Rahapelien pelaaminen lisääntynyt, mutta ongelmapelaajia aiempaa vähemmän - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rahapelien ongelma-asiakas tuottaa satoja miljoonia euroja

Kuvituskuva
Julkaistu: 28.2.2012 12:53, Päivitetty 28.2.2012 12:56

Pahassa pelikoukussa rahat menevät pelaamiseen, ja usein viina, huumeet ja toimeentulo-ongelmat liittyvät monimutkaiseen riippuvuussotkuun. Vaikka vaikeasti peliongelmaisia on melko vähän, suomalaiset ovat yhä huolestuneempia rahapeleistä.

Suomalaiset pelaavat rahapelejä yhä innokkaammin, mutta ongelmapelaajien määrä näyttää silti kaikkiaan hieman vähentyneen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämä rahapelitutkimus osoittaa.

Ongelmapelaajia on vajaat kolme prosenttia väestöstä, kun edellisen tutkimuksen aikaan 2007 heitä oli hieman yli kolme prosenttia. Vaikka osuus on pieni, ongelmapelaajilta palaa rahaa vuositasolla melkoinen summa, yhteensä 264 miljoonaa euroa vuodessa. Kuukaudessa peleihin kuluu reilut 50 euroa.

Pahimmassa koukussa olevat, patologiset pelaajat käyttävät rahapeleihin keskimäärin 85 euroa kuussa, 120 miljoonaa euroa vuodessa.

– Reilut miljardi euroa rahapelin tuottoja ohjataan moniin hyviin tarkoituksiin, muistutti sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Kari Paaso tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Ongelmapelaaminenei käy kuolinsyyksi

THL:ssä katsotaan, että tutkimuksen perusteella rahapelihaittojen ehkäisyssä on onnistuttu silti kohtuullisesti, kun otetaan huomioon uusien pelien tarjonnan, markkinoinnin ja väestön tulotason kasvu.

THL:n osastonjohtajan Pekka Hakkaraisen mukaan tuloksia voitaneen silti pitää jonkin asteen pettymyksenä, koska Suomessa on 2007 jälkeen tehty enemmän systemaattista työtä haittojen ehkäisyssä kuin koskaan aiemmin.

– Suurimmalle osalle pelaajista ei tule superjättipottipäiväunelmia suurempia ongelmia. Samaan aikaan osalle käyttäjistä kasaantuu kuitenkin paljon sosiaaliseen elämään vaikuttavia ongelmia, jotka muistuttavat paljon alkoholin käyttöä. Tilastoissa ei ole sellaista kuolemaluokkaa kuin ongelmapelaaminen, Hakkarainen sanoi.

THL:n arvion mukaan Suomessa on 25 000–35 000 ihmistä, joilla ongelmapelaamiseen yhdistyy samanaikaista päihteiden käyttöä ja toimeentulo-ongelmia. Addiktiivisen pelaamisen ja päihteiden käytön mekanismeissa on paljon samaa.

Peliriippuvuutta hoitavissa Nimettömissä Pelureissa ja Peliklinikassa nähdään, että viranomaiset eivät ole täysin onnistuneet pelipolitiikassa, koska ongelmapelaamista ei ole saatu vähenemään. Kun nuorten pelaamista on saatu kuriin, yli 55-vuotiaiden yhteydenotot ovat jopa lisääntyneet.

Alaikäisten valvonnassatodennäköisesti puutteita

Suomalaisten rahapelaaminen on kasvanut neljän viime vuoden aikana 74 prosentista 78 prosenttiin. Osuus kuvaa niitä, jotka ovat pelanneet vuoden sisällä jotakin rahapeliä.

Asenteet ovat kiristyneet selvästi. Yli kaksi kolmasosaa pitää rahapelien pelaamista vakavana ongelmana ja enemmistö uskoo, että pelaamisongelmat ovat kasvaneet. THL:n Hakkarainen arvelee, että mitattujen peliongelmien ja asenteiden epäsuhtaa selittää aihe käsittely julkisuudessa tv-sarjoja myöten.

THL kertoo keväällä julkistettavassa selvityksessä, kuinka alaikäisten pelikiellon valvonta on onnistunut. Joitakin viitteitä on siitä, että esimerkiksi huoltamoiden ja R-kioskien valvonnassa voi olla puutteita.

Taloustutkimus teki kyselytutkimuksen viime vuonna noin 4 500 henkilölle, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Tutkimus oli jatkoa 2003 ja 2007 kyselyille.