– Vilpitön toiveeni on, että tutkittaisiin ennen kuin hutkitaan. Tässä on niin paljon yksityiskohtia, että olisi toivottavaa, oli kyse oppositiopoliitikoista tai talouden asiantuntijoista, että ensin perehdyttäisiin, miten malli toimii, Jutta Urpilainen sanoi tänään valtiovarainministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
– Mutta jos neuvottelutulos saavutetaan yöllä yhdeltä Suomen aikaa ja aamutelevisiossa jo ensimmäiset kommentaattorit kertovat, kuinka huono tämä Suomen kannalta on, ilman että käytettävissä on minkäänlaista kirjallista aineistoa, mielipide ei ihan täysin pohjaudu kaikkiin yksityiskohtiin, joita asiaan sisältyy.
Urpilaisen mukaan vakuusneuvottelutulos on merkittävä, koska sillä turvataan suomalaisten veromaksajien asema siinä tilanteessa, että Kreikka ei pysty maksamaan takaisin lainoja. Suomen saaman vakuuden arvo tulee olemaan noin 880 miljoonaa euroa. – Kyse on erittäin merkittävästä summasta. Se vastaa valtion budjetissa suurin piirtein summaa, joka käytetään vuosittain opintotuen maksamiseen. Summa on noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin valtion budjetissa käytetään koko poliisitoimeen ensi vuonna, hän vertasi.
Suomea vartenlaaditut ehdot
Vakuusneuvotteluita vaikeuttivat tiukat reunaehdot. Reaalivakuudet eivät sensitiivisyytensä vuoksi käyneet Kreikalle lainkaan, kun taas Kreikan valtion maksamat käteisvakuudet eivät käyneet muille euromaille. Liikkumavaraa rajoitti myös osaan Kreikan valtion velkakirjoista liittyvä panttaamattomuuslauseke, jota ei saanut rikkoa. Muutoin osa Kreikan veloista olisi voinut laueta maksettaviksi. Lisäksi vakuuksien piti olla sekä Suomen, että kaikkien euromaiden hyväksyttävissä.
Vaikka neuvotteluissa haettiin lähtökohtaisesti vakuuksia, jotka ovat kaikkien euromaiden käytettävissä, käytännössä aikaansaatu vakuusmalli on tiettävästi tehty Suomea varten.
Ehtojen luomiseen päädyttiin, koska oli tiedossa, että Kreikan on käytännössä lähes mahdotonta antaa vakuuksia kaikille euromaille.
Muiden maiden edustajien kommentteihin vakuuksien kalleudesta Urpilainen vastaa toteamalla, että ne ovatkin kalliita maille, joilla ei ole korkeinta AAA-luokitusta, joka Suomella on. Budjettiteknisistä syistä ne saattavat olla sopimattomia myös muille AAA-maille.
EVM:n osingotkattavat lainakulutJärjestelyä on arvosteltu Suomen kannalta kalliiksi muun muassa siksi, että Suomi on sitoutunut luopumaan osasta väliaikaisen vakausmekanismin ERVV:n mahdollisesti keräämistä voitoista.
Urpilaisen mukaan tässä luovutaan vain teoreettisesta voitosta, koska on laajasti tiedossa, että väliaikainen mekanismi ei tule tuottamaan voittoja.
Vakuusjärjestelyn ehtojen mukaan Suomi myös joutuu maksamaan tulevan Euroopan vakausmekanismin pääoman, arviolta 1,4 miljardia euroa kerralla, kun muut maat maksavat sen viidessä erässä.
Pääomittaminen yhdessä erässä sopii Urpilaisen mukaan hyvin Suomelle, koska AAA-maana saamme kohtuullisen edullisesti lainaa, eivätkä budjettitekniset syyt tätä rajoita.
Vaikka Suomi joutuu tätä varten lainaa, josta joudutaan maksamaan korkoja, tästä ei valtiovarainministeriön laskelmien mukaan aiheudu juuri kustannuksia, sillä pysyvän mekanismin EVM:n vuosittain maksamat osinkotulot vastaavat Suomen maksamia korkoja.
– Emme hae vakuuksia siksi, että pyrimme tekemään niillä voittoa, vaan haemme vakuuksia sen takia, että minimoimme sen riskin, joka meillä järjestelystä eli tässä tapauksessa Kreikan uudesta lainaohjelmasta syntyy, Urpilainen sanoo.
Hän korostaa, että koko vakuuksien idea on se, että Suomi hyötyy niistä siinä tapauksessa, jos Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin.
Suomen maineei vahingoittunutUrpilainen myös muistuttaa, että nyt sovittu vakuusjärjestely ei liity Kreikan ensimmäiseen lainajärjestelyyn vaan koskee ainoastaan nykyisen hallituksen aikana tehtäviä sitoumuksia.
– Se, tuleeko Suomelle ensimmäisestä lainajärjestelystä tappiota, herra yksin tietää, koska siinä järjestelyssä meillä ei vakuuksia ole.
Pitkään jatkuneen vakuusväännön on pelätty vahingoittavan Suomen mainetta Euroopan unionissa. Urpilaisen mukaan näin ei ole käynyt.
– Kollegat ovat todenneet, että jokaisella maalla on omia tärkeitä tavoitteita, joita pitää viedä eteenpäin rakentavassa hengessä. Ei pidä ajatella, että EU on uusi Kreml. Toki lähtökohta on se, että tässä tilanteessa haetaan yhteistä ratkaisua Euroopan tilanteeseen, mutta silti saa olla omia kansallisia intressejä.
– En usko, että tästä jää Suomen maineeseen pysyvää tahraa, päinvastoin voi olla, että tämän jälkeen Suomen maine kovana neuvottelijana on vahvistunut.
