EU-huippukokoukselta odotetaan uusia budjettisääntöjä ja tukirahastoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tätä EU-huippukokoukselta odotetaan

Eurooppa on ennen huomenna torstaina alkavaa EU-huippukokousta sekavassa tilassa. Kokoukselta odotetaan päätöksiä muun muassa budjettisääntöjen kiristämisestä ja Euroopan rahoitusvakausmekanismin (ERVV) vahvistamisesta, mutta harva tietää mitä kokouksessa tarkalleen päätetään.

7.12.2011 19:23 | Päivitetty 7.12.2011 19:34

Tilanne ennen torstain ja perjantain Euroopan unionin (EU) huippukokousta on sekava. Julkisuudessa liikkuu huhuja erilaisista uusista kriisitoimista, joista huippukokouksessa päätetään.

Kokouksen pääteemoina ovat budjettisääntöjen kiristäminen ja Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistaminen. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ovat esittäneet, että EU:n budjettikuri olisi nykyistä tiukempaa, budjettia valvottaisiin enemmän ylikansallisella tasolla ja budjettisääntöjä rikkoville langetettaisiin automaattisia rangaistuksia. He haluavat, että sääntöjä muutettaisiin EU:n perussopimuksen tasolla. Tällöin EU-tuomioistuin voisi langettaa rangaistuksen rikkureille.

EU-komissio esitti omassa vastaehdotuksessaan, että mahdolliset EU:n perussopimuksen muutokset tehtäisiin kahdessa vaiheessa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn mukaan euromaiden pitäisi kirjata EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen vaatima kolmen prosentin budjettialijäämä- ja 60 prosentin valtionvelkaraja maiden perustuslakiin. Tämä vaatisi perussopimuksen 12. artiklan muuttamista.

Toinen, hieman hitaampi tapa olisi muuttaa sopimuksen 48. artiklaa siten, että Euroopan komissio saisi luvan tarkistaa euromaiden budjetit ennen kuin ne esitellään kansallisille parlamenteille.

Merkel on sanonut, että sopimusmuutosten taakse olisi hyvä saada kaikki 27 EU-jäsenvaltiota, mutta Sarkozylla ei olisi mitään sitä vastaan, että muutokset tehtäisiin 17 euromaan valtioiden välisellä sopimuksella.

Toinen kokouksen keskeinen teema liittyy Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vahvistamiseen. Lokakuun lopun EU-huippukokouksen jälkeen ERVV:tä esitettiin vahvistettavaksi siten, että rahastoa käytettäisiin takaamaan 20–30 prosenttia ylivelkaantuneiden maiden velkakirjoja ostavien sijoittajien mahdollisista tappioista. ERVV:n rahoituspohjan vahvistamiseksi esitettiin myös ulkomaisten rahoittajien tukea rahastolle.

Uusimpana ehdotuksena on esitetty ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) yhtäaikaista toimintaa. EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuussa 2013, mutta nyt sen toiminnan aloitus pyritään aikaistamaan heinäkuuhun 2012. Tällöin 440 miljardin euron rahoituskyvyllä varustettu ERVV ja 500 miljardin euron EVM toimisivat yhtäaikaisesti rinnakkaisina tukirahastoina.

Nimettömien virkamieslähteiden mukaan Saksa vastustaa yrityksiä muuttaa aiempaa päätöstä siitä, että pysyvä vakausmekanismi korvaisi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen.

ERVV:n vahvistamiseen liittyvät kysymykset kulminoituvat ennen kaikkea siihen, mistä saada lisää rahaa Euroopan velkakriisin hoitoon. Kriisimaiden ympärille pitäisi rakentaa varma palomuuri, mutta rahat uhkaavat loppua kesken.

Katseet kääntyvätkin yhä enemmän Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään sekä Euroopan keskuspankkiin (EKP). IMF on osoittanut halukkuutta osallistua vahvemmin kriisiin kahdenvälisen lainauksen kautta. Esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Kiina ovat osoittaneet tukensa kahdenväliselle lainaukselle.

Lisäksi julkisuudessa on pohdittu mahdollisuutta, että EKP kiertäisi omia sääntöjään ja lainaisi rahaa kriisimaille IMF:n kautta. Näin EKP voisi toimia euroalueen hätälainoittajana (lender of last resort) ja asettaa rajattomat resurssinsa kriisinhoitoon.

Todennäköisten päätösten joukosta puuttuvat aiemmin julkisessa keskustelussa esiintyneet euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat, eurobondit. Komissio esitteli eurobondit marraskuussa, mutta erityisesti Saksa on vastustanut yhteisvastuun kasvattamista eurobondien muodossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?