Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat kertovat näkemyksiään siitä, mistä koko vähähiilihydraattisen (vhh)ruokavalion buumissa on kyse.
Kysymykseen vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska, viljateknologian professori Hannu Salovaara, elintarviketieteen professori Mikael Fogelholm ja erikoislääkäri Antti Heikkilä.
1. Ihmisten omat kokemukset hyviä?
Puska: Puolittain oikein. Selvää on, että jos vähentää mitä tahansa ruuan määrää, niin kyllä sitä laihtuu. Jos paino putoaa näin, niin hyvä. Tiede ei ole kuitenkaan mielipidekysymys. Paljon liikkuu värittynyttä tietoa ja väitteitä. Pitäisi muistaa, että eläinrasvan lisääminen näkyy terveydessä vasta pitemmällä aikavälillä. Asiantuntijoiden keskuudessa hirveästi on hämmästelty tätä väitettä, että kovat rasvat eivät olisi terveysriski.
Salovaara: Painonhallinta kuuluu nykyajan palveluista nauttivan itsenäisen ja vastuullisen kansalaisen perustaitoihin; joillekin se vaan on helpompaa kuin toisille. Proteiinipitoinen dieetti voi toki olla tehokas laihduttamisessa, kunhan kalorimäärä saadaan pysymään alle kulutuksen, ja ehkä tällä dieetillä on etunsa kylläisyyden tunteen tuojana.
Heikkilä: Ihmiset voivat valtavan paljon paremmin. Minulla on yli 2000 ihmisen palautteita, joissa sanotaan samaa: Toteutin virallisia ohjeita. Paino nousi, verenpaine nousi, sokeriarvot nousivat, rasva-arvot menivät sekaisin, oli kipuja ja masennusta. Kaikkiin oireisiin määrättiin eri lääkkeet ja yleensä 5–7 eri reseptilääkettä. Kun sitten aloittivat VHH-ruokavalion kaikki muuttui ja pääsivät lääkkeistä. Kun nämä ihmiset kertovat muille, muutosta on vaikea estää.
Fogelholm: Sosiaalinen media on lisännyt karppaamista, sillä se nostaa esiin tiettyjä mielipidejohtajia. Se on vahvistanut kuvaa vahvasta liikkeestä, mikä on jossain määrin illuusio. Sama pieni porukka aktiivisia kirjoittajia voi esiintyä useilla sivuilla.
Heikkilä: Internet on tässä asiassa suurin muutostekijä. Ihmiset osaavat hakea tietoa ja jakaa sitä. Todennäköisesti olemme ylittäneet kriittisen massan, eli muutospainetta ei kyetä enää patoamaan.
2. Uusi tutkimus tukee karppausruokavalion terveellisyyttä?
Puska: Ei pidä paikkaansa. Aina voidaan jotain tutkimuksen osaa käyttää perusteluissa. Kun on systemaattisesti jatkuvasti käyty läpi olemassaoleva tutkimus ja muodostettu kokonaiskuva, ei ole mitään tieteellistä näyttöä, jonka mukaan suosituksia pitäisi korjata. Jos olisi vakavaa näyttöä, niin maailman lääketiede sen tuntisi. Yhdysvaltain tuoreessa kansallisessa suosituksessa tutkimusnäytön perusteella päinvastoin kiristettiin kovaa rasvaa koskevaa suositusta.
Fogelholm: Ruokavaliokeskustelu painottuu edelleenkin ehkä liikaa rasvaan. Esimerkiksi Sydänliiton uusissa ravitsemussuosituksissakin rasvoista on kuusi sivua tekstiä, hiilihydraateista vain sivu.
Uudempi tutkimus näyttäisi Fogelholmin mukaan painottavan huonojen hiilihydraattien haitallisuutta jopa suhteessa eläinrasvaan, mutta ei tue edelleenkään eläinrasvan terveellisyyttä. Tiivistettynä ohje siis edelleen: paljon kasvirasvoja ja hedelmistä, vihanneksista, marjoista ja täysjyväviljasta saatavaa hiilihydraattia.
Heikkilä: Huvittavinta on, ettei ole mitään näyttöä virallisen ruokavalion terveellisyydestä. Se vain päätetään “logististen” sääntöjen mukaan. Useat henkilöt ovat penänneet todisteita Puskalta. Säännöt määrätään USA:ssa, josta yleensä tutkimusrahat tulevat. Että silleen.
Fogelholm: On hämmentävää, että joku väittää, että ei ole tutkimuksia. On monia väestötutkimuksia, joissa suositusruokavalion noudattaminen on ollut yhteydessä vähäisempään kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Myös diabetesriskissä oleville tehdyt pitkät kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet diabetesriskin vähenemisen. Näissä tutkimuksissa ei sinänsä tutkittu VHH-ruokavaliota, mutta se on ihan eri asia.
Heikkilä on vakuuttunut, että ruokavalioremontilla voidaan vaikuttaa muun muassa diabetekseen, useisiin syöpiin, epilepsiaan ja sydäntautiin. Hänkin perustelee väitteitään useilla tutkimusviittauksilla.
3. Liha-meijeriteollisuus tukee karppaamista: ympäristösyiden lisäämä kasvisruokailu on uhka
Elokuussa Ruotsin radion selvitys paljasti, että vähähiilihydraattista ruokavaliota tukevien tutkimusten taustalta oli yhdysvaltalaisia liha- ja meijeriteollisuuden edustajia. Selvityksessä joutuivat syyniin juuri lääkärien Eenfeldtin ja Dahlqvistin teokset, joissa he tukeutuivat vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista todistaviin tutkimuksiin.
Puska: Elintarviketeollisuus harjoittaa maailmalla valtavaa lobbaamista. Se näkyy selvästi (Maailman terveysjärjestö) WHO:ssakin. En usko, että se olisi tässä ilmiössä kuitenkaan liikkellepanevana voimana. Toki jos joku teollisuus kokee hyötyvänsä tästä, niin se voi pistää vähän lisälöylyä.
Fogelholm: Ravitsemussuositukset perustuvat erittäin laajaan pohjoismaisen työryhmän suositukseen. Siellä ei istu minkään elintarviketeollisuuden alan edustajaa, vain terveysalan asiantuntijoita. Pidän ihan vainoharhaisena väitteitä, että esimerkiksi teollisuus vaikuttaisi jotenkin suosituksiin. Myöskään karppauskeskustelulla ei ole vaikutusta, suositukset perustuvat puhtaasti tieteelliseen työhön.
Salovaara: En usko, että liha- tai maitoalan teollisuus on varsinaisesti uhattuna ympäristösyistä, mutta toki nämä alat ilolla tervehtivät karppaajien tekemää lihan ja juuston menekinedistämistä.
Ruotsalaisselvityksestä todettiin myös, että karppaajan hiilijalanjälki olisi kaksinkertainen viralliseen ravintosuositukseen verrattuna.
– Tämä on vakava periaatteellinen kysymys. Jos ihannoidaan paleoliittisen ajan metsästäjä-keräilijän proteiinipitoista dieettiä, on hyvä muistaa että sen ajan ihmisen elämä oli kurja, raaka ja lyhyt. Ihminen on omnivori, kaikkiruokainen, ja hänen tulisi osata hallita painonsa syömällä ylipäänsä tasapainoisesti. Proteiinien polttaminen energiaksi ei ole ainakaan ympäristön ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta kestävää pitemmän päälle, Salovaara sanoo.
4. Trendikästä, laihdutuskirjallisuus myy
Puska: Ilman muuta. Karppaaminen myös vetoaa erityisesti miehiin, kun siinä sanotaan, että saa syödä rasvaa. On myös näitä julkkiskokkeja, joilla on kaupallisia sidoksia, sekä erilaisten kirjojen tai pillerien myyjiä.
Salovaara: Samaa mieltä – karppaamiseen tuntuu liittyvän nettikeskustelun vapaudenhuumaa, jossa korostetaan omia yksilöllisiä kokemuksia ja nokitellaan asiantuntijoita – nimimerkin suojassa.
Heikkilä: Ei pidä paikkaansa. Valtaosa laihdutuskirjoista on vähärasvaista linjaa edustavia.
Heikkilä julkaisee pienkustantamonsa kautta VHH-kirjoja ja myös muuta terveysalan kirjallisuutta, mutta kieltää itse rikastuneensa ohjeillaan.
– Kirjoilla ei Suomessa rikastu. Toimin lääkärinä, en juurikaan konsultoi ketään. Voin käydä puhumassa kerran pari vuodessa tilaisuuksissa, jotka koen mielenkiintoisiksi. Usein ilmaiseksi. Markkinapelleksi ei minusta ole.
