Alkoholinkäyttö on vahvasti sidoksissa tuloihin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Alkoholinkäyttö on vahvasti sidoksissa tuloihin

Mikä on alkoholin käytön ja tulojen välinen suhde? Tutkimustulosten perusteella alkoholinkäyttö on vahvasti sidoksissa tuloihin, ja alkoholinkäytön ja tulojen suhde vaihtelee, esimerkiksi sosioekonomisten asemien välillä.

9.1.2012 13:42 | Päivitetty 10.1.2012 15:10

Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.

Alkoholin käyttöä on tutkittu Suomessa laajalti jo aiemmin, mutta pro gradu -työni on ensimmäinen tutkimus alkoholin käytön ja tulojen välisestä suhteesta.

Tutkielmassa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Juomatapatutkimuksen aineistoa vuodelta 2008.

Juomatapatutkimuksessa on selvitetty vastaajien alkoholin käyttöä ja kulutusta. Tulotiedot taas yhdistettiin aineistoon verotietojen kautta.

Kohtuullisesti alkoholia käyttävillä suurimmat tulot

Tutkimustulosten mukaan absolutistit ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin alkoholin käyttäjät. Lisäksi alkoholin käytön ja tulojen välinen suhde noudattaa käänteistä u-käyrää, kun tarkastellaan päivittäisiä alkoholiannoksia: miesten kohdalla tulot ovat suurimmillaan 2,6 päivittäisen alkoholiannoksen kohdalla ja naisten tulot 1,2 annoksen kohdalla.

Lisäksi humaltumiskertojen määrä on korreloitunut käänteisesti tulojen kanssa miesten kohdalla, mutta samaa korrelaatiota ei löytynyt naisten juomisesta.

Toisaalta naisten kohdalla keskimääräinen vuosittainen alkoholin kulutuksen määrä on huomattavasti korkeampi ylemmissä tuloluokissa, kun taas miesten alkoholin kulutusmäärissä ei löydetty merkittäviä eroja eri tuloluokkien välillä.

Sosiaaliset tekijät vaikuttavat tulojen ja alkoholin kulutuksen suhteeseen

Alemmissa sosiaalis-taloudellisissa asemissa olevien henkilöiden tulot ovat suuremmat, kun juomismäärät ovat pieniä. Myös sosiaalisen juomisen ja tulojen välillä havaittiin positiivinen yhteys.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi vielä nostaa esille sen, että viininjuojilla on keskimäärin viisi prosenttia suuremmat tulot kuin muita alkoholijuomia juovilla ja tämä korrelaatio löytyy sekä alemmista että ylemmistä tuloluokista.

Tutkielman tulokset kertovat siis kohtuullisen alkoholin käytön myönteisistä tuottavuus- ja sosiaalisuusvaikutuksista, joilla on puolestaan vaikutus tuloihin.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kohtuullisesti alkoholia käyttävät henkilöt ovat keskimäärin terveempiä ja näin ollen myös heidän tuottavuutensa on korkeampi. Toisaalta kohtuullinen alkoholin käyttö sosiaalisissa tilanteissa saattaa lisätä verkostoitumista, joka puolestaan auttaa työnsaannissa.

Syy- ja seuraussuhteet ovat usein monimutkaisempia, kuin mihin tämän tutkielman aineistosta saadaan vastaus. Tulokset kuitenkin kaiken kaikkiaan osoittavat, että kohtuullisesti alkoholia juovilla on suurimmat tulot kaikissa tuloluokissa.

Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista, jos samanlainen analyysi voitaisiin toteuttaa pidemmältä ajalta. Näin pystyttäisiin kontrolloimaan esimerkiksi alkoholiveron muutosten vaikutusta juomisen ja tulojen väliseen suhteeseen. Tällaisella tutkimuksella saattaisi olla myös kansanterveydellistä merkitystä.

Henri SyvänenAalto-yliopisto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?