6 tunnin työpäivä – estääkö tämä potkut?

Julkaistu:

Jos työpäivää lyhennettäisiin kuuteen tuntiin – riittäisikö tekemistä useammille ja estäisikö se isot joukkoirtisanomiset? Tutkijan mukaan kuuden tunnin työaikamallista eli lyhennetystä työviikosta olisi syytä keskustella Suomessakin, sillä Saksassa se tuotti tulosta työttömyyden torjunnassa. Tällä kertaa yritykset eivät nimittäin aio tyytyä lomautuksiin, vaan luvassa on suoraan potkuja.


Palkansaajien keskusjärjestön SAK:n arvion mukaan yritykset saattavat päätyä irtisanomisiin nyt hanakammin kuin edellisen taantuman aikaan vuosina 2008–2009. Tuolloin tuotanto supistui yli kahdeksan prosenttia, työllisyys neljä prosenttia, eivätkä kummatkaan palautuneet lähtötasoille.

Kun yrityksissä varaudutaan nyt taantumaan ja senkin jälkeen pitkään jatkuvaan matalan talouskasvun aikaan, tilanteeseen pyritään sopeutumaan lomautuksia järeämmillä toimilla. Keskustelu työaikajoustoista on silti vaisua. Suomalaista lomautusmallia kiitellään riittäväksi niin palkansaaja- kuin työantajapuolella.

"Saksan mallista
ei lisäarvoa Suomessa"


Saksassa käytettiin viime taantuman aikana laajasti niin sanottu Kurzarbeit-järjestelmää, jossa työntekijöitä ohjattiin lyhennettyyn työaikaan irtisanomisten sijaan. Valtio maksoi työntekijöille ansionmenetyksiä ja hyvitti työnantajia verohelpotuksin.

Suomessakin esiin nousee ajoittain – tosin eri yhteyksissä – keskustelu kuuden tunnin työpäivistä keinona jakaa työtä useammille tai parantaa työssä jaksamista.

SAK:ssa nykyistä lomautusjärjestelmää kiitellään niin toimivaksi järjestelmäksi, ettei sitä ole tarpeen uudistaa ainakaan Saksan mallin mukaisesti. Esimerkiksi SAK:n pääekonomisti Olli Koski tyrmää ainakin ajatuksen kuuden tunnin työpäivistä täysin. Kosken mielestä ainakin kuuden tunnin työpäivän malli vain heikentäisi työmarkkinoita.

– Koko kysymys on ihan bullshittiä. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole vastaavaa lomautusjärjestelmää. Lomautuksiin perustuva systeemi on hyvä tapa toimia taantumassa, ja sillä vältytään tehokkaimmin irtisanomisilta, Koski kuittaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Hannu Kaseva on eri linjoilla.

– Lehman Brothersin romahduksen jälkeen Saksassa otettiin muun muassa kuuden tunnin työpäiväjoustoja laajasti käyttöön. Työaikajoustot näkyivät myönteisesti työllisyysluvuissa. Ne eivät laskeneet yhtä rajusti kuin muissa maissa.

– SAK:lta voisi kysyä, haluaako se sitten mieluummin irtisanomisia. Aihe on erittäin ajankohtainen, ja keskustelu pitäisi juuri avata nyt ennen kuin kriisi aktualisoituu. Hallituksessa tai työmarkkinaosapuolilla ei ole aloitettu minkäänlaista ohjelmapolitiikkaa tästä.

Työajan jousto
paras vaihtoehto kolmesta

 
Saksan talouden menestymiseen vaikuttaneita tekijöitä on selvitetty Etlan tutkimuksessa "Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla." Tutkimusraportin tekivät tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Etlasta ja asiantuntija Seppo Saukkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Myös Suomessa yritykset turvautuivat lyhennettyihin työaikoihin. Niistä yleensä myös luovuttiin ja siirryttiin takaisin kokopäivätyöhön, kun tuotanto ja tilaukset lähtivät uudelleen nousuun, Kaseva sanoo.

Tarkkaa tietoa Suomessa ei ole siitä, kuinka laajasti työaikajoustoja käytettiin – eikä myöskään siitä, palautuivatko työaikajärjestelyt normaaliksi vai lisäsivätkö ne tilkkutyöläisten määrää työmarkkinoilla. Tämä on SAK:ssa suuri pelko.

– Yrityksillä on kolme vaihtoehtoa. Raskain menettely on irtisanominen. Toiseksi raskain on lomauttaminen ja kolmas lyhennetty työaika, eli siirtyminen esimerkiksi kuuden tunnin työpäivään tai vaikka 3–4-päiväiseen työviikkoon, Kaseva sanoo.

– Ehdottomasti paras vaihtoehto näistä sekä yritykselle että työntekijälle on lyhennetty työaika. Yritykset pitävät suhdannetilanteessa työvoiman kiinni tuotannossa, työntekijä pysyy edelleen kiinni yrityksessä, vaikka pienemmällä palkalla. Lomautuksissa on aina sekin riski, että osa lomautettuna olevista ei koskaan palaa, vaan vaihtaa esimerkiksi uuteen työpaikkaan.

EK: Paikallisesti sovittavat
työaikajoustot riittävät

 
Myös Palkansaajien tutkimuslaitosta aiemmin johtanut nykyinen työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on aiemmin todennut, että Kurzarbeit-malli oli Saksalle hyvä liike taantumassa. Se pienensi työttömyyslukuja jopa kaksi prosenttiyksikköä ja auttoi sekä yrityksiä että kotitalouksia. Saukkosen mukaan työaikajoustoilla onnistuttiin Suomessakin torjumaan työttömyyttä saman verran.

Saksan mallin laajempaa käyttöön ottamista hän ei pidä Suomen oloissa tarpeellisena.
 
– Saksassa ei ollut paljoa muuta vaihtoehtoa, koska siellä ei ole lomautusmallia. Myös siellä lyhennettyä työviikkoa käytettiin kohdennetusti, eli ei se ollut käytössä kaikilla toimialoilla tai yritysten koko henkilöstölle, Saukkonen sanoo.

– Miksei Suomessa lyhennetty työaika ole laajemmin käytössä, johtuu siitä, että lomautusjärjestelmä on vielä joustavampi. Meillä on myös varsin laajat mahdollisuudet nykyisissä työehtosopimuksissa pyrkiä sopeuttamaan työvoimaa erilaisilla paikallisesti sovittavilla väliaikaisilla työaikajärjestelyillä. Ne voivat olla sekä osa- tai vuorolomautuksia, tai yksittäisten tuotantoyksiköiden lomautuksia tai työaikajoustoja, eli lomautuksia voidaan tehdä työaikaa lyhentämällä.

EK: Suorat irtisanomiset
lisääntymässä


EK:ssa uskotaan kuitenkin SAK:n tapaan myöskin siihen, että suoriin irtisanomisiin päädytään tällä kertaa todennäköisesti useammin kuin viime taantumassa.

– Syynä on se, että edellisessä taantumassa yrityksissä uskottiin laskusuhdanteen jäävän melko lyhytaikaiseksi. Nyt samanlaista optimismia ei ole. Näköpiirissä on pitemmän aikavälin heikompi talouskasvu, Saukkonen sanoo.

Hänenkin mukaansa tuotannon sopeuttamisessa joustojen pitäisi olla ensimmäisenä vaihtoehtona, joko lomautusten tai työaikajärjestelyiden muodossa, ja irtisanomisten vasta viimeisenä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    2. 2

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    3. 3

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    4. 4

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    5. 5

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    6. 6

      Grano-konserni vähentää noin sata työntekijää

    7. 7

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    8. 8

      Postin työehtokiistassa aika loppumassa kesken – työtaistelu uhkaa

    9. 9

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    10. 10

      Kunnat syyttävät ”paskalain” kapinahengestä myös aggressiivisia yrityksiä: ”Saivat uskomaan, että se olisi kalliimpaa kuin onkaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    2. 2

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    3. 3

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    4. 4

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    5. 5

      Kunnat syyttävät ”paskalain” kapinahengestä myös aggressiivisia yrityksiä: ”Saivat uskomaan, että se olisi kalliimpaa kuin onkaan”

    6. 6

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    7. 7

      140 työntekijää marssi ulos näkki­leipä­tehtaalla Kotkassa

    8. 8

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    9. 9

      Postin työehtokiistassa aika loppumassa kesken – työtaistelu uhkaa

    10. 10

      Wärtsilän tytär­yhtiön tiloihin tehtiin ratsia – media: FSB:n ”naamio­show” sulki koko rakennuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    4. 4

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    5. 5

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    6. 6

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    7. 7

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    8. 8

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    9. 9

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    10. 10

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    11. Näytä lisää