Professori Alf Rehn: Björn Wahlroos, mene käytöskouluun - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Åbo Akademin professori: Wahlroos käytöskouluun

Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin tylyt kommentit pankin toimitusjohtajan asuntokohuun ihmetyttävät johtamisen asiantuntijoita. Åbo Akademin professori Alf Rehn sanoo, ettei tilannetta ainakaan auttanut, kun Wahlroos kävi Ruotsissa käytännössä sanomassa "pää kiinni köyhät".

15.11.2011 6:01 | Päivitetty 15.11.2011 10:41

Ruotsissa on käyty jo muutaman viikon ajan julkista keskustelua Nordean tanskalaiselle toimitusjohtajalleen Christian Clausenille ostamasta 250 neliön työsuhdeasunnosta, jonka hintalappu oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Clausen on itse esiintynyt katuvasti lehtihaastattelussa ja lähettänyt sovinnollisen sähköpostin alaisilleen. Sen sijaan pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on hämmentänyt ruotsalaisia kärjekkäillä kommenteillaan, joihin moni suomalainen on jo tottunut.

– Eihän se auttanut, että Nalle menee Ruotsiin suurine suineen sanomaan, että pää kiinni köyhät, Clausenille voisi antaa enemmänkin rahaa. Kommunikaationäkökulmasta ei kaikkein tyylikkäin tapa hoitaa kohua, sanoo Åbo Akademin professori Alf Rehn.

Organisaatioiden ja johtamisen professori Rehnin mielestä Wahlroosin ”käytöstavat vaatisivat pientä hienosäätöä”.

– Jos toimittaja kysyy vaikean kysymyksen, se ei tarkoita, että sinun tulisi kettuilla toimittajalle. Se on peruskäytöstapoja. Normaalisti toivoisi huippujohtajilta pientä taitoa kohdella myös mediaa, Rehn sanoo.

Wahlroos puolusti ruotsalaismediassa Clausenin arvoasuntoa muun muassa sanomalla, että ”ihmisten täytyy asua jossain”.

– Hän totesi, että ymmärtää, että toimittajan mielestä asunto voi olla kallis, mutta... On siinä aika omalaatuinen tapa lähestyä, Rehn ihmettelee.

Asuntokohun tuorein käänne tapahtui viikonloppuna, kun tuli julki, että Wahlroos on ostanut samasta talosta isomman ja kalliimman asunnon omilla rahoillaan. Wahlroos maksoi 334 neliön asunnosta vajaat neljä miljoonaa euroa.

Finanssikonserni Sammosta kerrottiin, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja ei kommentoi asiaa. Sampo on Nordean suurin omistaja yli viidenneksen omistusosuudella.

Työntekijät odottavat ymmärrystä johdolta

Nordea suunnittelee kahden tuhannen työntekijän vähentämistä, jotta sen kannattavuus pysyisi samana sääntelyn kiristyessä tulevaisuudessa. Konsulttiyhtiö Psyconin johdon kehittämiskonsultti Jere Vento sanoo ymmärtävänsä Nordean henkilöstön reaktioita.

– Wahlroosin kommentti oli hänelle tyypillinen suoraan asiaan menevä ilmaisu. Kun yhtiössä on käynnissä yt-neuvottelut, tämäntyyppiset asiat joutuvat suurennuslasin alle, Vento sanoo.

Vento katsoo, että kohun takana on ennen kaikkea keskustelu johdon palkitsemisen kohtuullisuudesta.

– Kysymys on enemmänkin ajoituksesta. Asia ei välttämättä olisi noussut samalla tavalla keskusteluun, jos tilanne olisi erityyppinen, Vento sanoo.

Ruotsissa ahkera media

Ruotsissa Nordean asuntokohua on paisuttanut myös historia ruotsalaisten finanssijohtajien asuntosotkuista. 2000-luvun alussa Skandian johtajat remontoivat asuntojaan vakuutusyhtiön varoilla ja jakelivat arvoasuntoja lapsilleen. Sotkua puitiin oikeudessa asti.

– Ruotsissa ollaan aika herkkiä, koska maassa on ollut useampi tämäntyyppinen kohu. Tässä ei ole pakosti kysymys epäeettisestä toiminnasta, mutta ruotsalaiset muistelevat aikaisempia sotkuja, professori Rehn sanoo.

Lisäksi Ruotsin joukkotiedotusvälineet ovat Rehnin mukaan erittäin hyviä kaivamaan esiin sekä liike-elämän että politiikan väärinkäytöksiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?