Jätteistä ruokaa – gourmet-ravintoloiden tulevaisuus?

Julkaistu: , Päivitetty:

Ruokakaupat joutuvat heittämään täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin. Ruoan hukkaaminen johtaa mittaviin ympäristövaikutuksiin. Voisiko hävikkiruoasta valmistaa ravintola-aterioita? Viranomaiset eivät tyrmää ideaa, ja ammattikokki on innoissaan.


Herkkien pilaantumismerkintöjen vuoksi ruoan hävikin määrä on Suomessa järkyttävällä tasolla. Tähän saumaan iskee ajatushautomo Demos Helsingin ja Sitran tänä viikonloppuna Helsingissä järjestämä Peloton Innovation Camp, jossa pohditaan energiakriisin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen.

Tapahtuman järjestäjät kertovat haluavansa nähdä ongelmissa mahdollisuuden liiketoimintaan. Hävikkiä pöytään -idealla halutaan haastaa perinteiset ruokatottumukset ja pohtia, josko hävikkiruoasta voisi brändätä suosittuja ravintolaherkkuja.

– Hieno idea ja merkittävä vaikutus. Ruoka muodostaa ympäristövaikutuksista kolmanneksen ja kaikista hiilidioksidipäästöistä viidennes tulee suoraan ruoasta, ideaa pohtineen työpajan asiantuntijaraati kommentoi.

– Ruokahävikin laajuus ja vaikutukset tunnetaan huonosti. Kumppaniksi kehittelyyn voisi ottaa esimerkiksi laivayhtiön tai päivittäistavaraketjun, esimerkiksi ruoka-alan ammattilaisista ja mainosväestä koostuva raati arvioi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Britanniassa samantyyppinen hanke on jo käynnissä. Food Cycle -projektissa hävikkiruoasta valmistetaan kansalaistoimintana aterioita yhteisöjen vähempivaraisille. Muun muassa Britannian kolmanneksi suurin supermarketketju Sainsbury's tukee toimintaa.

Suomalaisraati näkee tärkeänä luoda taloudellista etua myös kauppiaalle. Raadin mukaan ihmisten suhtautumista hävikkiin ylipäänsä tulisi muuttaa niin, että alennuslaputettujen tuotteiden ostaminen ei olisi mikään häpeä, vaan arvoteko.

Terveyspomo: Ei pidä tuomita
suoralta kädeltä


Asiaa viranomaisilta kysyttäessä suhtautuminen on jossain määrin nuivaa. Viranomaistahon mukaan ihmisten yleinen suhtautuminen "vanhentuneeseen" ruokaan on usein huono.

– Ei tätä ole yleensä pidetty hyvänä. Parasta ennen -päivän ohittanutta ruokaa on jaettu ruoanjakelupisteissä ja kehitysapuna Suomen lähialueille. Ihmiset suhtautuvat siihen kielteisesti, Helsingin kaupungin ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä sanoo.

Pöngän mukaan ainoat varsinaiset säädökset liittyvät siihen, että ruoka ei saa aiheuttaa terveyshaittoja tai taloudellisia vahinkoja asiakkaalle.

– Terveysvaikutuksista tulee mieleen ainoastaan ruokamyrkytyksen lisääntynyt riski. Herkästi pilaantuvia tuotteita ovat esimerkiksi liha, maitotuotteet, kala ja leikatut hedelmät, Pönkä sanoo.

Hän näkee ideassa kuitenkin hyviäkin puolia. Hävikkiruoan hyväksikäytöllä esimerkiksi vähävaraiset ihmiset voisivat saada ravintolaruokaa halvalla. Luontokin säästyisi.

– En menisi suoralta kädeltä tuomitsemaankaan tätä, etenkin jos asiaan ei sekoiteta herkästi pilaantuvia elintarvikkeita, Pönkä sanoo.

Eviran juristi: Myyjä vastaa terveydestä,
ei muita ongelmia


Asia herättää varmasti myös lainopillisia huolia. Onko ravintola-aterian valmistaminen hävikkiruoasta laillista, ja kuka on vastuussa mahdollisista ongelmista?

– Se, joka myy tätä jollain tavalla vanhentunutta ruokaa, vastaa samalla, että se on yhä elintarvikkeeksi kelpaavaa. Pakkaamattomiin elintarvikkeisiin ei ole merkattu viimeistä käyttöajankohtaa, joten arvio kelvollisuudesta on suoritettava itse. Ruoan laatua on seurattava tarkasti, Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran juristi Jorma Pitkänen sanoo.

Yleisellä tasolla ideassa ei kuitenkaan ole mitään, mikä kuulostaisi lakiasiantuntijan korvaan ohittamattomalta ongelmalta.

– Lainsäädännöllisesti suoranaista estettä ei ole, kunhan ruoka valmistetaan hyvälaatuisista elintarvikkeista, Pitkänen sanoo.

Vanhenevien elintarvikkeiden kannalta pahimmaksi ongelmaksi Pitkänen nimeää dualistisen merkitsemiskäytännön, jossa käytetään sekä parasta ennen- kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä.

– Pahin karikko on viimeinen käyttöpäivä -merkinnän sumeilematon käyttö sellaisissa tuotteissa, jossa sitä ei oikeasti tarvittaisi. Se on merkittävä ainoastaan mikrobiologisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, joita on vähän, Pitkänen sanoo.

Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa luovuttaa eteenpäin eikä käyttää elintarvikealalla.

– Monissa tuotteissa pitäisi olla joustavampi parasta ennen -päiväys. Tilanne helpottuisi huomattavasti, jos asia hoidettaisiin teollisuudessa näin. Silloin ihmisetkin ymmärtäisivät, että tuotteen käyttäminen parasta ennen -päivän jälkeen ei muodosta mitään terveysriskiä. Edes viimeinen käyttöpäivä ei merkitse, että tuotteet olisivat jo silloin käyttökelvottomia.

Ammattikokki Maulavirta: Loistava
ja pohtimisen arvoinen ajatus


Keittiömestari ja Helsingin Kluuvin uuden kauppahallin hallimestari Markus Maulavirta näkee hävikkiruoan muuttamisessa ravintolaherkuiksi lähes pelkästään positiivisia asioita.

– Loistava ajatus! Tällainen kannatettava ajatus kutkuttaisi kovasti, sillä hyvinvointiyhteiskunnan pullistelu on näissä asioissa ihan järkyttävää, Maulavirta sanoo.

Maulavirta kuitenkin myöntää, että sääntöjen ja määräysten Suomessa byrokratia voisi nostaa tien pystyyn.

– Kyllä se varmaan vaatii järkyttävän poliittisen keskustelun. Ensimmäisenä on viimeisen käyttöpäivän rajoitus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tuote olisi pilaantunut. Meillä on nämä raja-arvot niin järkyttävän suuret, Maulavirta komppaa Eviran juristia.

Maulavirta kertoo itse kotioloissa syövänsä aina perheen vanhat ruoat.

– Meillä on perheessäkin ongelma, että katsotaan niitä päiväyksiä. Minä aukaisen ruoan ja haistan ja maistan onko se syömäkelpoista. Päivämäärä ei kerro pilaantumisesta yhtään mitään, Maulavirta sanoo.

Maulavirran mukaan ravintolakäyttöön päätyvän hävikkiruoan tulisi tietysti olla kuranttia ja laadukasta tavaraa. Kyse on siitä, että kuka määrittelee ruoan laadukkuuden.

Hävikkiruokaa hyödyntävän ravintolan tuomiseksi markkinoille pilottihanke olisi Maulavirran mukaan paikallaan. Siinä nähtäisiin, miten idea toimii käytännön tasolla. Myös logistiikassa on karikkoja väisteltävänä.

– Pieniä hävikkieriä on vaikeaa hakea kaupoista. Jonkinlainen toimitusketju tarvittaisiin, ja sen pitäisi täyttää hygieniamääräykset, Maulavirta sanoo.

Hanketta tuomitsemaan hän ei kuitenkaan missään nimessä lähde, päin vastoin. Maulavirta näkee ideassa bisnespotentiaalia.

– Tämä on ihan pohtimisen arvoinen asia, ehdottomasti. Minä voisin olla ensimmäinen asiakas tällaisessa ravintolassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    3. 3

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    6. 6

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    7. 7

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Airbus hankkii enemmistön Bombardierin kapearunkoisten koneiden ohjelmasta

    10. 10

      Silja Line kyllästyi hyttibileisiin – alkoholin myyntiin rajoituksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää