Ateena-instituutin johtaja: Kreikkalaiset kannattavat rakenneuudistuksia, vastustavat säästötoimia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

20 vuotta kurjuutta – ei käy kreikkalaisille

Uuden arvion mukaan Kreikka saa julkisen velkansa hallintaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, jos se pitäytyy säästöohjelmassaan ja kiristää vyötä. Suomen Ateenan-instituutin johtaja Martti Leiwo sanoo, että kreikkalaiset eivät tule suostumaan tähän. Se tarkoittaisi, että ainakin yhdellä sukupolvella ei olisi juuri minkäänlaista tulevaisuutta.

14.3.2012 12:01 | Päivitetty 14.3.2012 12:23

Kreikka saa julkisen velkansa hallintaan vuoteen 2030 mennessä, Kreikan velkakestävyydestä kertovassa uudessa arviossa sanotaan.

Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saama niin sanotun troikan – Euroopan keskuspankin, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Euroopan komission – arvio toteaa, että tavoite saavutetaan, mikäli Kreikka ja kreikkalaiset kiristävät vyönsä äärimmilleen lähes kaksikymmentä vuotta.

Arvion mukaan Kreikan julkinen velka laskisi alle 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jos maa noudattaa tiukkaa säästöjen, menoleikkausten, yksityistämisten ja veronkorotusten politiikkaa.

Suomen Ateenan-instituutin johtaja, klassisen filologian dosentti Martti Leiwo pitää täysin mahdottomana ajatuksena, että kreikkalaiset suostuisivat kahdenkymmenen vuoden kurjuuteen. Leiwo sanoo, että esimerkiksi vuoden 2012 aikana ihmisten toimeentulo on huonontunut kuukausittain.

– Siellä on vielä jonkin verran ihmisiä, joilla on säästöjä, hän sanoo Taloussanomille.

Leiwon mukaan säästöt ovat kuitenkin vain väliaikainen helpotus ennen vararikkoa. Hänen mukaansa elintarvikkeet ovat melko kalliita Kreikassa. Kun säästöt loppuvat ja toimeentulo on minimissä, kaupasta ostaminen pienenee huomattavasti, Leiwo arvelee.

– Tietysti Kreikka tuottaa paljon hedelmiä ja sellaista, että en usko, että se mihinkään totaaliseen nälkään johtaa, Leiwo sanoo.

– Mutta ihmisten toimeentulo on heikentynyt alkuvuoden aikana huomattavasti.

Yhteiskuntasopimushorjuu

Tieteellistä tutkimusta harjoittavan Ateenan-instituutin Martti Leiwon mukaan kriisi on johtanut kansalaistoiminnan uuteen kukoistukseen Kreikassa. Hän kertoo, että esimerkiksi joukko lääkäreitä on perustanut kaksi lääkäriasemaa, joissa hoidetaan potilaita ilmaiseksi.

– Sitten on pieniä ryhmittymiä, jotka keräävät apua orpokodeille ja kaikkein köyhimmille, Leiwo kertoo.

– Yhä enemmän ihmiset erkaantuvat valtiosta ja perustavat omia verkostojaan.

Leiwo sanoo, että Kreikan valtio voi painostaa kansalaisiaan esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelulla.

– On mielenkiintoista nähdä, otetaanko ne jossain vaiheessa omaan hallintaan ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

– Siellä ei tunneta tällä hetkellä minkäänlaista luottamusta nykyiseen eikä aikaisempiin hallitukseen, niiden kykyyn johtaa Kreikkaa eikä niiden haluun johtaa Kreikkaa kansalaisten hyödyksi.

Yhteiskuntasopimus valtion ja kansalaisten välillä horjuu vahvasti, Leiwo tiivistää Kreikan nykytilanteen.

Kreikkalaiset kaipaavatrakenneuudistuksia

Kreikassa työskentelevän Leiwon mukaan kreikkalaisten suhtautuminen säästötoimenpiteisiin ja talousuudistuksiin ei ole mustavalkoinen. Hänen mielestä kreikkalaiset suhtautuvat talouden rakenteellisiin uudistuksiin "erittäin myönteisesti".

Uudistukset ovat kuitenkin auttamattomasti myöhässä, Leiwo arvioi.

– Rakenne siellä on suurin ongelma. Veroviranomaisen oikeus päättää itse paikkakohtaisesti, ketä verotetaan ja millä tavalla, on aivan käsittämätöntä ja mahdollistaa väärinkäytökset verotuksessa, Leiwo kertoo.

Hän jatkaa ongelmien luettelointia yritysten perustamiseen liittyvällä byrokratialla. Leiwo sanoo, että se ruokkii korruptiota, jos laillisesti yrityksen voi perustaa vasta kuukausien tai jopa vuosien odottelun jälkeen.

– Jos tähän ei puututa todella nopeasti, eivät leikkaustoimet paranna yhteisöä millään lailla. Päinvastoin, se kuolee pikkuhiljaa kokonaan, hän sanoo.

Leiwon mukaan kreikkalaisten vastustus kohdistuu säästötoimenpiteitä, ei talouden rakenneuudistuksia, vastaan.

– Kansalaiset ovat aika pettyneitä, millä vauhdilla näitä rakenneuudistuksia on tehty.

Nuorilla ei tulevaisuutta,pikku lapsilla ehkä?

Kreikan nuorisotyöttömyys on kohonnut räjähdysherkälle tasolle. Useampi kuin joka toinen kreikkalaisnuori on tällä hetkellä työttömänä. Leiwo arvelee, että kytevä aikapommi johtaa koulutustason lopahtamiseen.

– Rikkaiden perheiden lapset, joita siellä vielä kuitenkin on, lähtevät ulkomaille jenkkeihin ja Englantiin opiskelemaan. He tulevat varmasti aikanaan takaisin, jos heille sellainen mahdollisuus annetaan.

– Käytännössä niillä, jotka joutuvat jäämään Kreikkaan ja joita on suuri enemmistö, ei ole oikeastaan tulevaisuutta ollenkaan, ja se heijastuu heidän asenteeseensa tällä hetkellä.

Kreikkalaisnuoret ovat turhautuneita, mutta aktiivisimpia kansalaistoimijoita Kreikassa ovat Leiwon mukaan 30-40-vuotiaat pienten lasten vanhemmat.

– He ovat kaikkein aktiivisimpia, he haluavat varmistaa lapsilleen jonkinnäköisen tulevaisuuden.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?