Tällainen olisi "kreikkalainen hiustenleikkaus"

Julkaistu: , Päivitetty:

Kreikan lainojen arvoa tullaan todennäköisesti leikkaamaan. Tilanne on kärjistynyt niin nopeasti, että arviot leikkauksen eli "haircutin" suuruudesta kasvavat lähes päivä päivältä. Suomalaisasiantuntijat pitävät nyt todennäköisimpinä velkojen puolittamista. Katso mitä velkojen leikkaus tarkoittaisi.


Huhut Kreikan velkasaneerauksesta ja maan valtionlainojen arvonalennuksista vellovat, kun on käynyt selväksi, että heinäkuussa yksityissijoittajien kanssa sovittu kohdistuva 21 prosentin leikkaus ei nykytilanteessa riitä.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arvioi tällä viikolla, että leikkaus on todennäköisesti suurempi kuin aiemmin kesällä arvioitu 21 prosenttia. Muun muassa talousnobelisti Christopher Pissarides on sanonut uskovansa, että noin 50 prosentin leikkaus on mahdollisesti todennäköisempi.

Viranomaislähteet kertoivat eilen uutistoimistoille, että euroalueen päättäjät keskustelevat tällä hetkellä 30–50 prosentin tukanleikkuusta (haircut) eli Kreikan velkojen nettonykyarvon alentamisesta pankkien ja yksityissijoittajien osalta.

Pankkien ja muiden yksityissijoittajien osallistumista velkakustannuksiin on pidetty yhtenä Kreikan toisen tukipaketin syntymisen edellytyksenä. Odotukset kohdistuvat lokakuun 23. päivän EU-huippukokoukseen. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisuilla on jo kiire.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että heinäkuun sopimus ei ole nykytilanteessa enää järkevä.

– Jo pidemmän aikaa on näyttänyt siltä, että ehtoja joudutaan kiristämään. Markkinatilanne on muuttunut aika radikaalisti heinäkuisesta ja silloisen esityksen tärkeä komponentti eli vakuuden kustannus on noussut selvästi, kun korkotaso on muuttunut. Suurin osa niin sanotusta velkahelpotuksesta olisi siten mennyt vakuuden rahoittamiseen, von Gerich sanoo.

Hän pitää arvioita 30–50 prosentin alaskirjauksesta uskottavana.

– Jos mentäisiin 50–60 prosentin leikkauksiin, siihen voisi olla aika vaikeaa päästä suoraan 21 prosentin jälkeen. Sen sijaan 30–50 prosenttia näyttää ihan realistiselta. Sellainen sopu voitaisiin saada aikaan, kun osallistujat kuitenkin tietävät, mikä olisi todennäköinen toinen vaihtoehto, von Gerich sanoo.

Vapaaehtoisen sovun kaatuessa olisi suuri riski, että koko Kreikan toinen lainapaketti kaatuisi. Tällöin ajauduttaisiin todennäköisesti täysin toisenlaiseen velkajärjestelyyn, jota olisi hyvin vaikea pitää hallittuna.

OP-Pohjola-ryhmän pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan lainojen puolittaminen on yleisin suuruusluokasta esitetty arvio.

– Julkisuudessa liikkuvat arviot pyörivät siinä ympärillä.

Muuttunut markkinatilanne on aiheuttanut tarpeen neuvotella uudelleen mikä on yksityissijoittajien rooli osana Kreikan toista tukiohjelmaa.

– Ratkaisut on tehtävä tässä yhteydessä. Jos Kreikan toinen tukipaketti hyväksyttäisiin ilman, että yksityinen sektori siihen osallistuisi, sitä olisi hyvin vaikea enää jälkeenpäin avata. Nyt yritetään saada aikaan paketti, joka helpottaisi Kreikan taakkaa, olisi markkinoiden näkökulmasta uskottava ja kohtuullisen hyväksyttävä myös velkojien näkökulmasta, Heiskanen sanoo.

Nimellisarvo alenee,
ei lainapääoma


Von Gerich varoittaa, että alaskirjausprosenteista käytävä keskustelu voi helposti antaa harhaanjohtavan kuvan.

– Puheet 30–50 prosentin alaskirjauksista eivät tarkoita sitä, että lainapääomaa laskettaisiin näin paljon, vaan että uusien velkakirjojen nykyarvo poikkeaisi sen verran tämän hetken täydestä nimellisarvosta. Siihen viittasi myös 21 prosentin tukanleikkuu.

Lähtökohtana on siis ollut Kreikan valtionlainojen täysi nimellisarvo.

– Monessa tilanteessa ja varsinkin nykyhinnoilla velkakirjojen vaihto (swap) olisi sijoittajille hyvin kannattavaa, koska siinä saisi tilalle nykymarkkinoilla paremmin hinnoitellun instrumentin kuin tämänhetkinen instrumentti.

Jos nykyiset lainat myytäisiin tällä hetkellä markkinoilla, tappio olisi paljon enemmän kuin 21 prosenttia.

– On myös tärkeä muistaa, että vaikka päädyttäisiinkin esimerkiksi 50 prosentin arvonalennukseen, se ei tarkoita, että velkakirjojen nimellisarvoja laskettaisiin 50 prosenttia, von Gerich korostaa.

Kyse voi olla myös laina-ajan pidentämisestä, lainalle maksettavan koron alentamisesta tai vakuusosuuden muokkaamisesta. Tukanleikkuu voidaan toteuttaa monilla erilaisilla yhdistelmillä.

Heiskanen korostaa, että arvonalennuksen rinnalle tarvitaan Kreikan uuden lainan ja rahoituksen järjestäminen.

– Julkisuudessa keskitytään usein vain leikkausprosenttiin, mutta ihan yhtä olennaista on se, millä ehdoilla Kreikka saa tarvitsemansa rahoituksen.

Rahoituksen täytyy hänen mukaansa järjestyä edullisilla koroilla, jotta järjestelystä on varsinaista hyötyä.

Vapaaehtoisuus
lähtökohtana


Yksityissijoittajien osallistuminen on tähän asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Von Gerich uskoo, että tähän halutaan jatkossakin ensisijaisesti pyrkiä. Vapaaehtoisuudesta poikkeaminen voisi aiheuttaa paljon ongelmia.

– Silloin kyseessä olisi luottovastuutapahtuma ja luottojohdannaisinstrumentit todennäköisesti laukeaisivat. Olisi myös todennäköistä, että samat toimet pitäisi tehdä julkisiin lainoihin, jotka ovat samanarvoisia muiden velkakirjojen kanssa IMF:n lainat poislukien.

Lisäksi Euroopan keskuspankissa Kreikan lainojen vakuuskelpoisuus vaikeutuisi huomattavasti. Jos Kreikan lainojen vakuuskelpoisuus menisi, Kreikan pankkijärjestelmä kokisi kovan iskun.

Heinäkuun esityksessä puhuttiin yksityissijoittajien osallistumisesta Kreikan tukemiseen. Von Gerichin mukaan nykyisistä keskusteluista ei ole tältä osin virallisia tietoja.

– Uskon, että se mistä keskustelua käydään tällä hetkellä, on nimenomaisesti yksityisen sektorin osallistuminen. Tähän ovat viitanneet viralliset kommentit. Epäviralliset lähteet ovat sanoneet asian suoraan.

Yksityisten sijoittajien kanssa tehtävällä sopimuksella on merkitystä, sillä yksityissektorin osuus Kreikan lainoista on huomattava.

– On arvioitu, että koko se potti, jonka haltijat voisivat osallistua velkajärjestelyyn, olisi 150–200 miljardia euroa eli karkeasti ottaen vajaa puolet koko Kreikan noin 350 miljardin euron velkamäärästä.

Huippukokouksesta
tultava tuloksia


Von Gerichin mukaan odotukset lokakuun 23. päivän huippukokousta kohtaan ovat nousseet selvästi. Ratkaisua odotetaan kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, jotka ovat Kreikka, pankkien pääomittaminen ja kriisin leviämisen estäminen eli käytännössä vakausrahasto ERVV:n käyttö ja tehostaminen.

– Voi kysyä, ovatko odotukset nytkin liian korkealla. Toisaalta poliitikkojen viralliset kommentitkin ovat ruokkineet odotuksia, että nyt on tulossa jotain suuren kertaluokan toimia, von Gerich sanoo.

OP-Pohjolan Heiskanen katsoo, että aikatauluista ei ole enää varaa tinkiä.

– Marraskuun alussa on myös teollisuusmaiden kokouksia. Päätöksentekoikkuna on 23. päivän kokouksesta marraskuun alkupuolelle.

Hänen mielestään päätöstä Kreikan toisesta tukipaketista ei pitäisi lykätä eteenpäin loka–marraskuun vaihteesta.

– Pitkittyvä epävarmuus heikentää kehitystä ja lisää riskiä siitä, että tilanne jollain tavoin kärjistyy, Heiskanen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Kommentti: Sopeutumiseläkkeistä viis – eläkejärjestelmä on antelias kaikille hyvätuloisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    8. 8

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää