Nyt syttyi ruokasota – kuka vedättää ketä?

Liha vs. leipä. Tästä on syttynyt kiihkeä uusi ruokasota. Karppauksesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on tullut niin iso muoti-ilmiö, että se heiluttaa jo elintarviketeollisuuttakin. Leipomoteollisuus on hätää kärsimässä, kun leivän myynti on vähentynyt vauhdilla. Se on johtanut lomautuksiin leipomoissa. Lue mitä muuta ruokasodasta voi seurata. Ja vedättääkö joku meitä?

14.10.2011 6:01 | Päivitetty 13.10.2011 21:52

Leipomoala on seurannut karppaamisen (engl. ’low carb’) eli vähähiilihydraattisen ruokavalion lisääntymistä erittäin huolestuneena. Hiilihydraattien välttely on iskenyt eniten juuri leivän kysyntään.

Leipätiedotuksen keväisessä kyselyssä 40 prosenttia aikuisista oli vähentänyt tai kokeillut hiilihydraattien vähentämistä.

– Tämä on varmasti yllättänyt leipomoalan, ja näkyy myös leivän myyntiluvuissa. Alalla puhutaan usean prosentin myynnin laskusta sinänsä hyvin vakaana pysyneessä kulutuksessa, viljateknologian professori Hannu Salovaara sanoo.

Karppaus on yhteydessä Vaasan-konsernin Kotkan tehtaan myyntivaikeuksiin, näkkileipä- ja hapankorppupuolen johtaja Tuomas Mantere kertoo.

Kotkan näkkileipätehtaalla saatiin juuri päätökseen 165 hengen lomautuksia koskevat yt-neuvottelut. Mantereen mielestä on harmi, että karppaaminen näkyy myös Kotkassa, joka valmistaa tuotteita täysjyvärukiista.

Leipomoalalla, kuten myös terveystieteen asiantuntijoiden keskuudessa, vähähiilihydraattista ruokavaliota on kommentoitu ohimenevänä muoti-ilmiönä.

– Jossain vaiheessa siirrytään taas normaaliin päiväjärjestykseen, Manterekin sanoo.

Siitä ei ole merkkejä. Karppauksesta käydään netissä kiivastakin keskustelua. Sillä myydään keittokirjoja, hyvää oloa ja elämäntaparemontteja. Karppausinto on pakottanut leipomot kehittämään markkinoille vähähiilihydraattisia (VHH) leipiä, jossa ”hiilarit” on korvattu proteiineilla. Vaasan-leipomot mainostaa ”hyviä hiilareita”.

Kokkikartano toi syksyllä markkinoille vähähiilidydraattisia valmisaterioita. Yhä useampi ravintola Hotelli Hiltonista S-Ketjun Memphisiin tarjoaa VHH-ruokia. Ylen mukaan jopa joka neljäs ruokailija vaihtaa annoksensa perunalisukkeen esimerkiksi lämpimiin kasviksiin.

Puska: Lautasmallion ja pysyy

Karppaajat, tai alakarppaajat, eivät kannata kansallista ravintosuositusta (ateriasta puolet vihanneksia, neljäsosa hiilihydraatteja). He välttelevät leipää, perunaa ja pastaa ja arvostelevat nykyisiä ravitsemussuosituksia: hiilihydraattien saantia tulisi pienentää roimasti, ja suurentaa vastaavasti erityisesti eläinrasvan osuutta. Karppaajien mielestä näin paino putoaa, olo virkistyy ja jopa sairaudet paranevat.

Hiilarikoulukuntia on monia. ”Virallinen linja” henkilöityy Pekka Puskaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaan. Hän pitää vähähiilihydraattista ruokavaliota ohimenevänä ilmiönä – ja monia sen väitteitä vaarallisena humpuukkina, jonka puolesta ei ole mitään vakavasti otettavaa näyttöä.

Puskan mukaan uusia ravintosuosituksia, joiden voimaantulon hän arvioi Suomessa vievän ainakin parikin vuotta, ei olla olennaisesti muuttamassa.

– Vähähiilihydraattinen ruokavalio oli Yhdysvalloissa muotia kymmenisen vuotta sitten. Ihmisiä alettiin käskeä niin yksipuolisesti välttämään rasvaa, että hiilihydraattien syönti lisääntyi. Se oli yksi syy amerikkalaisten lihomiseen. Meillä käydään nyt tällaista ruotsalaisvetoista keskustelua, mikä vain hämmentää ihmisiä, Puska sanoo.

Heikkilä ”Vihollinennumero yksi”

Ruokavaliokeskustelun toista ääripäätä edustaa Antti Heikkilä, provosoivasti kirjoittava, holistinen, potilaslähtöisyyttä korostava ortopedi ja traumatologian erikoislääkäri. Ruotsissa vähähiilihydraattisen ruuan terveysvaikutuksista ovat kirjoittaneet myös muun muassa ruotsalaislääkärit Andreas Eenfeldt ja Annika Dahlqvist.

Heikkilä on käännyttänyt monia vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajiksi. Hän ei itse käytä viljatuotteita enää ollenkaan ja on vääntänyt kättä ravintosuosituksista Puskan kanssa. Päälinja terveysasiantuntijoista katsoo, että Heikkilällä ei ole ortopedinä pätevyyttä ravitsemustieteen tutkimusten tulkitsemiseen.

– Tässä maassa ei tehdä yhtään omaa tutkimusta tai vaan seurataan suoraan amerikkalaisten suosituksia. Sydän- ja Diabetesliiton ohjeet on suoraan käännetty amerikkalaisten  sisaryhdistysten sivuilta. Nämä järjestöt ovat lääketeollisuuden täydellisessä hallinnassa, Heikkilä paukuttaa.

– Sana karppaaminen on epämääräinen, ei tarkoita mitään ja on vauvakieltä. Kyse on siis vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Nykyinen terveellinen ruokavalio perustuu Yhdysvaltojen senaatin McGovernin komitean päätökseen 1976, joka sekin saatiin aikaan äänestämällä. Sen jälkeen tutkimusrahat ohjattiin tukemaan tätä teoriaa. Kun yhdysvaltalaiset diabetes- ja sydänyhdistykset omaksuivat tämän ruokavalion, alkoi lihavuus- ja diabetes-epidemia, Heikkilä sanoo.

Vai pysyykölautasmalli sittenkään...

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten alustavia tuloksia käsitellään ensi kesäkuussa Reykjavikissa. Suositusten valmistelutyö on venynyt paljon aikataulusta. Suomalaiset suositukset eivät tule vain Yhdysvalloista, vaan myös pohjoismaisista, Maailman terveysjärjestö WHO:lta ja muilta asiantuntijaryhmiltä, Puska painottaa.

Elintarviketieteen professori Mikael Fogelholm on mukana valmistelemassa pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Fogelholm asemoi itsensä Puskan ja Heikkilän välimaastoon, kuitenkin Puskaa lähemmäksi.

Fogelholmin mukaan karppaaminen ei ole maailmanlaajuinen ilmiö, vaan buumi keskittyy juuri Ruotsiin ja Suomeen. Ruotsin karppausbuumiin kiinnitti jo pari vuotta sitten huomiota jopa lääketieteen The Lancet -julkaisu.

Fogelholm myöntää, että keskustelu on pidentänyt työtä, vaikkei sillä ravitsemuslinjauksia voidakaan ohjailla. Jonkinasteista hämmentämistä hiilariväki on siis onnistunut aiheuttamaan: tutkimustiedon aiempaakin syvempi läpikäynti ja laajuus ovat pidentäneet valmistelutyön moninkertaiseksi aiemmasta.

– Kaikki tutkimustieto halutaan penkoa nyt älyttömän huolellisesti läpi. Eli sillä tavalla heijastuu, vaikka asiasta ei suoraan ole keskusteltu, Fogelholm sanoo.

Fogelholm on itse tarkastanut kantaansa piirua hiilarikielteisempään suuntaan. Perustelu on lähinnä käytännönläheinen.

– Tie rasvojen vähentämisessä on todennäköisesti kuljettu loppuun. Jos ruokavaliota halutaan keventää, hiilihydraattien määrään olisi helpompaa saada muutoksia. Alan kuitenkin vähitellen uskoa siihen, että tärkeintä ei ole keskustella hiilihydraattien määrästä vaan niiden laadusta – sama juttu on rasvakeskustelussa. Vaikka eräiden hiilihydraattilähteiden haitoista on tullut enemmän tietoa, minusta on ihan höpöä väittää, että niiden tilalle kannattaisi ottaa eläinrasvaa. 

Lue lisää karppauksesta ja asiantuntijoiden vastaukset neljään karppaukseen liittyvään myyttiin tästä linkistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?