Helsingillä outo tapa säästää

Julkaistu:

Kolumni
Guggenheim sopii huonosti velkaantuvalle Helsingille.


Helsingin kaupungin johto on etsinyt viime vuosina vimmatusti säästökohteita, joilla kaupungin nopea velkaantuminen saataisiin kuriin. Niin sanotulla Jussi Pajusen listalla yritettiin lakkauttaa monta koulua ja päiväkotia pari vuotta sitten. Lakkauttamiset olisivat tuoneet 10–20 miljoonan säästöt. Tuolloin kaupunki päätyi kuitenkin ottamaan lisää velkaa. Listaa tuskin on kuitenkaan poltettu, sillä uusia säästökohteita etsitään. Nyt lakkautuslistalla on muun muassa monta terveysasemaa.

Leikkauksiin on eittämättä syynsä, sillä Helsingin velkataakka kasvaa nopealla vauhdilla. Tänä vuonna kaupungilla on yhtä helsinkiläistä kohti lainaa yli 2 700 euroa, kun espoolaisella velkaa on noin 660 euroa. Parin vuoden päästä helsinkiläisen velkataakka on kasvanut yli 3 000 euroon.

Tässä tilanteessa kaupungin into Guggenheimin museohankkeen perään kuulostaa oudolta. Pelkästään rakennuskustannusten on arvioitu olevan noin140 miljoonaa euroa. Arvio pyörii siis samalla tasolla vasta valmistuneen Musiikkitalon kanssa. Maallikkona uskallan veikata, että lopulliset kustannukset tulevat olemaan noin kaksinkertaiset. Selitykset tulevat olemaan seuraavanlaisia: "ei kai tällaista vau-arkkitehtuuria sentään saa samalla hinnalla kuin Musiikkitalon kaltaisia kenkälaatikoita" ja "rakennuspaikan haasteelliset olosuhteet ja yleisen hintatason nousu synnyttivät yllättäviä kustannuksia". Lopuksi todetaan, että KUKAAN ei voinut näitä ennakoida, mutta tästä tullaan ottamaan opiksi.

Museoselvityksen optimismi ei tietenkään ole yllätys, sillä selvitys tehtiin ainutlaatuisella tavalla. Helsinki maksoi yli miljoona euroa, jotta Guggenheim-säätiön johdolla selvitettäisiin, kannattaako sen ottaa vastaan Helsingiltä rahat rakentamiseen ja museotoiminnan pyörittämiseen. Normaalisti investoija tekee selvityksen itse tai teettää sen puolueettomalla konsulttitoimistolla. Mutta en ole aiemmin kuullut, että vetovastuu selvitystyöstä annetaan myyjälle. Tässä tapauksessahan selvitystyöstä on vastannut lahjoituksen vastaanottaja. Tällaista käytäntöä on sovellettu edellisen kerran 1990-luvun pankkikriisissä, jossa pankkitukityöryhmä koostui pääosin pankinjohtajista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koska prosessi on näin avokätinen, sitoutuu Helsinki luultavasti kantamaan riskin myös kustannusten ylittymisestä. Eihän säätiökään voi ottaa riskiä kustannuksista, koska Helsinki vastaa rakentamisesta.

Rahaa taiteeseen
ei rakennuksiin


Monen mielestä leikkausten ja museohankkeen rinnastaminen on populismia. Sitä se olisikin, jos museohankkeen voitaisiin väittää olevan tuottava investointi. Tähän mennessä en kuitenkaan ole sellaista laskelmaa nähnyt. Pikemminkin pitäisin populistisena väitettä, että museo tuo valtavasti turisteja ja avaa kansainvälisen ikkunan suomalaisille taiteilijoille. Jos näin käy, yllätyn iloisesti ja häpeän ennakkoluulojani.

Hankkeen voisi rinnastaa myös suomalaisen taiteen tilaan. Suomessa on perinne, että taiderakennukset voivat hienosti mutta taiteilijat huonosti. Esimerkiksi Kansallisoopperan talo on niin hieno, että oopperalla ei ole varaa antaa lapsitanssijoille edes ruokaa pienestä symbolisesta palkkiosta puhumattakaan. Useimmat suomalaiset teatterit kärsivät rahapulasta ja taidemaalarit vielä suuremmasta.

Jos Helsinki vaikkapa säätiöisi Guggenheimin rakennuskustannukset ja lahjoittaisi pelkästään vuosittaisen 1,5 miljoonan käyttökorvauksen kuvataiteilijoille, voisi se jakaa esimerkiksi 10 000 euroa 150 taiteilijalle. Tämä olisi taiteilijoille jättipotti, josta harva osaa edes haaveilla.

Espoo Guggenheim-
kaupungiksi?


Tilanteen tekee erityisen omituiseksi se, että Helsinki ajaa voimalla pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Helsinki janoaa erityisesti varakkaan Espoon päänahkaa. Espoosta kun tulisi Helsingille hyviä veronmaksajia.

Helsinkiläisten yksi argumentti on ollut, että on vaikea vaatia muita pikkukaupunkeja fuusioitumaan suurempiinsa, jos Espoo ei näytä esimerkkiä. Tämä logiikka ontuu kuitenkin, koska Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja selvästi Helsinkiä varakkaampi.

Tässä tilanteessa luulisi, että fuusiohaluinen Helsinki laittaisi oman taloutensa kuntoon ennen kuin se alkaa kosiskella väkipakolla naapureita. Kannattamattomalta näyttävä Guggenheim-hanke tuskin lisää Espoon fuusiohalua, vaikka myönnettäköön, että 200 miljoonan hanke ei sentään millään muotoa ratkaise fuusiokysymystä.

Yksityinen raha
voi muuttaa kaiken


Viitisen vuotta sitten olisin tuskin marissut museohanketta vastaan. Silloin kansantalous näytti olevan ikuisessa kasvussa ja Helsinginkin talous oli kohtuukunnossa. Nyt talousnäkymät ovat kuitenkin kovin epävarmat. Talous voi toki kääntyä pelättyä paremmaksi, mutta riski huonon skenaarion toteutumisesta on suuri. Siksi poliittisen päättäjien kannattaisi olla nöyriä ja viisaita. Guggenheim-prosessi ei ole vaikuttanut kummaltakaan.

Jos Guggenheimiin tulee riittävästi yksityistä rahaa, hanke voi toki muuttua paljon uutisoitua kiinnostavammaksi. Silloin veronmaksajan riskit pienenisivät, ja hankkeen positiiviset puolet korostuisivat.

Erityisesti ihmettelen hankkeen ympärillä olevaa kovaa kiirettä. Hankkeessa on käytetty hieman samankaltaisia argumentteja kuin Kanarian saarilla kohtaamani lomaosakekauppiaat: "Jos et osta nyt, et voi ostaa enää koskaan." En sitten ostanut, mutta valitettavasti Helsinki tulee ostamaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    4. 4

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    5. 5

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    10. 10

      Kotipizza-kauppa toteutumassa: Orkla sai kasaan vaaditut osakkeet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    4. 4

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    8. 8

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    9. 9

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    10. 10

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää