Bensan kipuraja on 2,48 euroa

Suomalaiset ovat valmiita maksamaan aiempaa enemmän autoilustaan, uusi kysely kertoo. Sopiva litrahinta bensiinille on autoilijoiden mukaan nyt korkeampi kuin vuotta aikaisemmin, autoiluun liittyviä veroja ollaan valmiita maksamaan enemmän ja myös kipuraja polttoaineen hinnassa on noussut.

19.10.2011 12:41 | Päivitetty 31.1.2012 15:40

Hinta on edelleen tärkein auton valintaan liittyvä ominaisuus selviää Liikenteen turvallisuusviraston Trafin kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten autoiluun ja sen ympäristöystävällisyyteen liittyviä mielipiteitä.

Ympäristöystävällisyys tai matalat päästöarvot sen sijaan vaikuttivat vain harvalla auton valintaan. Kolmannes ilmoitti, etteivät ne vaikuttaneet lainkaan. Asiassa ei ole tapahtunut muutosta nyt viidettä kertaa tehdyn kyselyn koko seuranta-aikana, Trafi kertoo tiedotteessaan.

Vastaajista 57 prosenttia kuitenkin katsoi, että ajoneuvoveron muutos ympäristö- eli hiilidioksidiperusteiseksi on jo vaikuttanut tai jatkossa vaikuttaa heidän autonvalintaansa joko merkittävästi tai jonkin verran.

Autoiluun ollaan kyselyn perusteella valmiita käyttämään entistä enemmän rahaa. Polttoaineesta oltiin valmiita maksamaan huomattavasti aikaisempaa enemmän.

Sopiva litrahinta bensiinille oli vastaajien mielestä 1,21 euroa, kun vuotta aikaisemmin sopivana hintana pidettiin 1,07 euroa. Dieselin sopiva litrahinta oli noussut 0,82 eurosta 0,97 euroon. Vuonna 2007 bensiinin sopivaksi litrahinnaksi katsottiin 0,98 euroa, dieselin 0,70 euroa.

Niin sanottu polttoaineen kipuraja eli se polttoaineen litrahinta, joka alkaisi vaikuttaa ajosuoritteeseen oli 2,48 euroa. Vuonna 2007 polttoaineen kipuraja oli vielä 2,24 euroa.

Myös veroja oltiin halukkaita maksamaan aiempaa enemmän. Jo yli puolet vastaajista oli valmiita maksamaan ajoneuvoveroa vuositasolla yli 500 euroa ennen kuin edes harkitsevat autoilusta luopumista. Vuonna 2007 näin ajattelevien osuus oli 35 prosenttia. Kaikista vastaajista kolmanneksen autoiluun ei vaikuttaisi edes yli tuhannen euron ajoneuvovero. Vuonna 2007 osuus oli 19 prosenttia.

Enemmistö vastaajista ei ollut halukasta vähentämään yksityisautoilua tai lisäämään julkisen liikenteen käyttöä. Erityisesti miehet olivat haluttomia siirtymään julkisen liikenteen käyttäjiksi. Esteiksi koettiin erityisesti julkisen liikenteen aikataulut ja linjat sekä työajat.

Työmatkaliikennettä tarkasteltaessa keskimääräinen työmatkan pituus ja ajallinen kesto on kasvanut. Autoilevien suomalaisten vuotuinen kilometrimäärä oli tutkimuksen mukaan lähes 26 000 kilometriä.

TNS Gallupin tekemään Ympäristöystävällinen autoilu 2011 -kyselyyn vastasi 1 045 henkilöä. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?