Suomen kunnat ovat velkaantuneet reippaasti 2000-luvulla. Kun vielä vuonna 2000 peruskunnilla oli velkaa 3,8 miljardia euroa, viime vuonna sitä oli jo 10,5 miljardia.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helin on tutkinut kuntien velkaantumista tänä vuonna kahdessa tutkimuksessa "Miten tähän on tultu? – Toisenlainen tulkinta kuntataloudessa" ja "Velkaa velan päälle – Kuntien lainakannan kehitys 2000-luvulla".
Helinin tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 11 Manner-Suomen kuntaa, joissa velkamäärä asukasta kohden ylitti 4 000 euroa. Katso tilasto velkaisista kunnista jutun lopusta.
Hangolla hurjimmat luvut
Velkaantunein kaikista oli etelärannikon lomakaupunki Hanko. Siellä velkaa oli 5 646 euroa kaupunkilaista kohden. Muita velkakuntia ovat Reisjärvi, Raahe, Pietarsaari, Haapajärvi, Tarvasjoki, Kotka, Juankoski, Kannonkoski, Karkkila ja Kärsämäki.
Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kuntaosastolta kertoo, että osassa näistä kunnista velka on tullut isoista investoinneista kuten esimerkiksi Kotkassa ja Hangossa. Karkkilassa puolestaan velkataakassa on peruja jo 1990-luvun alun lamavuosista. Raahessa kärsitään teollisuuden rakennemuutoksesta.
– Sitten on näitä kuntia, joissa on alhaiset tulot ja jotka ovat väliinputoajia valtionosuuksissa. Eli ne eivät saa syrjäisyyden perusteella korotettua tukea eivätkä esimerkiksi Lappi-lisää, joka tuli Lapin kunnissa voimaan vuonna 2010, kertoo Salonen.
Salosen mukaan velkakuntien ryhmässä ja toisaalta myös kriisikuntien listalla on ollut paljon Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kuntia. Taloussanomien esittelemän 11 kunnan listalla neljä kuntaa on Pohjois-Pohjanmaalta. (Katso lista jutun lopusta.)
Talouden tasapainotustakaan ei ole näissä kunnissa helppo tehdä.
– Syrjäseudun kunnissa ei ole paljon myytävää omaisuutta. Kyläkoulujen karsiminen on helpoimpia keinoja, mutta sitä kunnat ovat jo tehneet. Veroprosentitkin ovat jo valmiiksi korkeita, Salonen mainitsee.
Muiksi keinoiksi jäävät rakenteelliset muutokset, kuten kuntaliitokset ja yhteistyö muiden kuntien kanssa, lomautukset ja irtisanomiset sekä esimerkiksi laitoshoidon vähentäminen sosiaali- ja terveystoimen puolella.
Kuntien lainakanta antaa vain osittaisen kuvan kuntien veloista. Kunnat ovat hyvin eri tavoin organisoituja, joissain on toimintoja järjestetty liikelaitoksiksi ja toisissa yhtiöiksi. Konsernilainat asukasta kohden täydentävät kuvaa kuntien velkaantuneisuudesta.
Suomen kunnista eniten konsernilainoja asukasta kohden oli viime vuonna Kotkassa. Siellä konsernilainaa asukasta kohden oli 9607 euroa. Kakkosena oli Raahe, jossa luku oli 9010. (Katso taulukosta jutun lopusta 10 kuntaa, jossa on suurimmat konsernilainat asukasta kohden.)
"Jouduimme rahoittamaankäyttötalouttakin lainalla"
Pahasti velkaantuneessa Hangossa on käynnissä säästökuuri.
– Tässä on taustalla vuoden 2008 lopussa alkanut lama, joka johti meillä lisävelkaantumiseen, kun tulot romahtivat. Kaupunki on hyvin riippuvainen omistamastaan satamasta ja sen tulot romahtivat. Samalla myös satamaan liittyvien toimijoiden tulot kärsivät ja jouduimme rahoittamaan Hangon käyttötalouttakin lainalla, kertoo Hangon kaupunginkamreeri Juha Kuittinen.
Kuittisen mukaan Hangolla oli paljon velkaa myös ennen kriisiä. Taustalla olivat takavuosien suuret investoinnit, joista isoin osa meni Hangon satamaan.
– Varmaan voi taaksepäin katsottuna päätellä niinkin, että vähän turhan huolettomasti on päästetty velat kasvamaan. Satama on ollut suurin investointikohde. Viimeisen kolmen vuoden aikana on myös tehty hyvin suuret investoinnit uuteen puhdistuslaitokseen. Sattui ikävästi, kun samaan aikaan tulot notkahtivat, Kuittinen kertoo.
Valtiovarainministeriössä Hanko määriteltiin kriisikunnaksi ja se joutui arviointimenettelyyn. Kaupunki teki toimenpidesuunnitelman talouden tasapainottamiseksi.
– Vuonna 2009 lähdettiin voimakkaampiin säästötoimiin ja ne ovat edelleen jatkuneet. Laman aikana lomautettiin henkilöstöä. Myöhemmin päätettiin, että henkilöstöä vähennetään eläköitymisen kautta. Joka vuosi jätetään 6–7 toimea täyttämättä, kertoo Kuittinen.
Kuittisen mukaan kunta on pyrkinyt myös saamaan tuloja kiinteistömyynneillä. Sataman tuloja pyritään lisäämään eri keinoin. Tänä vuonna Hanko onkin saanut velkaansa hieman vähennettyä.
Hangon hyvä suunta voi kuitenkin muuttua, jos taloustilanne Suomessa ja Euroopassa huononee selvästi. Hangossa kun on suhdanteille herkän sataman lisäksi myös monta vientiyritystä.
Eivätkö kunnatosaa hoitaa talouttaan?
Kuntien velkataakan lisäännyttyä on tehty päätelmiä, etteivät kunnat osaa hoitaa talouttaan. Erikoistutkija Heikki Helinin mukaan toisenlainenkin tulkinta asiasta voidaan tehdä.
Helinin tutkimuksen mukaan kuntien talouden kiristymisen taustalla ovat pitkälti uudet tehtävät, joita kunnille on annettu valtion päätöksien kautta.
– Kuntien velvoitteet ovat kasvaneet nopeammin kuin tulopohja. Uusien tehtävien kustannuksista valtio on maksanut keskimäärin kolmanneksen, ja usein se on maksanut osuutensa myöhässä tai vajaana, kertoo tutkimus.
Helinin mukaan valtiovarainministeriö moittii kuntia kuitenkin jatkuvasti löysästä taloudenhoidosta.
– Malkaa omassa silmässä ei tunnu valtion puolella nähtävän. Valtiovarainministeriö ei ole saanut ministereitä eikä kansanedustajia kuriin uusien tehtävien ideoinnissa. Jatkuvasti on vireillä hyviä asioita, joiden lopullinen kustannus ei ole tiedossa tai joiden kustannusarviot ovat alimitoitettuja. Laskun maksaa lopulta kuitenkin kunta. Ja sitten kauhistellaan kuntien menojen kasvua, hän kirjoittaa.
Lisäksi kuntien tilanteessa näkyy lama, joka heikensi kuntien lukuja. Kolmantena ovat kuntien omat toimenpiteet. Kuntien organisoinnissa on isoja eroja. Eroja on myös palveluiden hinta–laatu-suhteessa.
"Ei uusiatehtäviä kunnille"
Helin arvostelee sitä, että kuntatalousongelmien hoidosta keskusteltaessa jumiudutaan puhumaan vain keinoista, joilla talous saataisiin korjatuksi. Tällaisia keinoja ovat muun muassa kuntaliitokset, tuottavuuden parantaminen, kilpailuttaminen, ulkoistaminen, rahoitusratkaisut ja säästöt. Todellisista, talousahdinkoon johtavista syistä ei sen sijaan keskustella tarpeeksi.
Hanko on Manner-Suomen velkaisin kunta Manner-Suomen velkaisimmat kunnat
KuntaLainaa, euroa/asukas (2010)Lainaa, Meur (2010)Suhteellinen velk.%*AsukkaitaVero%Hanko5 64653,487,99 46220,75Reisjärvi5 50216,481,12 97321Raahe4 674105,592,322 56220Pietarsaari4 6329159,119 65620,25Haapajärvi4 42533,884,87 63921Tarvasjoki4 3878,592,51 94520Kotka4 282234,878,154 82419,5Juankoski4 21721,875,25 17020Kannonkoski4 1336,555,31 57719,5Karkkila4 04037,287,49 20920,25Kärsämäki4 02611,6822 87220,75* % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Lähde: Heikki Helin, Helsingin kaupungin tietokeskus: Velkaa velan päälle. Kuntien lainakannan kehitys 2000-luvulla. Tutkimuskatsauksia 4/2011.
– Kuntatalous on toimeksiantotaloutta. Yksinkertaisin tapa kuntien talouden vakauttamiseksi olisi pidättäytyä uusista toimeksiannoista. Eduskunnan ei tulisi päättää alkavalla kaudella uusista kuntien tehtävistä. Tämä periaate tulisi kirjata hallitusohjelmaan, Helin arvioi.
Kuntien konsernilainojen top 10 Kuntien suurimmat konsernilainat asukasta kohden
KuntaKonsernilainat (euroa)/asukas 2010Kotka9607Kittilä9495Raahe9010Hartola8972Vantaa8464Hamina8431Kemijärvi7894Nivala7867Pelkosenniemi7188Inari7055 Lähde: Heikki Helin: Velkaa velan päälle. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 2011:4
