Oikeusoppineet salatusta Kreikka-sopimuksesta: "Hyvin erikoista"

Suomen ja kreikkalaispankkien välisen vakuussopimuksen salaaminen kummastuttaa valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita.

28.2.2012 15:43 | Päivitetty 28.2.2012 15:58

Suomen vakuussopimuksen salassapito on ongelmallista julkisen keskustelun kannalta, sanoo Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.

Valtiovarainministeriö on julistanut vakuussopimuksen salaiseksi Kreikan pyynnöstä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenet ovat saaneet tutustua sopimukseen, ja myös muilla kansanedustajilla on ollut mahdollisuus käydä tutustumassa eduskunnan kassakaapissa säilytettävään sopimukseen.

Oppositiojohtaja Timo Soini (ps.) kertoi blogissaan pelkäävänsä, ettei paperit nähtyään saa keskustella kenenkään kanssa sopimuksen sisällöstä. Iltalehden mukaan muutkaan kansanedustajat eivät ole käyttäneet tilaisuutta hyväkseen.

– Olennaista on se, että kansanedustajilla on mahdollisuus tutustua niihin [sopimuspapereihin], vaikka salassapito talon ulkopuolelle merkitsee sitä, että julkista keskustelua ei pystytä käymään, akatemiaprofessori Tuori sanoo.

– Demokratiaan kuuluu keskustelu paitsi parlamentissa myös kansalaisyhteiskunnassa. Se on ongelmallista demokratian näkökulmasta.

Salaaminen ei sovi merkittävän sopimuksen käsittelyyn

Turun yliopiston oikeustieteen professori Veli-Pekka Viljanen oudoksuu sopimuksen salaiseksi julistamista ja pitää tilannetta "hyvin erikoisena".

– Minusta ei ole tyypillistä, että eduskunnan käsittelyyn tuodaan ratkaisu, joka perustuu salassa pidettävään asiakirjaan. Julkisuusintressit pikemminkin edellyttäisivät normaalia tilannetta.

– Demokratian kannalta on ongelma, etteivät asiakirjat, jotka ovat merkittäviä Suomen taloudellisten sitoumusten ja vastuiden kannalta, ole avoimesti esillä asiasta päätettäessä. Salaisuus ei sovi tämäntyyppisten asioiden käsittelyyn, Viljanen sanoo.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on perustellut vakuussopimuksen salaamista "hienotunteisuussyillä" ja asian kiusallisuudella sopimukseen osallistuville kreikkalaispankeille.

Viljanen sanoo, että julkilausutut perustelut eivät ole riittäviä perusteita salassapidolle ottaen huomioon sopimuksen merkityksen.

Muun muassa Kreikan toiseen lainaohjelmaan liittyvien korkovastuiden osalta on liikkunut julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Taloussanomien analyysin mukaan eduskunta saattaa olla hyväksymässä huomattavasti luultua suurempia takausvastuita

Ei ainutlaatuista

Akatemiaprofessori Tuori kuitenkin huomauttaa, että vakuussopimuksen salaaminen ei ole ainutkertainen tapaus. Esimerkiksi joulukuussa, kun suuri valiokunta ja perustusvaliokunta käsittelivät luonnosta Euroopan vakausmekanismiksi, valiokuntien jäsenet olivat velvoitettuja pitämään keskusteltavat asiat salassa.

Silloin salaamista perusteltiin käynnissä olevilla neuvotteluilla.

Eduskunnan täysistunto  keskustelee Kreikka-sopimuksesta tänään. Sopimuksesta äänestetään huomenna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?