Hinnat nousevat, mutta tehtaat eivät palaa Kiinasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Halvan Kiinan loppu

Halvan Kiinan loppu on tulossa, mutta se ei merkitse tehtaiden palaamista takaisin lännen teollisuusmaihin. Kiinan halvan vientiteollisuuden uusjako tapahtuu maan sisäosien ja vielä halvemman työvoiman maiden kesken.

12.2.2012 6:36 | Päivitetty 10.2.2012 16:20

Kiinan vientiteollisuuden syntypaikka ja nykyinen ydin on Kantonin ympäristössä Etelä-Kiinassa. Siellä on menossa voimakas palkkojen ja kustannusten nousu, jonka seurauksena tehtaiden omistajat jättävät jälkeensä tehdashallien lukitut ovet ja katoavat kuin maan nielemänä.

Omistajien tai johtajien katoaminen on ilmiö, joka liittyy taloudellisiin laskukausiin. Ensimmäisen kerran ihmettelin sitä vuonna 2009, kun muutin tänne Qingdaoon. Silloin puhuttiin korealaisten yrittäjien häipymisestä. Tässä kaupungissa on toiseksi eniten korealaisia Pekingin jälkeen ja paljon korealaisia yrityksiä.

Yhtenä päivänä työntekijät törmäsivät aamulla lukittuun oveen. Edeltävän vuoden aikana monen korealaisyrityksen johtaja oli kadonnut kassa mukanaan. Palkat, verot ja muut maksut jäivät maksamatta. Myöhemmin kuulin, että liikkeen paneminen konkurssiin Kiinassa on hidas ja vaikea prosessi, jossa voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos ei pysty selviämään kaikista velvoitteista. Katoaminen on helpompaa.

Kahden kastinodottajia

Kiinan luhistumista koskevat ennustajat jakautuvat kahteen kastiin. Täydellisen luhistuminen odottajat ovat kuin uskonnollinen lahko, joka odottaa maailmanloppua. Heille Kiinan loppu näyttäytyy kaikkien maan kansallisuuksien ja ryhmien yksimielisenä hyökkäyksenä nykyisiä vallassa olijoita vastaan. No, siinäpähän odottavat.

Toiseen kastiin kuuluvat ne, joilla yleensä on oma lehmä enemmän tai vähemmän ojassa. He ennustavat halvan Kiinan loppua. Ovat muuten ennustanet jo yli vuosikymmenen ajan. Sen jälkeen teollisuuden on määrä lopettaa hupsuttelu valmistuksen ulkoistamisella ja palata takaisin isien maahan sekä tuoda hyvinvointi mukanaan.

Boston Consulting Group esimerkiksi ennustaa Kiinan ja Yhdysvaltain todellisten työvoimakustannusten asettuvan samalle tasolle vuonna 2015. Siinä vaiheessa Yhdysvaltain palkat halpatyöosavaltioissa – niissä, oissa on joustava työlainsäädäntö – alkavat näyttää houkuttelevilta. Niitä ovat muun muassa Mississippi, Etelä- Carolina ja Alabama. Tehtaalla töitä puskevien asema siitä tuskin paranee.

Amerikkalaisesta kulutusyhteiskunnasta ponnistavat ennustajaeukot näkevät tässä ennen kaikkea ongelmana halpojen tuotteiden kallistumisen.

Maailman tehdasei ole hidastunut

Kiinan asema maailman tehtaana on toistaiseksi horjumaton, mutta tilanne on kaikkea muuta kuin vakiintunut. Helmijoen suistossa, kaikkien halpatyötetehtaiden äidin esiliinan suojissa, on meneillään valtava myllerrys. Siellä kaivataan lisää ammattitaitoista työvoimaa, mutta kiinalaisten kylien pojat eivät jonota enää tehtaiden työhönottotoimistojen porteilla.

Koko ajan matalilla katteilla toimineet tehtaat ovat ajautuneet kilpailuun työvoimasta. Palkat nousevat keskimäärin 17 prosentin vuosivauhtia, koska työntekijöillä on vaihtoehtoja. Kiinan valtio ei ojennakaan auttavaa kättä vaan antaa tehtaiden kaatua. Vastoin oletuksia se ei näe mitään pakkoa näiden työpaikkojen pelastamiseen. Päinvastoin, tukiaiset on lakkautettu.

Kilpailukyky onkadonnut

Amerikkalaiset ja muut ulkomaiset maahantuojat ovat ihmeissään, kun kiinalaiset, luotettavat yhteistyökumppanit alkavat toimittaa pelkkää sutta ja sekundaa tai jättää tavarat kokonaan toimittamatta. Etukäteismaksujen takaisin saamisesta ei ole puhettakaan. Monessa tapauksessa yhteistyökumppanit katoavat kuin maan nielemänä.

China Law Blog käsitteli halvan Kiinan loppua peräti viidessä blogijaksossa. Ne vetivät myös suuren määrän kommentoijia. Blogin pitäjä Dan Harris veti keskustelua lähemmän maan pintaa huomauttamalla, ettei asiasta kannata puhua yleistäen, sillä eri alat ja yritykset reagoivat tilanteeseen kukin omalla tavallaan. Yhden yrityksen vaikeudet voivat tuoda nostetta sen kilpailijalle. Puulelujen valmistaja tai valmistuttaja ovat aivan eri asemissa kuin edistyneen elektroniikan tuottaja.

Blogin kirjoittajiin kuuluva Steve Dickinson toi mukaan inhorealistisia esimerkkejä siitä, mitä länsimaisille tavaran teettäjille tapahtuu. Samalla hän kuitenkin osoitti, ettei kyse ole sattumanvaraisesta tapahtumaketjusta vaan kehitys näyttää kulkevan Kiinan 12:een viisivuotissuunnitelmaan kirjattuja latuja.

Dickinson sanoo suoraan, että Helmijoen suiston tehtaat ovat vaikeuksia, koska ne eivät ole enää kilpailukykyisiä.

– Nämä lelujen, vaatteiden, kenkien, huonekalujen ja kodin jokapäiväisten tavaroiden valmistajat ovat korkeiden volyymien, suuren työvoiman, vähäisen teknologia ja matalien marginaalien toimijoita.

Turha odottaa apuaPekingistä

– Kiinan hallitus haluaa luopua niistä kolmesta hyvästä syystä. Ensinnäkään ne eivät edusta korkean teknologian valmistajia, jota hallitus haluaa nähdä Helmijoen suistossa. Toiseksi ne ovat enimmäkseen ulkomaalaisten kontrollissa, useimmiten hongkongilaisten, taiwanilaisten tai korealaisten. Kolmas ja tärkein syy on se, että ne eivät ole enää kilpailukykyisiä.

– Palkkojen nopea nousu tunnetaan yleisesti, mutta kysymys ei ole pelkästään palkoista. Myös monet muut kustannukset ovat nousseet siellä. Raaka-aineet, sähkö, kaasu, vesi, vuokra ja verot ovat kallistuneet dramaattisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Helmijoen tehtailijat eivät yksinkertaisesti pysty enää kilpailemaan aasialaisten tai muiden kilpailijoiden kanssa.

Strategiakonsulttiyritys Roland and Berger osoittaa kiinalaisulkoistusta käsittelevässä diasarjassaan, että tekstiili- ja vaatetusteollisuus on jo ohittanut kannattavuuspisteen Kiinassa. Seuraavaksi kääntyy tieto- ja toimistokoneiden käyrä alaspäin.

Alueen tehtailijat haluavat hallitukselta tukiaisia, jotta he pystyisivät jatkamaan toimintaansa vaikka talouden lakien heidän kuuluukin sulkea ovensa. Kiinan hallitus on tehnyt kantansa selväksi, Dickinson sanoo:

– Rahoitusta löytyy vain kiinalaisomisteisille valmistajille, jotka voivat osoittaa liikkeidensä elinkelpoisuuden. Kaikkien muiden on syytä panna lappu luukulle. Avustuksia ei tipu.

Kiinan kansantasavallan 12. viisivuotissuunnitelma piirtää selvät suuntalinjat Helmijoen suiston tulevaisuudelle. Se halutaan muuttaa matalan lisäarvon tuotannosta korkean lisäarvon alueeksi.

Peking ei halua luoda sinne työpaikkoja siirtotyöläisille. Se haluaa siirtotyöläisten palaavan kotiseuduilleen ja etsiytyvän töihin Sichuanin, Henanin ja muiden Keski-Kiinan maakuntien tehtaille. Peking kannustaa monin tavoin matalan lisäarvon tehtaita muuttamaan keskiseen Kiinaan. Keskushallitukselta ei kannata odottaa sellaista tukea, joka on täysin sen omaa politiikkaa vastaan.

Dickinson sanoo, että seuraavat kaksi vuotta tuovat rankkoja muutoksia Wenzhousta Zhuhaihin ulottuvalla vientiteollisuusalueella. Monet yritykset kaatuvat, vaikka niillä olisi takana pitkä ja ansiokas historia. Ne kaatuvat, koska niiden liiketoimintamalli ei toimi enää.

Sudenkuopat odottavatlännen ostajia

Tässä tilanteessa ulkomaisten yritysten on oltava erityisen varovaisia, Dickinson sanoo.

Hän luettelee sudenkuoppia:

• Ulkomaiset ostajat maksavat usein 30 prosenttia tilauksesta etukäteen. Moni hankalaan taloustilanteeseen joutunut kiinalainen valmistaja ottaa rahat, vaikka heillä ei olisi enää aikomustakaan valmistaa tuotteita.

• Vaikeuksissa kamppaileva tehdas alkaa toimittaa tavaraa, jonka vikapitoisuus on ällistyttävän korkea. Tiukassa puristuksessa valmistajat pyrkivät säästämään käyttämällä heikkolaatuisia raaka-aineita ja toimittavat kaiken, mitä linjalta sattuu tulemaan. Tehtailijat eivät palauta penniäkään rahoista, lupaavat korkeintaan korvata vialliset seuraavassa tilauserässä.

• Käytäntönä on maksaa tilauksen loppuerä silloin, kun tavara lähtee tehtaalta. Useimmat tilaajat tarkastavat tuotteen vasta sen saapuessa perille. Rahapulassa oleva valmistaja voi täyttää kontin väärällä tai ala-arvoisella tuotteella.

On myös olemassa riski, ettei toimintaa lopettelemassa oleva valmistaja edes vaivaudu lähettämään tuotetta.

Maksu väärälle tilille, väärä kontti laivaan

• Valmistaja voi myös haluta maksun uudelle tilille. Tili voi olla väärän yrityksen tai henkilön nimissä ja se voi olla jopa ulkomaisessa pankissa.

Kun maksaja valittaa, ettei ole saanut tuotetta hänelle sanotaan, ettei hän ole sitä maksanutkaan. Hän on joutunut ulkopuolisen huijarin kynittäväksi. Dickinson sanoo nähneensä tämän huijauksen yleistyneen taas viime aikoina.

Esimerkkinä Dickinson käyttää asiakkaansa samaa kontillista jäädytettyä lohta. Kun lasti sulatettiin, se oli niin pilaantunut, että se tuomittiin ongelmajätteeksi heti satamassa.

Vaikka ostaja tarkastaa tavaran ennen sen laivaamista, hän ei ole välttämättä ole turvassa. Useissa tapauksissa valmistaja on vaihtanut kontin toiseen ennen kuin se on päässyt laivaan.

Valmistajat luottavat siihen, että yksittäisen toimituserän arvo on niin pieni, ettei asiakas lähde nostamaan siitä oikeusjuttua Kiinassa. Toisaalta jos tehtailija aikoo ottaa hatkat joka tapauksessa, hän ei paljon välitä tilaajan taholta uhkaavista laillisista seuraamuksista. Kiinan viranomaisten otteet verojen ja palkkojen maksamattomuudesta ovat paljon kovemmat.

Talouden hidastuminenvauhdittaa katoamisia

Maan alle katoaminen on muutenkin houkutteleva vaihtoehto Kiinassa, sillä konkurssin tekeminen ja toiminnan lopettaminen on tehty hankalaksi ja hitaaksi. On paljon helpompaa kerätä kaikki irtoava raha ja kadota.

– Ne meistä, jotka ovat olleet pidemmän aikaa Kiinassa, ovat nähneet tämän kaiken jo aikaisemmin. Samat jutut toistuvat aina taloudellisen murroksen tai lamakauden aikana.

Aikaisimmat esimerkit löytyvät 1980-luvun lopulta, kun valtio-omisteiset yhtiöt pakotettiin seisomaan omilla jaloillaan. Seuraavat tulivat taas 1990-luvun lopulla Aasian talouskriisin aikana. Myös vuonna 2008 alkoi ilmetä samanlaisia oireita. Nyt meneillään oleva jakso ei poikkea aikaisemmista, Dickinson sanoo.

Meille kävijuuri näin

Rovert V. kommentoi Dickinsonin pessimististä kuvausta:

– Kiitos kun kirjoitit tästä. Meille kävi juuri näin. Meillä oli hyvin toimiva suhde valmistajan kanssa kuusi vuotta ja yhtäkkiä tuotteen laatu sukelsi syvälle. Pyysimme korvausta ala-arvoisista tuotteista ja puoli vuotta he lupailivat sitä jatkuvasti, mutta eivät kuitenkaan antaneet.

– Viimeistä toimituserää ei koskaan tullut eikä kukaan vastannut puhelimeen. Nyt yritystä ei enää ole eikä sen ihmisiä löydy mistään. Yritän miettiä, mitä olisimme voineet tehdä eri tavalla ja mitä voimme tehdä vastaisuudessa välttyäksemme tältä.

Kallistuu vaan ei lakkaa

Myös Technomic Asian Michael Zakkouri kirjoittaa halvan Kiinan loppumisesta blogissaan. Hän ennustaa, että Kiinan valmistusbisnes kallistuu, mutta sen lakkaamisesta ei ole pelkoa.

Zakkour perusteli kantaan seuraavilla argumenteilla:

• Kiina ei pysty rakentamaan palvelu- ja kuluttajasektoriin perustuvaa taloutta seuraavan viiden vuoden aikana niin paljon, että se korvaisi suuren osan teollisesta tuotannosta. Hallitus ei voisi sallia sellaista kehitystä poliittisista ja taloudellisista syistä.

• Kiinan sisäosan provinssit tarjoavat halvemman vaihtoehdon kallistuvalle rannikolle ja hallituksen ohjelmassakin on talouden tasa-arvoisempi jakautuminen.

• Amerikka ei voi eikä halua voittaa takaisin matalan lisäarvon tuotantoa. Jos se siirtyy Kiinasta niin se menee Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Yhdysvaltojen ja Euroopan on keskityttävä korkeaan lisäarvoon, teknologiavetoiseen vientitalouteen, sellaiseen jonka Saksa on kehittänyt.

Tulitikkujen valmistajastatulitikkukoneiden tekijäksi

Meneillään oleva muutos on voimakas, mutta Zakkour korostaa, ettei Kiina ole luopumassa valmistavasta teollisuudesta.

• Kiina on siirtämässä massatuotantoa sisämaahan, mutta se myös kehittää korkean lisäarvon ja teknologian valmistuskapasiteettia rannikkoalueille. Se ei ole luopumassa valmistavasta tuotannosta ja sillä on riittävästi rahaa tukea teollista kehitystä. Toisin sanoen Kiina on siirtymässä hammastikkujen valmistajasta hammastikkukoneiden valmistajaksi. Aikaisemmin se osti koneet Saksasta.

• Myös Kiinan kasvavien sisämarkkinoiden merkitys kasvaa länsimaisten sijoittajien silmissä. Yhä useammat lännen yritykset näkevät Kiinan markkina-alueena ja virittävät tuotantoaan niin, että ne palvelevat sekä kiinalaisia että vientimarkkinoita.

• Me uskomme, että tällä on positiivinen vaikutus Kiinan tuotantolukuihin seuraavan viiden vuoden kuluessa, Zakkour kirjoittaa.

• Tilanteen pysyessä nykyisellään, amerikkalaiset jälleenmyyjät eivät ole vielä valmiita maksamaan ylimääräistä "Made in America" -tuotteista, eivätkä siirtämään kustannuksia asiakkaille.

• Kiinalla on edelleen huippuluokan infrastruktuuri valmistukseen ja vientiin. Intia ja muut eivät pysty kilpailemaan sen kanssa.

Zakkour näkee uutta nostetta myös vähän pidemmällä aikajaksolla. Hän sanoo, että uuden sukupolven yrittäjien ja tehtaanomistajien syrjäyttäessä vanhan, monet vanhat laatuongelmat ja tehottomuudet haihtuvat samalla, kun uudet vetäjät ymmärtävät lännen markkinoita.

– Tämä merkitsee uutta etua Kiinalle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?