Tilastokeskus on laskenut Vuokralaiset ry:n VKL:n pyynnöstä, kuinka monen kuukauden vuokran naispuolinen myyjä ja miespuolinen metallimies voi maksaa yhden kuukauden palkallaan eri puolilla Suomea. Kummankin on oletettu asuvan 50 neliön suuruisessa kaksiossa.
Kaikkein tiukin on pääkaupunkiseudulla asuvan myyjän tilanne. Hänen palkkansa riittäisi 2,8 kertaa vapaarahoitteisen asunnon vuokraan.
Todellisuudessa rahat eivät riittäisi näinkään hyvin, sillä laskelmassa on tehty bruttopalkasta eli siitä ei ole vähennetty veroja ja muita maksuja.
– Valtaosa myyjistä ei ole täysaikaisia työntekijöitä. "Palkalla pitää tulla toimeen" -ajatus ei toteudu kohtuuttomien asumiskustannusten vuoksi, VKL:n toiminnanjohtaja Anne Viita huomauttaa.
Käytännössä monen myyjän on vaikea muuttaa pääkaupunkiseudulle, jollei hän saa tuettua asuntoa. Aravatalossa asuva myyjä pystyisi maksamaan miltei neljän kuukauden vuokran palkallaan.
Pikkukunnissa myyjänostovoima on paras
Kaksion keskivuokrat vaihtelevat pääkaupunkiseudun 780 eurosta alle 20 000 asukkaan kunnan 450 euroon, kun asunto on vapaarahoitteinen. Arava-asunnossa haarukka on 555–420 euroa.
Aktuaari Martti Korhonen Tilastokeskuksesta kertoo, että etenkin pääkaupunkiseudulla hintahaitari on suuri. 30 neliön yksiöstäkin pyydetään paikoitellen yli 850 euron vuokraa.
– Pienillä paikkakunnilla vuokrissa on vain muutamien kymppien eroja, hän huomauttaa.
Helsingin seudun ulkopuolella myyjän ostovoima paraneekin. Tampereella ja Kuopiossa myyjän palkka riittäisi kolmen ja puolen kuukauden ja Oulussa yli neljän kuukauden vapaarahoitteisen asunnon vuokraan.
Paras myyjän ostovoima on alle 20 000 asukkaan kunnissa. Niissä hänen palkkansa riittäisi liki vapaarahoitteisessa asunnossa liki viiden ja tuetussa asunnossa yli viiden kuukauden vuokraan.
Metallimiehen palkka on lähellä keskimääräistä kuukausiansiota. Hänen bruttopalkkansa riittäisi pääkaupunkiseudulla reilun neljän ja muualla seitsemän kuukauden vuokraan.
Jos metallimiehen kaksio olisi aravatalossa pääkaupunkiseudulla, hän pystyisi maksamaan palkallaan liki kuuden ja pienessä kunnassa miltei kahdeksan kuukauden vuokran.
Kolmen kimppayksiössä ei ole tavaton
Vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla viime vuonna 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa vuosinousu oli keskimäärin 3,3 prosenttia.
Vuokralaisten Anne Viidan mielestä yhtälö on yksinkertainen.
– Pääkaupunkiseudulla on liian vähän asuntoja. Siksi markkinat eivät toimi, hän sanoo.
Viidan mukaan tilanne tarkoittaa monilla äärimmäistä ahtautta. Hän kertoo, että pari, kolme nuorta voi vuokrata yhdessä yksiön.
– Meihin otetaan yhteyttä ja kysytään neuvoja, kun kimppa ei onnistukaan, hän lisää.
Asiantuntijoiden mukaan Helsingin pullonkaula on kaavoitus ja tonttien niukkuus. Korhonen huomauttaa, että esimerkiksi Oulussa asuntojen tarjonta on kasvanut aktiivisen ja joustavan kaavoituspolitiikan ansiosta.
Vuokrat nousevatkorjausten takia
Vuokrat nousevat vastaisuudessakin. Kiinteistöliiton syksyllä Pellervon taloudellisella tutkimuskeskuksella teettämän tutkimuksen mukaan vuokralla asuminen kallistuu 13 prosenttia vuosina 2011–2015.
Suomen vuokranantajien hallituksen puheenjohtaja Jouni Lehtinen pitää arviota relevanttina. Hänen mukaansa vuokrissa on nostopaineita etenkin hoitovastikkeiden nousun ja pääomaveron korotuksen takia.
– Suuri osa asuntoja on siinä iässä, että niiden peruskorjaukset ovat ajankohtaisia. Korjausten kustannusvaikutus on neljä euroa neliöltä kuukaudessa, hän sanoo.
Jos vuokranantaja saa siirrettyä summan kokonaan vuokraan, esimerkiksi 50 neliön asunnon vuokra nousisi 200 euroa kuukaudessa.
