Näin kilometrikorvauksia voisi leikata

Julkaistu: , Päivitetty:

Nykyiset kilometrikorvaukset ovat liikenneministeriön mielestä liian avokätisiä, ja ne houkuttavat turhaan autoiluun. Taloussanomat lasketutti, millä tavoilla korvausmääriä voisi leikata. Katso tästä, kuinka paljon sinun kilometrirahasi muuttuisivat.


Suomalaiset yritykset maksavat vuodessa työntekijöilleen runsaan miljardin euron verran verottomia kilometrikorvauksia, ja verottaja etsii nyt keinoa päästä osille näistä rahoista.

Verottoman korvauksen määrä, 0,46 euroa kilometriltä, ei aina vastaa autoilijan todellisia työajokuluja. Parhaimmillaan jo 5000–6000 kilometrin työajomäärällä on saanut maksettua oman autonsa kaikki vuotuiset käyttökulut, lomareissuineen kaikkineen.

Lisäksi muissa korvausmuodoissa valtio tulkitsee jo autoilukuluja eri tavalla. Esimerkiksi Kelan mielestä hoitoon menevälle potilaalle käypä autonkäyttökorvaus on vain 0,20 euroa kilometriltä. 

Arvostelijoiden mielestä nykyjärjestelmää käytetään myös veronkiertoon, kun osa palkasta maksetaan keksittyjen ajokilometrien mukaan verottomina korvauksina. Ympäristönäkökulmasta ylenpalttiset korvaukset houkuttavat myös turhaan autoiluun.

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) havahtui korvausjärjestelmän pulmiin parisen viikkoa sitten, ja ehdotti korvauksien porrastamista alueellisesti. Siellä missä työntekijä voisi käyttää julkisia liikennevälineitä, kilometrikorvausta saisi vähemmän kuin haja-asutusalueilla.

Tällainen alueellinen porrastus on jo ehditty tyrmätä: verotusasiantuntijoiden mielestä sen valvonta olisi monimutkaista, ja korvausalueiden tarkka maantieteellinen määrittelykin olisi mahdotonta.

Sen sijaan korvausten porrastaminen ajokilometrien mukaan olisi helpompi toteuttaa. Muitakin laskentamalleja on pohdittu esimerkiksi valtiovarainministeriön eri verotyöryhmissä, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Mitä enemmän ajat,
sitä pienempi senttikorvaus


Suomen Rahatieto laski Taloussanomille, miten ajomäärän ja kilometrikorvausten porrastaminen voitaisiin yksinkertaisimmin järjestää.

Verohallinnon tilastojen mukaan tyypillinen kilometrikorvausten saaja ajaa vuodessa alle 3000 kilometrin verran työreissuja. Täyden 0,46 euron kilometrikorvauksen kattoraja voitaisiin siten hyvin asettaa vaikkapa 3000–5000 ajokilometriin, ilman että keskivertoautoilijan korvaustulot romahtaisivat.

Tämän ylittävältä ajomäärältä korvaus voisi olla vaikka 0,23 euroa kilometriltä. Se vastaisi paremmin autoilun todellisia kuluja, eikä kilometrikorvauksista tulisi loputtomiin kasvavaa rahastusautomaattia. (katso taulukko jutun lopusta)

Suomen Rahatiedon laskentamallin mukaan paljon työmatkoja tekevä autoilija voisi myös laskutuksen helpottamiseksi valita itse pienemmän korvaussenttimäärän, jos tietää ajoa tulevan vaikkapa 7000–10000 kilometriä vuodessa.

Verohallinto voisi vuosittain määritellä korvausten kilometrirajat, tarpeen mukaan.

Yrittäjät: Nykyjärjestelmä
on edelleen parempi


Suomen Rahatiedon korvausmalli ei silti kelpaisi kaikille etujärjestöille. Palkansaajajärjestöt ovat varoittaneet, että kaikenlainen kilometrikorvausten pienentäminen on nykyisessä työmarkkinailmapiirissä hyvin vaikeaa.

– Tuossa mallissa porrastus on hyvin jyrkkä. Nykyinen korvaustaso on yhä varsin kohtuullinen, jos vertaa esimerkiksi taksinkäytön kuluihin. On oikeudenmukaista, että työnantaja korvaa pakollisesta työajosta koituneet kulut näin, sanoo SAK:n veroasiantuntija Helena Pentti.

Monien alojen pienyrittäjät käyttävät kilometrikorvauksia  runsaasti. Suomen Yrittäjät pitääkin nykyjärjestelmää puutteista huolimatta parempana kuin minkäänlaisia porrastusmalleja.

– Työstä aiheutuvissa ajoissa on tärkeää, että kaikki kulut pystytään vähentämään kokonaan. Yrityksissä ei koeta, että korvauksissa olisi ylikompensaatiota, sanoo Yrittäjien veroasioista vastaava johtaja Anna Lundén

Järjestö arvelee, että kilometrikorvausten leikkaaminen pakottaisi yrityksiä hankkimaan työajoja varten nykyistä enemmän työsuhdeautoja. Se lisäisi firmojen kokonaiskuluja nykyisestä, eikä olisi ekologisestikaan perusteltavaa.

EK: Hyvä ajatus, mutta
perintä voisi olla sekavaa


Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Rahatiedon mallissa on hyviäkin puolia, mutta sen toimivuudesta ei ole takeita.

– Teoriassa se voisi saada ihmisen harkitsemaan, kannattaako seuraava matka tehdä julkisilla, mikäli korvauskaton raja on jo lähellä. Mutta kävisikö näin tosielämässä, onkin toinen juttu, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

Erihintaisten kilometrikorvausten periminen voisi myös sekoittaa yritysten palkanmaksua. Pasasen mukaan nykyisen korvausjärjestelmän järkevyydestä kannattaa silti keskustella.

– Pitääkö auton hankkimista tukea kilometrikorvauksilla, mikä on oikeudenmukainen taso, pitäisikö maksaa vain todelliset työajosta aiheutuvat polttoainekulut: näitä kaikkea on hyvä pohtia. En silti usko, että ihmiset autoilevat työajoja vain korvauksia kerätäkseen, vaan enemmänkin siitä syystä että joukkoliikenne ei toimi kaikkialla tarkoituksenmukaisesti.

Porrastusmalli: täysi korvausraja 5000 kilometriin
Työntekijä voisi valita korvausmäärän ajokilometrien mukaan

Työmatkojen km-rajatVerottoman km-korvauksen määräKm-korvaus ylimenevältä osalta
3000-5000 km/v0,46 € / km0,23 € / km
7000-10000 km/v0,36 € / km0,23 € / km
Lähde: Suomen Rahatieto


Näin kilometrikorvauksilla tienaa auton kulut
Skoda Octavia 1.4 TSI Classic, hinta 21280 €. Maksettu autolainalla, korko 5 %. Autolla ajetaan vuodessa yhteensä 20000 km. Autoilukuluja 3 vuodessa yhteensä 8983 euroa.

Työajoa vuodessaKilometrikorvauksia 3 vuodessa yhteensä
3000 km4140 €
5000 km6900 €
6510 km8983 €
10000 km13800 €
Autoilija pääsee tässä esimerkissä omilleen kolmen vuoden jälkeen, mikäli korvattavaa työajoa on kertynyt 6510 km vuodessa.
Lähde: Suomen Rahatieto


.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    2. 2

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    3. 3

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    4. 4

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    5. 5

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    6. 6

      Postin työehtokiistassa aika loppumassa kesken – työtaistelu uhkaa

    7. 7

      Kunnat syyttävät ”paskalain” kapinahengestä myös aggressiivisia yrityksiä: ”Saivat uskomaan, että se olisi kalliimpaa kuin onkaan”

    8. 8

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    9. 9

      Grano-konserni vähentää noin sata työntekijää

    10. 10

      140 työntekijää marssi ulos näkki­leipä­tehtaalla Kotkassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    2. 2

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    3. 3

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    4. 4

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    5. 5

      Kunnat syyttävät ”paskalain” kapinahengestä myös aggressiivisia yrityksiä: ”Saivat uskomaan, että se olisi kalliimpaa kuin onkaan”

    6. 6

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    7. 7

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    8. 8

      140 työntekijää marssi ulos näkki­leipä­tehtaalla Kotkassa

    9. 9

      Postin työehtokiistassa aika loppumassa kesken – työtaistelu uhkaa

    10. 10

      Wärtsilän tytär­yhtiön tiloihin tehtiin ratsia – media: FSB:n ”naamio­show” sulki koko rakennuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    4. 4

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    5. 5

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    6. 6

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    7. 7

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    8. 8

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    9. 9

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    10. 10

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    11. Näytä lisää