Uuden auton hankkiminen on monille ostajille maaginen tapahtuma, josta seuraa puhdasta mielihyvää. Mutta kuinka kauan iloa riittää? Olisiko fiksumpaa sittenkin ostaa käytetty auto, ja ajaa se täysin loppuun asti?
Suomessa vaikeutta lisäävät myös viimeaikaiset auto- ja ajoneuvoverojen muutokset sekä polttoaineiden jatkuva hinnoittelun painopisteiden tarkistelu. Erilaisia käyttömaksujen perusteita säätelemällä valtio voi patistaa ajamaan joko mahdollisimman uudella tai mahdollisimman edullisella ajoneuvolla.
Absoluuttista totuutta uuden tai käytetyn valintaan tuskin koskaan voidaan osoittaa, mutta omia näkökohtiaan ja valintojaan voi punnita seuraavien viiden kysymyksen avulla:
1) Mikä on uusi auto?
Verottajan tulkinnan mukaan jo kuuden kuukauden ikäinen auto on käytetty. Vajaan vuoden ikäisiä, suhteellisen vähän ajettuja vaihtoautoja tulee Suomessa harvakseltaan myyntiin, mutta sellaisessa saattaa löytää käytännössä uudenveroisen menopelin roiman hinnanalennuksen kera.
Toisaalta tällä vuosituhannella reilusti yli 100 000 suomalaistaloutta on vuosittain hankkinut uuden auton. Suurimmassa osassa näissäkin perheissä ajetaan sillä samalla, mutta jo tarkkaan ottaen käytetyksi määriteltävällä ajokilla.
2) Kumpaa painotat, hankinta- vai ylläpitokuluja?
Uusi auto on luonnollisesti samanlaista käytettyä kalliimpi, mutta tavallisesti myös käyttökustannuksiltaan huomattavasti paremmin ennalta-arvioitava, varsinkin takuuaikana. Toisaalta takuun ylläpitäminen edellyttää huolto-ohjelman mukaisten määräaikaishuoltojen täsmällistä hoitamista.
Käytettyjen perushuollot ovat varsinkin pienillä korjaamoilla hinnoittelultaan joustavampia, mutta myös yllättäviä korjauksia voi tulla eteen.
Käytetyn korjauskustannusriskejä voi kontrolloida ostamalla autoon jatkotakuita tai huoltopakettisopimuksia.
3) Haluatko tinkiä turvallisuudesta?
Uusien autojen aktiivinen ja passiivinen turvallisuus kehittyy huimaa vauhtia. Suomalaisittain keski-ikäisessä, hieman yli 10-vuotiaassa käytetyssä autossa on jo tavallisesti ainakin kuljettajan turvatyyny ja lukkiutumattomat jarrut, mutta harvemmin vielä ajovakauden hallintajärjestelmää. Mitä uudempi auto on, sen suuremmalla todennäköisyydellä sen turvavarustelu on parempi. Toisaalta, jos vastakkain ovat samanhintaiset pienehkö uusi ja vanhempi iso auto, jälkimmäinen on voinut aikoinaan olla ylempää hintaluokkaa ja siten täynnä erilaista turvatekniikkaa.
Lisäksi tulee muistaa, että kahden auton kolarissa suurempi kestää rysäystä todennäköisesti paremmin.
4) Millaista taloudellisuutta arvostat, kulutusta vai arvonlaskua?
Uudempien autojen kulutuslukemat ovat selkeässä laskusuunnassa, mikä tarkoittaa pienempiä polttoainekustannuksia kuin edellisen sukupolven malleissa. Eron merkitsevyys riippuu huomattavasti omista vuotuisista ajokilometreistä ja verrokkien kulutuserosta.
Esimerkiksi suurehko, kolmen litran bensakulutusero sadalla kilometrillä tarkoittaa keskimääräisellä 20000 kilometrin vuosittaisella ajomäärällä noin tuhat euroa suurempaa bensiinilaskua vuodessa. Toisaalta uuden auton arvo putoaa ensimmäisten vuosien aikana nopeimmin. Esimerkiksi uuden 30000 euron auton hinnasta sulaa 3–4 vuoden aikana helposti kolmannes – siis peräti 10000 euroa.Nyt kymppitonnilla ostetun käytetyn auton arvo ei enää laskekaan suhteessa yhtä vauhdikkaasti.
Markkinoiden kummajaisissa, alati muodissa pysyvissä klassisissa harrasteajoneuvoissa hintakehitys voi kääntyä jopa toiseen suuntaan. Hyvin pidetyistä vanhoista rättisitikoista, Mineistä tai VW Kuplista saattaa nyt saada saman verran kuin mitä ne maksoivat 10 vuotta sitten.
5) Kuinka arvotat ympäristönäkökohdat?
Kierrätysteemaa voi tarkastella vähintään kahdelta kannalta. Uusi auto on päästöiltään puhtaampi hankinta, mutta jokaisen auton valmistus rasittaa ympäristöä. Esimerkiksi hybridiautojen akku- ja sähkömoottoritekniikassa käytetään harvinaisia maametalleja, jotka ovat muuttumassa yhä harvinaisemmiksi sähköautoilun kasvaessa.
Käytetty auto saastuttaa kulkiessaan enemmän. Silti sen ympäristöä rasittava kokonaisvaikutus laskee suhteellisesti aina siihen saakka, kunnes se on loppuun ajettu ja käyttöarvoltaan lopussa.
Varsinkin vähän ajavalle perheelle vanha auto voi suuremmista päästöistään huolimatta olla kokonaisuutena ympäristöystävällisempi valinta: auto on ollut jo olemassa ennenkin, eikä sen valmistamiseen ole tarvinnut tuhlata lisää luonnonvaroja.
Lisäksi tiensä päähän tulleen auton omistajaa lohduttanee tieto siitä, että Suomessa automateriaalien kierrätys on tällä hetkellä erittäin tehokasta. Sulattamoon päätynyt autonraato tuottaa hyötyä vielä teollisuudellekin, joka saa siitä uutta raaka-ainetta.
