Velanhoito vaatii kasvua

Julkaistu:

Kolumni
Kun kasvu hyytyy, alkaa velka hyytää.


Yhdysvaltalainen professori Paul Krugman herätti hämmennystä Suomessa asti, kun Taloussanomat uutisoi maanantaina hänen näkemyksistään, joiden mukaan monet poliitikot huolehtivat turhaan valtionvelan kasvusta.

Krugman korosti, että valtion ei pidä maksaa velkaansa pois samalla tavalla kuin yksityisten kansalaisten. Valtion on vain huolehdittava, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verokertymä. Nobelisti muistutti, että Yhdysvaltain toisen maailmansodan aikaisesta velasta tuli merkityksetön talouskasvun ja sen myötä kasvaneen veropohjan takia.

Nobelistiprofessori tuskin kaipaa juuri minulta tukea ajatuksilleen. Oikeassahan miekkonen kuitenkin on noissa väitteissään. Samalla on silti syytä muistaa, että Krugman ei The New York Timesin kolumnissaan pohdiskellut nimenomaisesti Suomen talouden tilaa.

Suomen lähivuosien suuri ongelma on juuri tuo Krugmanin alleviivaama ehto: velkataakan pitää kasvaa hitaammin kuin verokertymä. Suomi on maailman toiseksi nopeimmin ikääntyvä kansakunta. Työikäisten suomalaisten määrä vähenee jo nyt, kun taas eläkeläisten määrä kasvaa lähimmät 20 vuotta. Tämän takia valtion tuloverot putoavat, ellei veroja koroteta. Samaan aikaan julkiset menot kasvavat, ellei etuja leikata.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yhtälö olisi yksinkin riittävän hankala. Sitä pahentaa kuitenkin ikävä tosiasia, että työtä on siirtynyt tuottavilta teollisuusaloilta vähemmän tuottaville palvelualoille. Suomessa tehdään siis lähivuosina entistä vähemmän työtä entistä huonommin tuottavilla toimialoilla. Tästä syystä Suomen talousongelmat ovat todennäköisesti kestävämpiä kuin nykyinen maailmantalouden taantuma. Talouskasvumme yllä leijuu aito uhka.

Hidas kasvu
ei kestä velkaa


Talouskasvu hoitaa kohtuullisen suurenkin velkataakan, kuten Krugman kirjoittaa. Ongelmat alkavat kasautua, kun kasvu hyytyy. Näin kävi muun muassa Kreikalle. Maa velkaantui nopeasti, mutta siltä puuttui kasvu, joka olisi hoitanut ongelman.
Suomi ei toki ole lähimainkaan samassa tilanteessa kun Kreikka. Velkamme on selvästi vähäisempi ja kasvuedellytyksemme ovat yhtä selvästi paremmat. Eteläisen Euroopan maat ovat kuitenkin varoittavia esimerkkejä siitä, mihin talouden väärä yhtälö voi pahimmillaan johtaa.

Kun kasvu sakkaa ja velkataakka käy rasitteeksi, iskevät ongelmat ensimmäiseksi kaikista köyhimpiin. Tämän olen kirjoittanut monta kertaa aiemminkin. Ja yhtä usein joku on kiistänyt väitteen sanomalla, että kasvu tuo eniten rahaa rikkaimmille. Niin se tuokin. Mutta tuhat euroa voi olla suurempi asia köyhimmille kuin miljoona rikkaimmille. Kun heikoimmat menettävät taantumassa tuon tonnin, voivat he olla kohtalokkaissa vaikeuksissa. Miljoonan menettävä rikas voi selvitä asiasta pelkällä mielipahalla.

Jos Suomi velkaantuu liikaa ja talouskasvu jää pitkäksi ajaksi kovin pieneksi, voi edessä olla äkkijarrutus. Se iskisi koko kansaan, mutta kipeimmin kaikista köyhimpiin. Tämän ymmärtääkseen kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut muissa maissa. Mistään ei löydy esimerkkiä maasta, jossa taantuma olisi kolhinut kovimmalla kädellä varakkaimpia. Siksi juuri vähävaraisimman kansanosan kannattaisi vaatia päättäjiltä kovimmalla äänellä maltillista velkaantumista ja talouskasvun vauhdittamista.


Ei syytä
paniikkijarrutukseen


Suomen pitkän tähtäimen ongelma ei anna valtiovarainministerille aihetta tehdä paniikkijarrutusta. Hyvässä tapauksessa kehittyvien maiden veto nostaa Suomen jopa kuiville nykyisen taantumauhan alta.

Kasvu on kuitenkin niin epävarmaa, että olisi suorastaan vastuutonta uhkapeliä yrittää hoitaa suhdanneongelmat holtittomalla velkaantumisella. Kova velkaantuminen vähentäisi omaa taloudellista liikkumatilaamme ja jättäisi veronmaksajat entistä vahvemmin markkinavoimien armoille. Se ei voi olla minkään poliittisen puolueen tavoite.

Puoluepolitiikka tulee luonnollisesti peliin, kun keskustellaan esimerkiksi verotuskohteista ja tulonjaosta. Sen keskustelun jätän poliitikkojen tehtäväksi. Keskustelu etenee kuitenkin sitä paremmassa hengessä, mitä paremmin talous kasvaa.
Kasvun vauhdittamisessa puolestaan tarvittaisiin nykyistä oivaltavampia ideoita. On aivan oikein vaatia, että työuria pidennetään. Mutta miten urat pitenevät, jos työnantajat pitävät 50-vuotiasta liian vanhana?

On järkevää toivoa lisää ulkomaisia investointeja. Mutta kun viiden miljoonan asukkaan markkinat eivät kiinnosta edes kotimaisia investoijia. Ja innovaatiot olisivat mukavia, mutta kun niitä ei synny käskemällä. Siksi emme voi luottaa siihen, että kasvu hoitaa velat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    7. 7

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    8. 8

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää