Rehn: Rahaliittoa täytyy vahvistaa – tai se hajoaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn pitää euroalueen tilannetta "hyvin vakavana". Hän korostaa ripeän ja rohkean päätöksenteon tärkeyttä velkakriisin ravisteleman eurojärjestelmän pelastamiseksi.


Kriisin vakavuutta kuvastaa euroalueen vahvoihin ydinmaihin kuuluvan Saksan eilisen velkahuutokaupan jääminen selvästi tavoitteista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn ei suoranaisesti kommentoinut Saksan lainahuutokauppaa vaan totesi, ettei komissiolla ole tapana tapana esittää päivittäisiä kommentteja markkinareaktioihin, sillä se olisi aika loputon suo.

– Viimeisen parin päivän kehityspiirteet kertovat kuitenkin siitä, että tilanne on erittäin vakava. Saastumisvaikutus, joka lähti liikkeelle Kreikasta ja eteni sen jälkeen muihin euroalueen perifeerisiin maihin, on tarttunut myös euroalueen ytimen liepeille ja aivan viime aikoina jopa koskettanut euroalueen kovaa ydintä, taloustoimittajia tavannut Rehn sanoi Helsingissä.

– Tämä korostaa vain sitä, miten tärkeää nyt on tehdä rohkeita ja päämäärätietoisia päätöksiä viivyttelemättä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Rehn viittaa tällä sekä ensi tiistain euroryhmän kokoukseen, että 9. joulukuuta pidettävään EU:n huippukokoukseen. Päätöksiä tarvitaan ennen kaikkea koko rahoitusmarkkinoiden vakautta vahvistavien palomuurien luomisesta.

– Kyse on yhä enemmän euroalueen järjestelmäkriisistä, ei pelkästään yksittäisiä jäsenvaltioita koskettavasta kriisistä, hän sanoi.

Rehnin mukaan "edessä on joko rahaliiton hidas hajoaminen tai merkittävä vahvistaminen".

Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan Rehnin mukaan sekä yksittäisten jäsenvaltioiden kuten Italian ja Espanjan toimia että koko euroalueen yhteisiä toimia, jotta kyetään luomaan vastavoima euroalueen ydinalueelle iskevälle markkinamyllerrykselle.

Elpyminen on
pysähtynyt


Rehnin mukaan talouden elpyminen on pysähtynyt Euroopassa. Talouskasvu jatkui vuoden 2009 jälkipuoliskolta aina kuluvan vuoden syksyyn asti. Kuluvan vuoden kokonaistaso on vielä suhteellisen hyvä eli noin 1,5-2,0 prosentin luokkaa sekä EU:ssa että euroalueella. Loppuvuodesta kasvu on käytännössä kuitenkin pysähtynyt ja tällä hetkellä ollaan pitkälti nollakasvun tasolla, Rehn sanoo.

– Elpyminen on pysähtynyt ja valtioiden velka-ahdinko vähentää luottamusta ja kasvun mahdollisuuksia.

Hänen mukaansa talouskasvu jatkui yllättävän pitkään euromaiden velkakriisistä huolimatta. Rehn sanookin, että euroalueen reaalitalouden perusta on monessa mielessä vahva.

Jatkokehitys riippuu hyvin paljon siitä, miten talouspolitiikan päätöksenteossa onnistutaan. Se ratkaisee, kyetäänkö ensi vuoden kuluessa palaamaan kasvu-uralle. Jos tarvittavia päätöksiä ei kyetä tekemään, tilanne voi vielä pahentua.

– Puolittaisten ratkaisujen ja hitaan kiiruhtamisen tie on ohitse, edessä on joko euroalueen hidas hajoaminen tai talousliiton merkittävä vahvistaminen niin, että tällaiset kriisit kyetään jatkossa ehkäisemään ennakolta, Rehn sanoi.

Vakauden palauttaminen edellyttää hänen mukaansa kolme asiaa: julkisen talouden määrätietoista tasapainottamista, vakautta vahvistavien palomuurien lujittamista ja sitä kautta luotonannon varmistamista yrityksille ja kuluttajille sekä rakenteellisten edellytysten luomista vahvemmalle talouskasvulle.

Päätöksenteossa eroon
yksimielisyyden vaatimuksesta

Rehn arvostelee EU:n päätöksenteon hitautta ja toteaa viivyttelyn johtaneen tilanteen pahenemiseen.

– Haluan muistuttaa siitä, että komissio esitti tämän vuoden tammikuussa Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n tosiasiallisen rahoituskapasiteetin vahvistamista ja sen toiminnan muuttamista joustavammiksi. Puheenjohtaja Barroso ja koko komissio sai silloin täystyrmäyksen tietyiltä jäsenvaltioilta, Rehn sanoo.

Sen jälkeen tilanne on kesän ja syksyn mittaan pahentunut. Lopulta lokakuun huippukokouksessa tehdyt päätökset ovat Rehnin mukaan aivan komission esityksen suuntaisia.

– Uskallan väittää, että jos päätös olisi tehty alkuvuodesta, emme olisi tällä hetkellä niin syvässä suossa kuin nyt olemme, hän napauttaa.

Rehn näkee päätöksenteon hitauden johtuvan yksimielisyysvaateesta ja vaatii asiaan muutosta.

– Tämä ei pitkän päälle voi toimia ja siksi on välttämätöntä siirtyä kriisinhallintamekanismeissa yksimielisyyden periaatteista jonkinlaiseen suhteellisen määräenemmistön käyttöön, jotta kriisitilanteissa voidaan jatkossa toimia nopeammin.

Hänen mukaansa keskustelu asiasta on käytävä ennen kuin sopimus Euroopan pysyvästä vakausmekanismista viedään loppuun.

– Yksimielisyyteen perustuva päätöksenteko oli Kansainliiton periaate ja jokainen tietää miten Kansainliitolle kävi. Meidän pitää oppia historiasta, Rehn toteaa.

ERVV:n vivuttaminen
loppusuoralla


Rehn odottaa päätöksiä Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n lainanantokapasiteetin vahvistamisesta hyvin pian, mahdollisesti jo ensi viikolla.

– ERVV:n vivuttamisen valmistelu on tällä hetkellä loppusuoralla. Se tulee olemaan varmasti yksi pääteemoista euroryhmän kokouksessa ensi tiistaina. Päätöksiä pitäisi kyetä tekemään hyvin pian.

Väliaikaisen vakausvälineen pikaisen vahvistamisen lisäksi Rehn toivoo myös pysyvän vakausmekanismin EVM:n nopeampaa käyttöönottoa.

– Tavoitteena on, että kaikki jäsenmaat voisivat hyväksyä sen, että pysyvä vakausmekanismi voisi aloittaa työnsä jo kesällä 2012 eikä vasta kesällä 2013. Näillä keinoilla saataisiin luotua hyvin laaja ja vahva palomuuri, joka olisi tehokas ja uskottava vastavoima markkinamyllerrykselle.

Rehn kommentoi Helsingissä myös Euroopan keskuspankin toimia velkakriisin taltuttamisessa. Hänen mukaansa EKP on näytellyt erittäin keskeistä roolia kriisinhallinnassa huolehtien hintavakaudesta hyvin tinkimättömällä päättäväisyydellä.

– Samaan aikaan EKP on edistänyt myös muiden tavoitteiden kuten rahoitusvakauden toteutumista hyvinkin poikkeuksellisilla toimenpiteillä, jotka ovat olleet välttämättömiä ja hyvin keskeisiä tämän kriisin hallinnassa, Rehn sanoi.

Eurobondit vaativat
rahaliiton vahvistamista


Rehn korostaa, että euroalueen yhteislainojen eli niin sanottujen eurobondien mahdollinen käyttöönotto edellyttää rahaliiton vahvistamista.

– Euroopan talous- ja rahaliiton olennainen vahvistaminen, sen sääntöjen ja toiminnan parantaminen, on aivan välttämätön ehto sille, että eurooppalaisista yhteislainoista voidaan ylipäätään käydä vakavaa keskustelua.

Hänen mukaansa erityisesti budjettivalvontaa täytyy vahvistaa ja epätasapainotiloja korjaa ennakolta.

– Ilman vaadittuja muutoksia eurobondeista tulisi roskalainoja ja sitä kukaan ei halua.

Euroopan komissio julkisti eilen ehdotuksensa euroalueen talouskoordinaation ja vakauden vahvistamiseksi. Osana aloitetta, komissio esitteli kolme vaihtoehtoista mallia euroalueen yhteisiksi joukkolainoiksi. Pisimmälle viedyssä mallissa kansalliset valtionlainat korvattaisiin täysin yhteisesti taatuilla eurobondeilla. Toisessa vaihtoehdossa kansalliset joukkovelkakirjat
korvattaisiin osittain eurooppalaisilla yhteislainoilla, mutta tietyn rajan ylittävä lainatarve jäsenmaiden olisi hoidettava omilla joukkolainoillaan.

Kolmas vaihtoehto muistuttaa euroalueen yhteisen vakausvälineen ERVV:n käytössä olevaa järjestelyä. Siinäkin kansalliset velkakirjat korvataan osittain eurobondeilla, mutta jäsenmaat takaavat vain sovitun osuuden.

– Näen tämän asteittain etenevänä tiekarttana talousliiton perusteiden vahvistamiseksi ja sitä kautta budjettikurin ja kokonaistalouden tasapainon vankistamiseksi, Rehn sanoo.

Hän toivoo jäsenmaihin nyt avointa ja analyyttistä keskustelua sekä Suomessa, että muissa jäsenmaissa.

– Olen hyvin tietoinen siitä, että varsinkaan AAA-maissa yhteislainoja kohtaan ei ole koettu mitään suurta myönteistä innostusta.Toivon, että esitystä ei kuitenkaan ammuta lonkalta alas vaan sitä arvioidaan osana laajempaa kokonaisuutta.

Muun muassa jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta on pyydetty palautetta komission esityksestä 8. tammikuuta mennessä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Henkilöstön vuokraus kasvaa ennätysvauhtia

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Trumpin neuvonantajat suosivat Tayloria tai Powellia keskuspankin pääjohtajaksi

    9. 9

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää