Tynnyrit kumisevat, karavaani kulkee

Julkaistu:

Kolumni
Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus onnistui alkuvuoden päätehtävässään. Budjetin kehysriihessä saavutettu ratkaisu on sekä taloudellisen tilanteen mukainen että sopivasti poliittisia paloja sisältävä. Ilmankos opposition kritiikki on toistaiseksi jäänyt lähinnä taustakohinaksi.


Kehysriihen päälinjaus, valtiontalouden tasapainon palautus sekä menoja leikaten että veroja kiristäen oli taitavasti muotoiltu kompromissi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen, SD, johtama puolue lakkasi vastustamasta arvonlisäveron korotusta, kun pääministeri Jyrki Kataisen, KOK, ryhmä hyväksyi kaikkein korkeatuloisimpiin kohdistuneen tilapäisen veron korotuksen. Arvonlisävero on sekä talouden että valtion kannalta yksinkertaisin verotuksen muoto, se kohdistuu kulutukseen sen tekopaikalla, joten veron kierto on käytännössä mahdotonta.

Samalla vero on samansuuruinen osuus kaikesta kulutuksesta, joten sitä on mahdoton säädellä esimerkiksi porrastetun progression tarjoamien porsaanreikien kautta. Arvonlisäverokantoja säätelemällä hallitus voi puolestaan pyrkiä ohjaamaan kulutusta esimerkiksi kansanterveyttä tai ekologisuutta edistäviin suuntiin.

Tärkeintä on ehkä se, että arvonlisäveroa maksavat euromääräisesti eniten ne, jotka eniten kuluttavat eli suurituloiset. Vastaavasti myös pienempituloiset maksavat tätä veroa, toisin kuin palkkatuloistaan. Tänä vuonna ei alle 16 100 euron vuosituloista makseta valtiolle tuloveroa lainkaan.

Yli 100 000 euron vuosituloille asetettu tilapäinen lisävero on poliittisesti erittäin onnistunut veto. Vain ani harva yltää tällaisiin palkkatuloihin ilman että osa maksetaan pääomatuloina, eikä veron kokonaiskertymäksi odotetakaan kovin montaa miljoonaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lisäveron symboliarvo on sen sijaan huomattavan tärkeä ainakin kahdelle hallituspuolueelle niiden pyrkiessä torjumaan opposition tunkeutumista pienituloisten äänestäjien suosioon.

Sopu löytyi
yllättävän helposti


Hallitus löysi yhteisen linjauksensa verraten helpon näköisesti ja vailla suurempaa julkisuuskohua. Kukaties talouden epävarma yleistilanne pakotti osapuolet tiukasti asialinjalle, vaikka vielä eduskuntavaalien alla tarjolla oli myös runsaasti erilaisia ruusuisia toiveita joko verotuksen koventamisen tai menojen karsimisen tarpeen jäämisestä pelättyä pienemmäksi.

Hallituksen neljä pienempää puoluetta olivat myös kiitettävästi ruodussa eivätkä yrittäneet kerätä irtopisteitä kehyksen yksityiskohdista.

Irtopisteiden keruu, ja julkinen keskustelu ylipäätään keskittyikin pääasiassa arvostelemaan puolustusministeri Stefan Wallinin, RKP, toimintaa. Keskustelun tai ajojahdin taso ei päätä huimannut, ja tulokset jäivät lähinnä tyhjien tynnyrien kuminaksi. Aiempi esitys siitä, että Dragsvikin varuskunta lakkautetaan ja kielilain turvaama ruotsinkielinen joukko-osasto siirretään muualle ensi vaalikaudella otetaan uudelleen tarkasteluun.

Wallinin tapauksen suurimmaksi merkitykseksi saattaa ajan mittaan osoittautua sen esiin tuoma Suomen kieliriitojen perinteinen lähtökohta. Yllättävän laajalle joukolle suomalaisia näyttää olevan joko uutinen, tai mahdotonta hyväksyä, se, että jotkut Suomen kansalaiset puhuvat äidinkielenään ruotsia.

Ehkä sitä Pisa-tutkimusten jatkuvasti kehuman peruskouluopetuksen tasoa olisi hyvä tarkistaa, ainakin kotimaan historian ja yhteiskuntaolojen osalta. Suomi on valtaosan tunnetusta historiastaan ollut osa Ruotsin valtakuntaa. Esimerkiksi Turkuun perustettu, venäläiskaudella Helsinkiin siirretty yliopisto oli kolmas Ruotsin valtakuntaan perustettu. Kaksi edellistä olivat Uppsalassa ja Tartossa.

Kaiken kaikkiaan kehysriihi antoi rohkaisevan kuvan hallituspohjan kyvystä tehdä merkittäviä päätöksiä. Tämä lisää luottamusta siihen, että poliittinen tilanne ja talouden kotimainen toimintaympäristö säilyvät vakaina.

Kun Euroopan finanssikriisi alkaa osaltaan näyttää laantumisen merkkejä lienee paikallaan siteerata keskustapuolueen johtoon pyrkivää emerituspoliitikko Paavo Väyrystä: Huonomminkin olisi voinut käydä. Jopa paljon huonommin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää