tai hankkia pihataidetta.

Asioita voidaan ajatella vieläkin pidemmälle.

– Ihan hyvin asuntoyhtiöissä voidaan puhua strategiasta. Pitää olla joku ajatus, että mihin tätä viedään. Minkälainen taloyhtiö on niin sanotusti isona, vaikka 10 tai 20 vuoden päästä, Savolainen sanoo.

Kyky ajatella pitkäjänteisesti on siis hallituksessa plussaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    6. 6

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    7. 7

      Metsäteollisuus: Neuvotteluja Paperiliiton kanssa jatketaan perjantaina

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Vältä asuntosijoittajan 10 kuolemansyntiä

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää