OP:n Heiskanen: Korot jatkavat laskuaan – valtionlainoissa yhdentymistä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

OP:n Heiskanen: Asuntolainakorot voivat laskea edelleen

Rahoitus- ja vakuutuskonserni OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että korot voivat laskea edelleen muutaman prosentin kymmenyksen. Hänen mukaansa erityisesti pitkäaikaiset korot ovat historiallisen alhaisella tasolla. Tämä voi helpottaa asuntovelallisten taakkaa.

7.3.2012 14:30 | Päivitetty 7.3.2012 15:12

Rahoitus- ja vakuutuskonserni OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että rahamarkkinakorot voivat laskea edelleen euroalueella, vaikka Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorot eivät laskisikaan.

– Kyse on aika pienestä laskusta tästä eteenpäin, Heiskanen sanoo Taloussanomille.

Heiskasen mukaan korkojen laskua on kuitenkin vaikea arvioida, koska kyse on ylimääräisestä likviditeetistä markkinoilla eikä sitä ole suoraan liitettävissä EKP:n korkopolitiikkaan.

– Sillä perusteella mitä aiemmin on nähty, nyt kun likviditeetti on näin runsasta ja jos tilanne säilyy rauhallisena, voivat korot lipua edelleen pari kymmenesosaa  alaspäin.

Näkymätvakaat

Heiskasen mukaan korkonäkymä on vakaa ainakin seuraavan vuoden.

– Asuntovelallisen näkökulmasta suurta muutosta ei ole tulossa, hän sanoo.

Tällä hetkellä kolmen kuukauden euribor 0,920 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 1,561 prosenttia.

Kolmen kuukauden euribor kuvaa korkoa, jolla pankit ovat oman ilmoituksensa mukaan valmiita lainaamaan rahaa toisilleen kolmen kuukauden ajaksi. Euribor-korot lasketaan päivittäin pankkien välisen rahakaupan noteerauksista.

Alhaiset korot voivat tuoda helpotusta asuntovelallisten lainanhoitokustannuksiin. Korot ovat tällä hetkellä selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten.

Jos vuosi sitten sitoi korkonsa 12 kuukauden euroboriin, maksoi lainalle korkoa 1,938 prosenttia koko vuoden ajan. Ero tämänhetkiseen korkoon 0,377 prosenttiyksikköä, eli lainanhoitokustannukset voivat aleta korontarkistuspäivänä selvästi.

Heiskasen mukaan asuntovelkaa ottavilla ei ole syytä alkaa pelailla viitekorkojen kanssa. Edullisia ovat niin lyhyet kuin pitkät euriborit.

– Jos valitsee pitkäaikaisen koron, niin ne ovat historiallisen matalalla tasolla tällä hetkellä ja siinä mielessä edullisia.

EKP:lla edelleenpelivaraa

OP:n Heiskasen mukaan korot voivat nousta, jos Euroopan velkakriisi alkaa helpottaa, riskitekijät jäävät taaksepäin ja talous on vakaalla kasvu-uralla.

– Sitten inflaatio-odotukset helposti nousevat ja pidemmät korot voivat yllättää jossakin vaiheessa, mikä heijastuu 12 kuukauden euriboriin siinä tilanteessa, hän sanoo.

Heiskasen mukaan kyseinen tilanne on kuitenkin ”näköpiirin ulkopuolella”. Korkojen alhaisuutta tukee myös EKP korkopolitiikka.

Heiskanen ei usko, että EKP toistaa viimevuotista virhettään nostaa ohjauskorkojaan liian aikaisin. EKP alkoi nostaa ohjauskorkojaan viime huhtikuussa mutta käänsi kelkkansa marraskuussa.

Korot voivat kääntyä kuitenkin nousuun, mikäli Euroopan velkakriisi laajenee ja kriisinhoitoprosessi menettäisi selvemmin suuntansa, Heiskanen sanoo.

Tämä voisi näkyä lyhyissä koroissa.

Heiskasen mukaan likviditeetti on kuitenkin niin runsasta, että korkojen nousu ei vaikuta todennäköiseltä.

– EKP:lla on edelleen pelivaraa, ja se on jossain määrin järkevää pitää takataskussa, kun nämä muut toimet vievät korkoja alaspäin.

Valtioiden koroissayhdentymistä

Euroopan ylivelkaantuneiden maiden korot ovat olleet pääsääntöisesti laskussa tämän vuoden aikana. Viime päivien aikana esimerkiksi Italian ja Espanjan sekä kaksi- että kymmenvuotisten lainojen korot ovat kuitenkin nousseet.

OP:n Heiskanen sanoo, että viime päivien korkomuutokset johtuvat epävarmuudesta, joka liittyy Kreikan yksityisen sektorin velkajärjestelyyn ja sen etenemiseen. Huolta ovat herättäneet myös Euroopan talouskasvuluvut, jotka ennakoivat euroalueen painuneen teknisen määrityksen mukaan taantumaan.

Heiskasen mukaan talouden pahimmat pelot ovat kuitenkin hälvenneet ja taantuma voi olla lievempi kuin on yleisesti ajateltu. Hän sanoo, että tämä voi vaikuttaa valtionlainojen korkoihin.

– Korkoerot valtionlainojen välillä ovat kaventuneet.

Jos tilanne vakiintuu ja talous kääntyy kasvu-uralle, seuraavan vuoden aikana voidaan nähdä kasvua taloutensa hyvin hoitaneiden maiden koroissa, Heiskanen sanoo.

– Parhaiden valtioiden korot nousevat, kun turvasatamaominaisuus katoaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?