Verot nousevat huhtikuussa autoille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat yli 110 g/km, eli käytännössä suurimmalle osalle ajoneuvoista. Uusien autojen päästöt ovat tällä hetkellä keskimäärin 140 g/km.
Jos haluaa selvitä auton tuonnista vanhoilla veroilla, auton on oltava maassa viimeistään perjantaina 30.3. Veroilmoitus on jätettävä saman päivänä.
Tullissa ruuhkaa ei vielä näy.
– Yleensä meillä kesät ovat olleet sesonkia. Olemme ajatelleet, että sesonki aikaistuisi tänä vuonna maaliskuulle, mutta ainakaan helmikuussa siitä ei ole näkynyt merkkejä, sanoo tulliveropäällikkö Netta Voutilainen.
Tammi–helmikuussa tuotiin tänä vuonna jopa vähemmän autoja kuin viime vuonna, 4 435 kappaletta. Viime vuonna vastaavaan aikaan tuotiin 5 005 autoa. Voutilainen arvelee, että syynä voi olla ankea taloustilanne.
Vielä huhtikuun jälkeenkin auton tuonti ulkomailta voi helposti tulla halvemmaksi kuin ostos Suomesta. Autoverotuksen kannalta ajoneuvo on käytetty, kun se on ollut rekisteröitynä ja käytössä vähänkin aikaa.
Saksa yhäykkönen
Tullin tilastojen mukaan käytettyjä autoja tuotiin Suomeen viime vuonna 35 799 kappaletta. Tulli ei tilastoi autojen tuontimaita autoverotuksen yhteydessä.
– Näppituntuma on se, että Saksa on aika tyypillinen maa, josta käytettyjä autoja tulee, Voutilainen sanoo.
Suomen Rahatiedon Taloussanomille koostaman selvityksen mukaan käytettyjen autojen osalta suurin tuontimaa oli viime vuonna Saksa.
Tilastossa näkyvät 275 000 euron rajan ylittävät tuontiautoerät, eli noin neljännes tuoduista autoista tammi–marraskuulta. Saksasta tuotiin reilut 40 prosenttia bensa-autoista ja reilut 70 prosenttia dieselautoista. Tilaston kakkosesta Italiasta tuotiin bensa-autoja 21,9 ja dieselautoja 12,2 prosenttia. Kolmosesta eli Yhdysvalloista tuotiin 15,9 prosenttia bensa-autoista ja 5,1 prosenttia dieseleistä.
– Kuitenkin esimerkiksi monet japanilaiset autot valmistetaan Euroopassa, mikä vääristää kyseistä tilastoa, Voutilainen sanoo.
EU-maiden suosiota listalla selittää se, että tuonti on niistä ylivoimaisesti helpointa. Yhdysvalloista käytettyjä autoja saatetaan tuoda ainakin sen takia, että uusien autojen maahantuontia on vähän.
Kun auto tuodaan Suomeen, siitä pitää maksaa verot tullissa. Käytetyn auton autoveron määrään vaikuttavat muun muassa päästöt, ikä, kilometrit, malli ja polttoaine. Kaava on niin monimutkainen, että tarkkaa summaa ei voi etukäteen laskea eikä tulli sitä ennakkoon ilmoita. Samankin automallin kohdalla vero voi vaihdella jopa tuhansia euroja. Suuntaa antavia esimerkkisummia voi katsoa tullin nettisivuilta.
EU:n ulkopuolelta tuotavista ajoneuvoista maksetaan lisäksi tulli ja maahantuonnin arvonlisävero. Entä mitä muuta auton tuonnissa pitää ottaa huomioon?
Välittäjä vaiomin päin haku?
Ulkomailta auton saa Suomeen joko hakemalla itse tai käyttämällä välittäjää. Suomalaisilta välitysfirmoilta saa erilaisia palveluja pelkän rahdin järjestämisestä aina täyden palvelun pakettiin, jossa luvataan vaikka etsiä Saksasta auto toivotuilla kriteereillä, tehdä kaikki paperityöt ja tuoda auto kotiovelle asti.
Välittäjien hintoja voi verrata siihen, kuinka paljon omat matkat ja majoitukset maksaisivat. Jos auton käy hakemassa itse, kannattaa varautua siihen, että sopiva ostos ei löydy ensimmäisenä päivänä. Rahaa menee paikan päällä myös siirtymisessä autokaupasta toiseen. Se ei välttämättä onnistu julkisella liikenteellä, vaan tarvitaan taksia tai vuokra-auto.
Jos valitsee välittäjän, kannattaa selvittää tarkkaan, mistä välittäjä vastaa ja mistä ei. Euroopan Kuluttajakeskuksen EKK:n johtajan Leena Lindströmin mukaan suomalainen välittäjä vastaa usein vain siitä, että se on toiminut toimeksiannon mukaan. Vaikka välittäjä tarkastaa auton asianmukaisesti, saattaa autossa kuitenkin ilmetä virhe. Silloin kuluttajan pitää valittaa asiasta ulkomaiselle myyjälle.
EU-maissa kuluttaja-asioita sovitteleva EKK saa valituksia niin itse haetuista kuin välittäjän myymistä autoista.
– Valituksia tulee kohtuullisen vähän vuositasolla, noin 30–50 koko maassa, Lindström sanoo.
Autosta voi esimerkiksi puuttua papereita, kuten huoltokirja, se voi laota maahan matkalla autoliikkeestä Travemünden satamaan Saksassa, jäädä kiinni maahantulotarkastuksessa, tai siinä ei olekaan luvattua lohkolämmitintä.
Jos tilanne tulee EKK:lle asti, tapaus ratkeaa harvoin kuluttajan eduksi. Lindström neuvookin auton ostajaa ottamaan asioista kunnolla selvää etukäteen esimerkiksi EKK:n sivuilta tai muista oppaista. Hyväuskoisuus voi kostautua.
– On jopa sellaisia kuluttajia, jotka menevät autoliikkeen pihalle, ja auto, jota he ovat tulleet katsomaan, on muiden autojen keskellä, eikä sitä pääse koeajamaan. Siitä huolimatta ostopäätös tehdään papereiden perusteella.
Kuluttajalla on tarkistusvelvollisuus. Hän ei voi vedota virheeseen, joka autossa oli ostohetkellä, jos on laiminlyönyt koeajon.
EU:sta helpointatuoda
Kun auto on tullattu, sille pitää tehdä rekisteröintikatsastus ja se pitää rekisteröidä Suomeen. Paperisota on vähäisintä, kun auto tuodaan toisesta EU-maasta.
– Jos auto on EY-tyyppihyväksytty, auton merkinnöistä ja ulkomaisesta rekisteröintitodistuksesta selviää usein kaikki tarvittavat tiedot, sanoo A-Katsastuksen tekninen johtaja Hannu Pellikka.
EY-tyyppihyväksyttyjä ovat käytännössä autot, jotka on tarkoitettu Euroopan markkinoille ja jotka on otettu käyttöön 1990-luvun loppupuolelta tai myöhemmin.
– Joissain tapauksissa voi olla, että joutuu jonkinlaisia lisäselvityksiä hankkimaan. Ei se hirveästi vie aikaa, tietysti siitä aiheutuu muutamia kymppejä lisäkuluja.
Lisäpaperi voi olla esimerkiksi niin sanottu COC-todistus tai muu selvitys teknisten vaatimusten täyttymisestä. Joskus Euroopassa ensirekisteröity auto tarvitsee vaatimustenmukaisuustodistuksen, jonka voi tilata ulkopuoliselta yhtiöltä. Esimerkiksi Tüv Nordilla todistus maksaa 95 euroa plus arvonlisäveron 22 prosenttia. Vastaavuustodistuksen voi tarvittaessa tilata myös katsastusasemalta.
Jenkkiautoon tarvitaanvastaavuustodistus
Amerikkalaisten autojen tuonti on mutkikkaampaa kuin EU-auton. Viime vuonna tilanteeseen tuli helpotusta, kun aikaisempien täysien testien sijaan alettiin hyväksyä myös pelkät lausunnot.
Kun auto tuodaan EU:n ulkopuolelta, kuten Yhdysvalloista, sille eivät kuitenkaan riitä samat todistukset kuin
EU-autoille. Tarvitaan yksilöllinen vastaavuustodistus. Tüv Nordilta sellainen maksaa alkaen 350 euroa bensa-autoille ja 540 euroa dieselautoille.
Vastaavuustodistus kattaa yhteensä 60 kohtaa, kuten päästöt, valot, melu, ohjauslaitteet ja jarrut.
Joskus käy niin, että autoa ei voida hyväksyä katsastuksessa. Joskus on voitu päätyä Trafin myöntämään poikkeusmenettelyyn. Joskus autoon voi olla mahdollista tehdä jälkikäteen muutoksia, esimerkiksi joidenkin valaisimien vaihtoja. Etukäteen on vaikea sanoa, mikä minkäkin merkin kohdalla voi mennä pieleen.
– Yksi hyvä paikka on käydä meidän asemilla kyselemässä, minkä tyyppisiä voisi tulla eteen. Myös puhelinneuvonta palvelee, ja ainakin Trafin sivuilta löytyy ohjeita, sanoo Hannu Pellikka.
VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen autot ovat nykyään periaatteessa vertailukelpoisia, aikaisemmin Yhdysvaltojen määräykset olivat jopa ankarampia. Sen toteennäyttäminen on kuitenkin vaikeaa, koska testaukset tapahtuvat eri alueilla erilaisten menettelyjen mukaan. Vaikka insinöörit näkevät ja tietävät, että autot ovat yhdenvertaisia, puuttuu todistettu vastaavuus.
– Tuonti on haluttu tehdä vaikeaksi, jotta pääsy EU:n sisämarkkinoille ei avaudu liikaa. Tämä on osittain kauppapolitiikkaakin, Laurikko sanoo.
Lähi-idänyllätykset
EU:n ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta auton tuominen on kaikkein vaikeinta.
Hankaluuksia on esimerkiksi päästörajoituksissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT on joskus tehnyt päästömittauksia esimerkiksi joillekin Lähi-Idästä tuoduille autoille, jotka vasta sillä tavalla ovat päässeet Suomen seulasta läpi.
– Arabiemiraateissa ja vastaavissa maissa noudatettavat määräykset on olleet rakenteellisesti vastaavia kuin eurooppalaiset, mutta noin viisi vuotta ajasta jäljessä. Jos ei ole ollut autoa ostaessa tarkkana, on saattanut joutua ansaan, että on ostanut auton, joka ei ole kelvollinen Suomessa, sanoo VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.
Kun esimerkiksi EU:n päästömääräykset tiukentuvat, autonvalmistajat myyvät mieluusti ylivuotisista osista kootut autot niihin maihin, joihin ne vielä kelpaavat.
Myös esimerkiksi Japanin automääräykset poikkeavat Laurikon mukaan paljon EU-määräyksistä ja aiheuttavat lisäselvitystarpeita.
