Asuntokaupat alamäessä, hinnat eivät?

Julkaistu: , Päivitetty:

Asuntomarkkinat ovat välitilassa. Hinnoissa ei näyttäisi olevan enää juuri nousuvaraa, mutta maksukyky, kysyntä ja alhainen korkotaso pitävät huolen siitä, etteivät hinnat ole päässeet juuri laskuunkaan. Näin on varsinkin pääkaupunkiseudulla, Suomen Pankin ekonomisti Jarkko Kivistö sanoo.


Yksi selvä suuntaus viime aikojen tilastoissa on: kauppamäärät ovat kääntyneet alamäkeen. Tuorein tilasto saatiin eilen kiinteistövälitysketju Asuntoverkolta, jonka mukaan asuntokauppojen määrät ovat laskeneet helmikuussa 15 prosenttia.

Kauppojen määrän supistuminen on vielä maltillista, kun vertaa esimerkiksi finanssikriisisyksyyn 2008 eikä supistuminen ole toistaiseksi juuri näkynyt asuntojen hinnoissa. Tilastokeskuksen helmikuun lopussa julkistamien ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat tammikuussa koko maassa 1,6 prosenttia joulukuuhun verrattuna.

Suomen Pankin ekonomistin Jarkko Kivistön mukaan asuntokauppojen määrän ja hintojen välille ei voi vetää suoraa yhteyttä. Kivistön tuoreessa selvityksessä "Suomen asuntohintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät" tutkitaan, vallitseeko Suomen asuntomarkkinoilla nyt epätasapainotila.

– Asuntokauppojen määrän muutoksen ja hintojen muutoksen välillä on jonkinlainen historiallinen yhteys. Kun asuntokauppojen määrä vähenee, se ei välttämättä merkitse sitä, että hinnat laskevat, mutta hintojen nousu ainakin hidastuu, kuten viimeksi tapahtui viime vuosikymmenen puolivälissä, Kivistö kommentoi Taloussanomille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Asuntokauppojen määrä laski jo viime vuoden loka-joulukuussa hieman, kertovat tilastot.

– Asuntojen hinnat kääntyivätkin loppuvuonna pieneen laskuun, mutta olivat ennakkotiedon mukaan tammikuussa taas nousussa, Kivistö sanoi.

Vuokrahinnoissa
jyrkkä nousu


1990-luvun puolivälistä jatkunut asuntojen reaalihintojen nousu jatkui vuoden 2001 pienen notkahduksen jälkeen aina vuoteen 2008 saakka. Vuosien 2008-2009 taitteessa asuntokauppojen määrä tippui roimasti, mikä merkitsi myös hintojen selvää laskua. Hinnat kääntyivät kuitenkin jo seuraavana vuonna jälleen nousuun.

Kivistön mukaan asuntojen nykyhintojen puntarointia perinteisillä mittareilla, kuten suhteessa vuokratasoon, vaikeuttaa viimeaikainen vuokrien jyrkkä nousu. Myös vuokramarkkinoilla voi olla kuplaa. Tämän vuoksi selvityksessä laadittiin niin sanottu käyttökustannusmittari, johon suhdetta voidaan verrata.

Hintojen suhde vuokriin on noussut viime vuosina, mutta tämä on ollut pääpiirteissään yhdenmukaista asuntolainakorkojen laskun kanssa.

Myös asuntohintaodotuksilla on merkitystä. Vertailu ei kuitenkaan viittaa siihen, että asuntohinnoissa olisi nyt odotusten aiheuttamaa kuplaa.

Uustuotannon säätely
vaimentaa hintojen laskua


Kivistön tutkimuksen mukaan asuntolainojen pidentyminen on jättänyt tilaa lainojen koon kasvulle niin, etteivät lainanhoitokulut suhteessa kotitalouksien tuloihin ole kasvaneet kohtuuttomasti. Rahoitusmarkkinatekijöiden lisäksi asuntojen kysyntää Suomessa ovat pönkittäneet tulojen kasvu, verotuet, väestön kasvu, muuttoliike keskuksiin sekä asuntokuntien lukumäärän lisääntyminen.

– Maksukykyä on, mutta tämä ei vielä kerro asuntojen oikeaa hintatasoa. Vaikka maksukykyyn nähden hinnat ovat nousseet maltillisesti, on vielä avoinna, ovatko hinnat pitkällä aikavälillä oikealla tasolla. Maksukyky kertoo kuitenkin siitä, kuinka kestävällä tasolla liikutaan.

Kivistön mukaan suuri merkitys hintatason pitämiseen on sillä, että uudistuotannon määrä ei ole vieläkään yltänyt tasolle, jolla se oli vielä 1990-luvun alussa. Nykyisin rakennusliikkeet jarruttavat kovan rahan uudistuotantoaan nopeasti ensimmäisten taantuman merkkien ilmestyessä.

– Reaktio kauppojen hidastumiseen ja hintojen laskuun on nykyisin nopea, uustuotantoa säädetään markkinatilanteen mukaan. Liikatarjontaa ei haluta sellaisessa tilanteessa, missä kysyntä on hiljaista ja hinnat laskevat. Tämä on tietysti tervettä käyttäytymistä yrityksiltä, mutta se vaimentaa myös hintojen laskua. Pidemmällä aikavälillä herättää huomiota se, että asunto-investointien määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole enää noussut 1990-luvun alun tasoille, Kivistö sanoi.

– Toisaalta vuosien 2006-2007 korkeasuhdanteen aikana nähtiin, että tuotantoa rajoittaa myös rakennusalan kapasiteettipula. Näin tarjontaa ei tule niille alueilla, missä asuntoja tarvittaisiin, kuten pääkaupunkiseudulle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    7. 7

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    8. 8

      Xi Jinping haluaa Kiinan avaavan ovia ulkomaisille yrityksille

    9. 9

      Ponssen vuosineljännes ”historiallisen vahva” – tulos ja liikevaihto kasvoivat

    10. 10

      Konkurssin tehneiden vapauttamista velkavastuusta selvitetään – ”Yrittäjä pääsee uuteen alkuun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    9. 9

      Kommentti: Kiinan toivotaan luopuvan kasvutavoitteistaan, mutta niin tuskin käy

    10. 10

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää