9 kohtalokasta virhettä – näin Kreikka sotki Euroopan

Julkaistu:

Kreikan kriisin hoidossa on tehty liian monta virhettä. Niiden myötä yhdestä pienestä taloudesta on tullut koko Eurooppaa ja jopa maailmantaloutta heiluttava voima. – Tilanne on järjetön, kuvailee asiantuntija velkakriisin kärjistymistä. Ensimmäinen virhe tehtiin hänen mukaansa jo, kun Kreikka otettiin mukaan euroon. Katso mikä kaikki muu on mennyt pieleen – kahdeksan muuta kohtalokasta virhettä.


Yhdestä euroalueen pienimmistä talouksista on muutamassa kuukaudessa tullut koko maailmantaloutta heilutteleva voima. Kreikan osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on vain kaksi prosenttia. Siksi Kreikan velkojen nopea järjestely olisi ollut suhteellisen helppoa ennen kuin kriisi levittäytyi laajemmin euroalueelle.

Tämä ei ollut suinkaan ainoa kriisin hoidossa tehty virhe. Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tilannetta ovat pahentaneet muun muassa euroalueen johtajien viivyttely päätöksenteossa, keskittyminen hetkellisiin ratkaisuihin selkeän pitkän aikavälin suunnitelman sijaan sekä vitkuttelu IMF:n pyytämisessä apuun.

Kriisin paisuminen on monien tekijöiden summa.

– Tämä on ihan järjetön tilanne, pienestä tekijästä on tullut käsittämätön voima, joka heiluttaa koko maailmantaloutta. Toisaalta jo Lehmanin Brothersin tapauksessa nähtiin, mitä keskisuuri investointipankki ison rapakon toisella puolella sai aikaan, Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vain muutamassa kuukaudessa euroalueen muutaman pienen reunamaan valtionlainoihin kohdistunut luottamuspula on paisunut koko Euroopan talouskasvua uhkaavaksi kriisiksi.

1) Valtioiden annettiin velkaantua vuosien ajan

Aktian Tyrväinen liittää euroalueen velkakriisin samaan tarinaan, joka alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta ja subprime-ongelmaluotoista. Subprime-ongelmat paisuivat vähitellen rahoitusmarkkinoiden kriisiksi ja lopulta globaaliksi talouskriisiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja euroalueella valtioiden annettiin velkaantua lisääntyvässä määrin vähintään koko 2000-luvun ajan.

– Tämä on uskoakseni ollut esillä jokaisen Jean-Claude Trichet’n pääjohtajakaudella pidetyn Euroopan keskuspankin (EKP) korkokokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa. Trichet on 12 kertaa vuodessa vaatinut, että hallitusten pitää ottaa velkaongelman paheneminen hallintaan ja pysäyttää velan kasvu, Tyrväinen sanoo.

Kaikki tämä johti valtioiden entistä pahempaan velkaantumiseen. Kun investointipankki Lehman Brothers kaatui syksyillä 2008 ja yleinen paniikki alkoi, valtioiden oli pakko satsata valtavaan elvytykseen. Elvyttäminen kuitenkin kasvatti valtioiden velkataakkaa entisestään kaikissa kehittyneissä maissa samanaikaisesti.

– Vaikka velkaantuminen on fokusoitunut lähinnä eurooppalaiseen keskusteluun, Yhdysvalloissa tilanne on yhtä huono ellei huonompikin, Tyrväinen huomauttaa.


2) Kreikan hyväksyminen eurojärjestelmään

Harwardin yliopiston Kennedy School of Governmentin taloustieteen professori Jeffrey Frankel kirjoitti VoxEU-sivustolla julkaistussa kolumnissaan, että päätös hyväksyä Kreikka osaksi euroaluetta vuonna 2000 oli virhe.

– Kreikka oli syrjässä sekä maantieteellisesti että taloudellisesti. Se ei täyttänyt Maastrichtin kriteerejä likimainkaan. Erityisesti vaatimus budjettialijäämän kolmen prosentin ylärajasta suhteessa bruttokansantuotteeseen ei toteutunut, Frankel kirjoitti.

Myös Tyrväinen katsoo, että Kreikan hyväksyminen eurojärjestelmään oli virhe, jos asiaa katsotaan nykyisten tietojen valossa.

– Nyt tiedämme, että Kreikka tuli euroon väärennetyllä passilla. Maa oli toimittanut eurokriteerien täyttymisestä vääristeltyjä tilastoja, myös omalle kansalleen. Silloisen tietämyksen varassa Kreikka täytti kriteerit.

Tyrväisen mukaan väärennyksen paljastuttua syksyllä 2009 oltiin jo tilanteessa, jossa oli vain huonoja vaihtoehtoja.

– Kreikan erottaminen olisi toteuttanut juuri sen, mitä oli yritetty välttää. Lisäksi se olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska koko Maastrichtin sopimus olisi pitänyt kirjoittaa uusiksi ja hyväksyttää kaikilla jäsenmailla.


3) Rahaliiton ongelmia ei ratkaistu ajoissa

Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan Aki Kangasharjun mukaan virheitä alettiin tehdä jo silloin, kun Euroopan rahaliitto luotiin.

– Koko vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmana on puuttuvat kannustimet ja sanktiot, joita voitaisiin käyttää jos sääntöjä ei noudateta.

Myös sopimukseen sisältyvät epäselvyydet olisi pitänyt ratkaista paljon aiemmin. Sen sijaan nyt joudutaan kovassa kiireessa määrittelemään mitä säännöt voisivat käytännössä tarkoittaa.

– Kukaan ei tiennyt ennen Kreikan kriisiä, mitä kasvusopimukseen sisältyvä ”no bailout” -sääntö tarkoittaa käytännössä. Miten onnistuu käytännössä, että esimerkiksi Suomi tai Saksa eivät osallistuisi Kreikan tukemiseen.


4) IMF:ää ei pyydetty ajoissa apuun

– Tammikuuhun 2010 mennessä olisi pitänyt olla selvää, että IMF:n apua tarvitaan. Euroalueen johtajat Frankfurtissa ja Brysselissä antoivat kriisin paisua, vaikka Kreikan tapausta olisi voitu käyttää hyväksi ennakkotapauksena koko eurojärjestelmän osalta, Frankel kirjoitti.

Hänen mukaansa eurooppalaisjohtajien olisi pitänyt ymmärtää, että lainaehtojen laatiminen on IMF:n osaamista. Sen sijaan he päättivät pelata aikaa.

– Alkuvaiheessa käytiin turhaa arvovaltataistelua siitä, voiko IMF tulla mukaan euroalueen prosesseihin ja katsottiin, että se olisi ollut eräänlainen epäluottamuslause euroalueen kyvylle hoitaa itse asioitaan. Jos katsotaan, mitä on sittemmin tapahtunut, en menisi kehumaan euroalueen hallitusten kykyä tehdä yhteisiä päätöksiä ja hoitaa asioita omissa maissaan erityisen luottamusta herättäväksi, Tyrväinen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että IMF olisi yksin voinut hoitaa Kreikan kriisin, koska järjestön varat eivät olisi siihen riittäneet


5) Kykenemättömyys päätöksentekoon

– Kun Kreikka rupesi vuoden 2010 alussa kriisiytymään, olisi näin jälkikäteen ajatellen pitänyt käyttää jämäkämpiä otteita  saman tien, Kangasharju sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua spekuloida julkisesti, mitä nämä keinot olisivat olleet.

– Menisi vähän politikoinniksi jos väitän, että Kreikka olisi pitänyt päästää heti niin sanotusti konkurssiin, koska juuri sillä hetkellä vertaus Lehman Brothersiin oli varsin relevantti. Kaikki oli uutta, emmekä tienneet pankkien tilannetta.

Nyt Kreikan velkasaneeraus ei tulisi kenellekään yllätyksenä. Myös pankeilla on ollut aikaa varautua.

Tyrväisen kritiikki kohdistuu Euroopan johtaviin poliitikkoihin.

– Euroopan päättäjillä olisi ollut vähintään puolitoista vuotta aikaa ratkaista ongelmat, mutta kun poliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään, kaikkien pyrkiessä olemaan jonkinlaisia vapaamatkustajia, niin tässä sitä ollaan, sanoo Tyrväinen.

Hänen mukaansa käsillä on myös poliittisen päätöksenteon kriisi, joka koskettaa sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa.

– Kun päätöksiä ei kyetä tekemään, ei saada myöskään pankkien vakavaraisuuteen ja pääomittamiseen liittyviä ratkaisuja. Tämä olisi Tyrväisen mukaan ratkaisevan tärkeää. Kreikan velkajärjestelyä ei voida tehdä hallitusti, jos pankkien vakavaraisuuteen liittyviä pelkoja ei saada rauhoitettua.


6) Viivyttely ja riittämättömät toimet

Tyrväinen pitää täysin mahdollisena, että tilanne olisi saatu haltuun heti Kreikan kriisin alkaessa puolitoista vuotta sitten. Jos Espanja ja Italia olisivat puolitoista vuotta sitten tarttuneet toimeen ja ryhtyneet säästötoimiin, tilanne voisi olla nyt hyvin erilainen.

Se, että on tehty liian vähän liian myöhään on koko ajan antanut tilaa kysymyksille siitä, kuka on seuraava. Sama kysymys nousi esiin Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen.

– Jos stressitestit olisi tehty kunnolla ja näytetty, missä ollaan riskirajoilla ja hoidettu asiat kuntoon, nyt ei olisi spekulaatiota, että Kreikka voisi ajaa Euroopan ja periaatteessa koko maailmantalouden taantumaan, Tyrväinen sanoo.


7) Pitkän aikavälin kasvusuunnitelmat puuttuvat

– Pitkän aikavälin rakenteelliset ohjelmat loistavat poissaolollaan niin Suomen kuin muidenkin maiden hallitusohjelmissa ja liian paljon energiaa on mennyt lyhyen aikavälin sähläämiseen, Suomessa vakuusprojekteihin, Tyrväinen sanoo.

Hänen mielestään hallitukset eivät ymmärrä, että talouskasvu on tärkein perusta velkaongelmien ratkaisemiselle. Nyt pitäisi miettiä, miten saadaan parannettua talouden rakenteita, joiden varassa pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden ylläpitäminen ovat. Tähän perustuu myös julkisten tulojen suotuinen kehitys ja menojen pysyminen kurissa.

– Tilanne olisi voitu tehdä helpommaksi, jos tästä olisi tehty puolentoista vuoden aikana selkeitä päätöksiä. Silloin paine tehdä kiristyksiä tässä ja nyt olisi selvästi pienempi. Purkkia on potkittu polkua pitkin eteenpäin ja selviytymisprosessista on tullut kivuliaampi ja veronmaksajille kalliimpi.


8) EKP:n olisi pitänyt ostaa Kreikan velkakirjoja

Euroopan keskuspankkia on arvosteltu liian varhain aloitetuista koronnostoista sekä haluttomuudesta ostaa kriisimaiden velkakirjoja.

– Jälkiviisaana on helppo sanoa, että EKP aloitti koronnostot liian nopeasti ja siinä mielessä kuunteli liikaa Saksaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että se on nuori organisaatio esimerkiksi Yhdysvaltain Fediin verrattuna, joten maineen luonti on sille hyvin tärkeää, VATT:in Kangasharju sanoo.

Hän arvioi, että Kreikan kriisi olisi vielä alkuvaiheissa ollut ratkaistavissa siten, että EKP olisi samantien ostanut tarpeeksi Kreikan velkakirjoja. Kreikan korot olisi saatu pidettyä alhaalla eikä kenenkään olisi tarvinnut alkaa myydä Kreikan velkakirjoja, jolloin Kreikalla olisi ollut aikaa oikaista vene.

Ongelma oli kuitenkin siinä, että keskuspankki ei halunnut ruveta finanssipolitiikan tekijäksi. Myös moraaliriski (moral hazard) painoi. Ei ollut varmuutta, alkaako Kreikka oikeasti tehdä uudistuksia.

– Vaikka EKP on jälkikäteen ajateltuna ollut uppiniskainen ja ortodoksinen, se on kuitenkin taipunut myönnytyksiin ja tullut mukaan talkoisiin ostamalla velkakirjoja.

Tyrväinen siirtää vastuuta keskuspankilta valtionpäämiehille.

– Keskuspankit eivät ratkaise peruskysymystä eli valtioiden velkaantumista laskemalla korkoja ja vahvistamalla pankkien likviditeettiä. Kyse on edelleen valtion budjettien alijäämäisyydestä ja sen ruokkimasta velkaantuneisuudesta, joka on hoidettava jokaisessa maassa erikseen. Siitä päättää kunkin maan hallitus, hän painottaa.


9) Lehman Brothers -virheestä ei otettu opiksi

Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta seurannut paniikki on toiminut tehokkaana pelotteena. Kangasharjun mukaan pankkien pääomittamista on viivytetty näin paljon, kun pelätään että tulee toinen Lehman Brothers. Hän katsoo, että sitä pelätään ehkä liikaakin.

Tyrväisen mielestä Lehmanin kohtalon olisi pitänyt osoittaa päättäjille, millaisista riskeistä velkakriisissä on kysymys. Hän kuitenkin katsoo, että Lehman ja Kreikasta lähtenyt kriisi ovat eri asioita.

– Jälkikäteen tiedämme sen, että Lehman Brothersin päästäminen konkurssiin oli massiivinen virhe. Vasta Lehman osoitti  kuinka linkittyneet ja yhteen kasvaneet tämän päivän globaalit rahoitus- ja luottomarkkinat ovat. Niiden toimintakykyä pitää yllä luottamus.

Lehmanin kaatumiseen ei Tyrväisen mukaan uskottu, koska aina ennen systeemisesti tärkeät toimijat oli pelastettu. Sen myötä pelisäännöt muuttuivat täysin ja kysymyksestä ”Kuka seuraavaksi?” tuli relevantti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    7. 7

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    8. 8

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    9. 9

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    10. 10

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    9. 9

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    10. 10

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää