Krugman: Julkinen velka ymmärretään täysin väärin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"He, jotka puhuvat velasta eniten, ymmärtävät siitä vähiten"

Poliitikot ymmärtävät julkisen velan luonteen väärin, taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo. Krugmanin mukaan valtion ei tule päästä velastaan eroon, eikä esimerkiksi USA:n velkataakka ole tällä hetkellä hälyttävällä tasolla. Poliitikkojen tietämys asiasta on vain väärä.

2.1.2012 16:46 | Päivitetty 2.1.2012 17:14

Taloustieteen vuoden 2008 Nobel-voittaja ja Princetonin yliopiston professori Paul Krugman kritisoi New York Timesin kolumnissaan kovin sanoin yleisiä käsityksiä julkisen velan luonteesta.

Uusliberalistisen talouspolitiikan kritiikistään tunnettu Krugman suomii erityisesti konservatiiviseen ajatushautomoon Heritage Foundationiin ja muihin vastaaviin tiedontuottajiin luottavia poliitikoja.

– Kun ihmiset puhuvat Washingtonissa alijäämästä ja velasta, heillä ei ole yleensä mitään käsitystä siitä, mistä puhuvat. Ne, jotka puhuvat eniten, ymmärtävät asiasta vähiten, Krugman sanoo.

Krugmanin mukaan useat poliitikot uskovat suuren julkisen velkataakan nostavan ohjauskorkoja, mutta todellisuus on osoittanut totuuden olevan toisenlainen.

Julkista velkaa ei tarvitse maksaa pois

Velka-ajattelun ongelma ei pääty lyhyen tähtäimen korkoharhaan. Krugman sanoo etenkin amerikkalaisilla poliitikoilla olevan kovin vääristynyt käsitys julkisen velan luonteesta – se ei ole sama asia kuin yksityinen velka.

– Velka voi olla ongelma, mutta tapa, jolla poliitikkomme ja asiantuntijamme ajattelevat velkaa on täysin väärä, ja se liioittelee ongelman mittaluokkaa, Krugman sanoo.

Krugmanin mukaan poliitikot mieltävät julkisen velan usein yksityisen velan kaltaiseksi, jolloin velka olisi maksettava pois. Tässä hän näkee kaksi suurta ongelmaa.

Ensinnäkin Krugman muistuttaa, että toisin kuin esimerkiksi velkaa ottaneen kotitalouden, valtion ei ole tarve maksaa velkaansa pois. Sen on vain varmistettava, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verokertymä. Krugman nostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen toisen maailmansodan aikana ottaman velan, jota se ei koskaan maksanut takaisin. Velasta vain tuli merkityksetön talouskasvun ja sen myötä laajentuneen veropohjan myötä.

Toiseksi rahaa lainannut kotitalous on velkaa ulkopuoliselle taholle, kun taas esimerkiksi Yhdysvaltojen julkinen velka on suureksi osaksi itseltä otettua, Krugman sanoo. Tämä asia jää hänen mukaansa useimmilta täysin huomaamatta.

– On totta, että ulkomaalaisilla on paljon saatavia Yhdysvalloilta, mukaan lukien melkoisesti valtionvelkaa. Mutta jokaista yhtä dollaria ulkomaisia saatavia kohden Yhdysvalloilla on 89 senttiä saatavia kotimaasta, Krugman sanoo.

– Ja koska ulkomaiset sijoittajat laittavat varansa usein turvallisiin matalakorkoisiin amerikkalaisiin velkakirjoihin, Yhdysvallat oikeastaan tienaa ulkomaiden saatavillaan enemmän, kuin mitä se maksaa korkoa ulkomaisille sijoittajille. Jos mielessäsi on käsitys Yhdysvalloista vakavasti Kiinalle velkaantuneena maana, sinulla on väärää tietoa.

Velkapeikko on silti olemassa

Krugman myöntää, ettei Yhdysvaltojen velka ole täysin harmitonta. Velasta selviytyäkseen on vain kannettava tarpeeksi veroja.

– Maat, joilla on vakaa ja vastuullinen hallitus – siis hallitus, joka suostuu nostamaan veroja maltillisesti tilanteen niin vaatiessa – ovat historiallisesti pystyneet selviytymään paljon korkeammista velkatasoista, kuin mitä nykypäivän tavanomainen ajattelu voisi antaa uskoa, Krugman sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Britannian velka on ylittänyt 100 prosenttia maan bruttokansantuotteesta yhteensä 81:nä viimeisestä 170:stä vuodesta.

– Kun [brittiläinen taloustieteilijä John Maynard] Keynes kirjoitti maan tarpeesta kuluttaa tiensä ulos lamasta, Britannia oli kovemmissa veloissa kuin yksikään kehittynyt maa nykypäivänä Japania lukuunottamatta, Krugman kirjoittaa.

Hänen mukaansa Yhdysvalloilla ei kiihkomielisine konservaativisine verojenvastaisine liikkeineen kuitenkaan ole tässä mielessä vastuullista hallitusta. Syy tähän ei kuitenkaan ole Krugmanin mukaan maan velkataakassa, vaan ihmisissä itsessään.

– Kyllä, velalla on merkitystä. Mutta juuri nyt muilla asioilla on enemmän merkitystä. Tarvitsemme enemmän emmekä vähemmän valtion kulutusta selviytyäksemme pois työttömyysloukusta. Ja väärämielisten, huonosti asioista perillä olevien ihmisten pakkomielle velan suhteen on tiellämme, Krugman sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?