VM: 880 miljoonan vakuudet Suomelle edulliset - muille eivät - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

880 miljoonan vakuudet maksavat Suomelle korkotulot

Valtiovarainministeriön esittelemä Kreikka-tuen vakuuspaketti saatiin näyttämään Suomen kannalta edulliselta. Muille euromaille se tuskin kuitenkaan kelpaa.

4.10.2011 17:09 | Päivitetty 4.10.2011 17:14

Valtiovarainministeriön virkamiehillä on ollut kuumeinen päivä, kun Suomen muiden euromaiden kanssa sopima vakuusmalli on pitänyt kääntää selkokieliseen muotoon. Vakuudet ovat olleet Suomelle kynnyskysymys Kreikan toiseen tukilainapakettiin osallistumiselle.

Arviolta 109 miljardiin euroon nousevasta paketista päätettiin periaatteessa jo heinäkuussa, ja siinä yhteydessä myös Suomen vakuusvaatimukselle näytettiin vihreää valoa. Tämän jälkeen alkoi poliittinen kädenvääntö siitä, minkälaisen muodon vakuudet saavat.

Euroryhmän kokouksessa päästiin sopuun mallista, jonka mukaan Suomen lainatakauksilleen saamat vakuudet nousevat arviolta 880 miljoonaan euroon. Lopullinen summa riippuu Kreikka-paketin lopullisesta koosta ja myös Kansainvälisen valuuttarahaston osuudesta siinä. Nyt lähtökohtana on, että Suomen osuus Kreikan uudesta lainaohjelmasta on 2,2 miljardia euroa.

Vakuuden suuruus perustuu luottoluokituslaitosten arvioon 40 prosentin tappiosta velkakirjanhaltijoille, jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyteen. Eli 40 prosenttia 2,2 miljardista eurosta on tuo 880 miljoonaa euroa.

Missä muodossa raha saadaan?

Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Matti Salmen iltapäivällä esittelemässä, periaatteessa myös muille euromaille avoimessa mallissa vakuudet koostuvat AAA-luottoluokituksen arvopapereista. Näiden ostoon tarvitaan käteistä, jota saadaan monimutkaisen prosessin avulla.

Yksinkertaistetusti Kreikan valtion velkakirjoja myydään asteittain markkinoille investointipankin välityksellä ja tästä saatavat tulot sijoitetaan tarpeeksi turvallisiksi katsottuihin velkakirjoihin, joista ei tule Suomelle riskiä. Operaatio päättyy vuonna 2014, kun 880 miljoonaa euroa on saatu täyteen.

Suomelle olisivat käyneet myös reaalivakuudet, eli kiinteä omaisuus, mutta tämä ei ollut kreikkalaisten mieleen.

Turvalliset velkakirjat ovat vakuutena, jos Kreikka jättää maksamatta ERVV:ltä maksamansa lainat, jolloin Suomen antama lainatakaus lankeaa maksettavaksi ERVV:lle. Kreikka alkaa kuitenkin lyhentää lainaansa ERVV:lle vasta kymmenen vuoden päästä, jolloin laskennallinen tappio alkaa vasta tämän jälkeen.

Jos Suomi joutuu maksamaan takauksensa ERVV:lle Kreikan yllättävän maksukyvyttömyyden takia, saa Suomi kuitenkin vakuuden vasta Kreikan ERVV:n lainojen erääntyessä maksettavaksi. Väliajalta, joka voi olla 15-20 vuotta, Suomi saa kuitenkin korkoa.

Suomi joutuu myös luopumaan ERVV:n mahdollisesti keräämistä voitoista, jotka juontuvat sen saaman rahoituksen ja ulos jakaman tuen välisestä korkomarginaalista. Esimerkiksi Irlannille ja Portugalille annettu tuki ei ollut näille ilmaista vaan kohtuullisella korolla. Heinäkuussa sovittiin kuitenkin siitä, että ERVV jakaa jatkossa tukea alemmalla korkomarginaalilla, mikä pienentää menetyksiä.

Suomi joutuu myös maksamaan tulevan Euroopan vakausmekanismin pääoman, arviolta noin 1,4 miljardia euroa kerralla, kun muut maksavat sen viidessä erässä. Suomen hyvän rahoitusaseman ja AAA-luokituksen takia lainaa saadaan kuitenkin maailmalta alhaisella korolla, minkä takia kertamaksu ei aiheuta samanlaisia ongelmia kuin alemman luottoluokituksen omaavilla mailla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?