Markkinavoimien uskon puute

Julkaistu:

Kolumni
Kun kapitalisteista kapitalisteimmatkin ovat menettäneet uskonsa kapitalismiin, tarvitaan radikaaleja muutoksia. Markkinavoimat eivät edes omasta mielestään ole aina oikeassa.


Investointipankissa työharjoitteluvuottaan viettävä opiskelija naureskelee olevansa alipalkattu, kun hänen tulonsa ovat vain kaksinkertaiset lääke- ja teknologiayritysten sekä kauppaketjujen harjoittelijoihin nähden. Maineensa menettäneissä, valtion haltuun ajautuneissa pankeissa harjoittelijat saavat nimittäin vieläkin kovempia palkkoja.

Silti opiskelija ymmärtää kapitalismin vastaisia mielenosoituksia pitävien ihmisten tunteita. Onhan se ihan hölmöä, että pankkiala on täysin irtaantunut muun yhteiskunnan menosta. Vaikka pankkityö aiheuttaa omantunnontuskia, niin tietenkin hyväpalkkainen tulevaisuus kiinnostaa. "Eihän se sentään rikollista ole, eihän?"

Eläkerahastojen myyjä joutuu ensi vuonna itse enneaikaiselle eläkkeelle, kun hänen edustamiensa eläkerahastojen toimintatapa muuttuu laittomaksi. Onneksi työstä kertyi sen verran omaankin kassaan, että vapaaherran päiviin on varaa. Silti hänkin joutuu kysymään, kuinka eettinen hänen edustamansa järjestelmä oikeastaan oli.

Pankkiharjoittelija ja eläkemyyjä eivät ole kysymyksineen yksin. Tällä viikolla julkistetun uutistoimisto Bloombergin selvityksen mukaan yli kaksi kolmasosaa sijoittajista katsoo kapitalismin olevan kriisissä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kolmasosa heistä pitää radikaaleja muutoksia välttämättöminä, jotta kapitalismi ja maailmantalous pelastuisivat.

Markkinat
ovat väärässä


Sijoittajat – jos ketkä – ovat juuri niitä markkinavoimia, joiden oikeassaolon nimeen on vannottu aina 1980-luvulta alkaen. Jos he ovat oikeassa tässä kyselytutkimuksessa, markkinavoimat ovat usein sen verran väärässä, ettei yhteiskunnan pitäisi tanssia niiden pillin mukaan.

Kapitalismin ja yhteiskuntarauhan pahin uhka on sijoittajien mielestä tuloerojen kasvu, johon valtioiden pitäisi puuttua. Tuloerot ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti Yhdysvalloissa, Britanniassa, Israelissa ja Meksikossa, mutta suunta on sama kaikkialla.

Pankkiirit myöntävät itsekin, ettei heille maksetuissa bonuksissa ole aina ollut järkeä. Kun muu kansa tuskailee työpaikkojen menetyksiä ja valtioiden velkaantumisesta johtuvia sosiaalibudjettien leikkauksia, ei voi olla oikein, että valtion pelastamiksi joutuneissa pankeissa jatkuu hulppea meno.

Länsimaissa eriarvoisuudella on kaksi jakolinjaa. Hyvätuloisten ja heikkotuloisten välinen kuilu on revennyt entistä suuremmaksi, mutta myös sukupolvien välisistä varallisuuseroista on tullut kestämättömiä. Hyvätuloisellakin nuorella on edessään järjettömän korkeat asuntojen hinnat, isojen opintolainojen takaisinmaksu ja kovat rasitteet edellisten polvien elättämisestä.

Markkinavoimat toimivat huonosti rahamarkkinoiden lisäksi työ- ja tavaramarkkinoilla. Johto- ja asiantuntijatehtävien arvo kasvaa tai pysyy vähintäänkin ennallaan, mutta muiden töiden arvo laskee, kun globaalissa kilpailussa tavalliset tavarat ja palvelut tuotetaan entistä halvemmalla.

Ääriesimerkkejä hintamekanismien toimimattomuudesta ovat isot urheilutapahtumat ja halvimmat tavarat. Jos Lontoon olympialaisten lippuja olisi myyty markkinahinnoin, katsomoissa istuisi vain maailman rikkaimpia ihmisiä. Urheilussa lippuarvonnat ovat hyväksytty tapa myydä paikkoja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä nauttimaan tapahtumista.

Alhaisten hintojen ääripäässä mitään kontrollia ei ole. Opiskelijatkin naureskelevat, ettei kalsareita kohta enää kannata pestä, kun halpahalli myy niitä puoli-ilmaiseksi. Työmarkkinoilla minimipalkkakaan ei suojaa niitä, joiden hommat loppuvat viidet-kalsarit-punnalla-kilpailun vuoksi.

Radikaaleja
ratkaisuja


Kapitalismin pelastaminen vaatii radikaaleja ratkaisuja, jotka ovat valtioiden käsissä. Pankkien kurittaminen on alkanut, mutta toteutuessaankin se on vain pieni osa tarvittavaa palapeliä. Yhden alan bonuskuri ei poista muita jakolinjoja.

Valtioiden johtajat joutuvat vielä pohtimaan tosissaan, miten tilanteeseen puututtaisiin. Markkinoita ei pidä tappaa, sillä suunnitelmatalous ei taatusti toimi. Valtioilla on kuitenkin käsissään raskas ase markkinoiden ohjaamiseksi, jos ne uskaltavat sitä käyttää. Verotus.

Uudistusten teko herättää valtavasti kysymyksiä. Millainen verotus hillitsisi rahamarkkinoiden ylilyöntejä, muttei halvaannuttaisi niitä? Pitäisikö työn sijasta verottaa tavaraa? Voitaisiinko henkilökohtaiset palvelut vapauttaa kaikista veroista? Tulisiko vanhusten syödä asuntonsa ennen kuin veronmaksaja elättää heidät? Nostettaisiinko varallisuusveroja? Suunnattaisiinko valtion tuet lupaaville aloille taantuvien teollisuuspaikkakuntien sijasta?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    7. 7

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    8. 8

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää